Olenko hirveä ihminen kun nautin toisen kärsimyksestä?
Olen empaattinen ihmisiä kohtaan. Myös jos epäilen tuntemattoman olevan pulassa, tarkistan että pärjääkö jne.
Eräs ihminen oli minua kohtaan toistuvasti tosi ikävä kun hänellä oli ns. valtasuhde minuun. Nykyisin hänellä ei ole mutta hän on eräässä asiassa riippuvainen minusta.
Teen usein ihan tahallaan niin että hänelle tulee paha mieli ja koen siitä iloa ja mielihyvää. En usko että tämä on kauhean tervettä mutta jostain syystä vielä yli 10 vuoden jälkeen nautin tästä "takaisinmaksusta". Onko tää ihan sairasta, mietin ihan tosissaan. Koska en muutoin ole minkäänlaista vihaa tai sotaa tai pahuutta kannattava.
Kommentit (6)
Missä asiassa hänellä oli valtasuhde sinuun? Ja miten "kostat"? Selvennä
Mulla on kans vähän sama "vika", olen yleensä aika empaattinen ja välittävä, mutta jos joku tekee mua, tai jotain välittämääni ihmistä kohtaan väärin, muutun aika äkkiä sellaseksi pikku-sadistiksi joka iloitsee tän kyseisen ihmisen kärsimyksistä, ja suorastaan edesautan sitä, että se ihminen jotenkin kärsisi.
Olen ajatellut, että se vaan lähinnä johtuu herkkyydestäni (enkä oikein kestä epäoikeudenmukaisuuttakaan), joten haluan "huonojen ihmisten" saavan takaisin saman, mitä muille antavat koska se on oikein.
No onhan se ihan normaalia, että valta kihahtaa päähän. Ja koska se ei ole kaunista katseltavaa, on ihan normaalia valehdella itselleen että se toisen huono kohtelu on jostain syystä oikeutettua, tavallaan siinä siirtää vastuun omasta käytöksestään toiselle.
Jokaisella on pimeä puoli, sullakin. On tärkeää, että ymmärrät, että se mitä sinä teet, on tismalleen sama mekanismi kuin mitä ne halveksimasi pahat ihmiset tekevät. Myös heidän päässään toimii samanlainen koneisto; mielihyvä vallantunteesta ja uhrin näkeminen syypäänä tilanteeseen. Et ole yhtään parempi ihminen kuin nämäkään, joten kannattaa olla varuillaan ettei ala näkemään itseään minään moraalisena Robin Hoodina koska sellainen et ole.
Aikuisuuteen kuuluu se, että oppii käyttämään valtaa oikein. Itsestäsi riippuu, haluatko kasvaa ja oppia käsittelemään pettymyksen tunteitasi rakentavasti vai toista vahingoittamalla.
Ihan mielenkiinnosta; kauanko tuo ihminen aiheutti sulle pahaa mieltä, siis montako vuotta? Jos sinä olet ollut se, joka on pahoittanut hänen mielensä viimeiset kymmenen vuotta, niin useimpien mielestä se alkaa jo riittää. Silloin ei kyse ole mistää takaisinmaksusta, vaan pelkästä vittumaisesta tavasta. Jos tuo ihminen on lähisukulaisesi, kyse on todennäköisesti niin yksinkertaisesta asiasta kuin mallioppimisesta. Siis samalla tavalla kuin lapsi, jota on lyöty, oppii lyömään, myös lapsi, jota on kohdeltu kaltoin, oppii kohtelemaan kaltoin. Jos sulla on lapsia, niin muista että lapset oppii myös sivusta seuraamalla, ja jos et halua siirtää heille tätä käyttäytymismallia, ois ehkä jo aika lopettaa perseily.
Terve ihminen ei nauti toisen kärsimyksestä. Kostomielialasta tulee vain huono olo ja alkaa halveksimaan itseään. Siis jos on terve päästään.
Olet psykopaatti.
tervetuloa kerhoon