Mitä jos olisit raskaana nyt?
Itse olisin onnellinen vaikka samalla miettisin kuinka jaksan ja anteeksi vain - mitä kropalle tapahtuu kun saanut sen kuntoon kahden lapsen jälkeen. Tuossa ekat ajatukset. Mies olisi varmaan onnellinen myös :)
Kommentit (86)
No nyt mä olenkin raskaana, rv16 ja kolmas lapsi tulossa. Mutta jos mentäisiin ajassa eteenpäin ja olisin onnellisesti saanut tämän lapsen jo, olisi uusi raskaus kamala asia. Sekoisin. En enää ikinä halua olla raskaana, nyt jo ajatus synnyttämisestä ahdistaa, niin kiitos ei enää neljättä. Tämän jälkeen mieheltä piuhat poikki (hänen omasta tahdosta) ja mä menen myös steriloitavaksi (vai miksi sitä nykyään kutsutaankaan, kun arpeutetaan paikat tuolta :D) ettei vaan enää ikinä koskaan milloinkaan voi käydä vahinkoa!
Olisin peloissani, ahdistunut ja itkunsekainen. Samalla kehon muutokset kiinnostaisi, koska en ol ollut ennen raskaana. Äidin tukea tarvitsisin ja miettisin mitä teen opintojen ja huonon rahatilanteen suhteen. Samall miettisin miten kertoisin isälle; hän nimittäin on vanha ystävä kenen kanssa hairahdettiin seksiin viimekesänä ja homma jatkui melkein tammikuulle.
Mies on käynyt vasektomiassa kaksosten jälkeen, ja ollaan liian vanhoja tekemään enää lapsia, joten aborttiin sitä joutuisi menemään, ei yhtään kiva...
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 00:20"]Ilmoittaisin maailman uskovaisille, ettei Jeesusta tarvitse odottaa enää kauan.
[/quote] Kiitos nauruista! Tuli tarpeeseen :)
Kukaan ei ihmettelisi. Olen 29v ja esikoinen täyttää loppukesällä 3-vuotias. Kaikki ympärillä olevat ihmiset odottaa milloin vatsani pyöristyy.
Itse toteaisin, että voi p***a, kierukka ei ollut sitten yhtään luotettava. Toki pitäisin lapsen ja olisin varmasti onnellinen, mutta mielummin silti ei - vielä. Olen ollut nyt vasta vuoden työelämässä hoitovapaan jälkeen ja haluan olla vielä pari-kolme vuotta. Myös mies on tyytyväinen nykytilaamme.
Huh, mikä purkaus. Kiitos.
No tietysti olen onnellinen.. Raskaana kun olen viikko 17 kolmas tulossa, vaikkakin sitä ylipainoa on, mutta turvallisesti olen tässä sivutuotteena laihtunut n.puolikiloa viikossa vaikken edes laihduta!
80 jatkaa 2 lähellä asuvaa serkkuakin saa vauvat kuukaus ennen mua eli kivaa tulee olemaan
Olen 38 ja 3 lapsen äiti. Olisin kauhuissani, mutta aborttia en tekisi, se on murha.
Joutuisin ihan tosissani miettimään mitä sitten tapahtuisi. Minä olen ihminen joka ylimielisesti on todennut ettei mulle satu vahinkoja, ja lapsiluku saa jäädä yhteen. Lapsi on nyt 4kk ja ajatus siitä, että vuoden päästä mulla olisi taapero joka kävelee mutta ei ymmärrä eikä usko mitä sille sanotaan ja vauva... Omalla kohdallani ei mikään ideaalitilanne.
Olisin et shieeet fuckfuckfuckfuckfuckfuckfuckfuckfuckfuckfuckfuckfuck...fuck.. suuret suunnitelmat on nyt tulossa, mut saattaisin olla sit alkujärkytyksen jälkee onessani
Olisin hyvin ihmeissäni. Ilman seksiä olisin tullut raskaaksi ja näin iäkkäänä vielä. Huh heijaa vaan...
Olisin onnellinen, mutta kauhuissani. Parisuhteessa menee tosi huonosti, joten ajoitus olisi surkea. Raskaus tulisi olemaan vaativa terveydellisistä syistä.
Ilmoittaisin maailman uskovaisille, ettei Jeesusta tarvitse odottaa enää kauan.
Olisin hyvin onnellinen. Valitettavasti vain siihen ei ole mitään mahdollisuutta.
Ärsyttäisi, huolestuttaisi ja samalla olisin hyvin onnellinen. Ärsyttäisi siksi, että en tässä painossa haluaisi tulla raskaaksi riskien ja ihan pinnallistenkin syiden vuoksi. Huolestuttaisi, miten pystyisin aloittamaan opinnot kahden pienen lapsen kanssa. Mietityttäisi, miten rahat riittäisivät tulevaisuudessa ja olisiko meillä varaa isompaan asuntoon vai täytyisikö tyytyä asumaan tässä kunnes pääsen työelämään. Olisin kuitenkin onnellinen toisesta lapsesta, en missään nimessä halua että esikoinen jää ainoaksi lapseksi eikä kaikille ikinä suoda sitä onnea toisesta lapsesta.
Pelottava tilanne ois. N.4 vuotta aikaa tietoisesta seksin harrastamisesta. Hmm. Varmaan oisin kävellyt unissani ja mahd joku muuki ois.
Alapeukuttakaa vaan, mutta en tiedä. Kolmekymppinen, pitkässä suhteessa ja muutkin konservatiiviset puutteet kunnossa. Silti ei vaan tunnu oikealta.
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 00:22"]
Pelottava tilanne ois. N.4 vuotta aikaa tietoisesta seksin harrastamisesta. Hmm. Varmaan oisin kävellyt unissani ja mahd joku muuki ois.
[/quote]
Nukkumatti olis levitellyt muutakin kuin unihiekkaa.
21v opiskelija. Puolitoista vuotta olisi opintoja jäljellä. Koulu jäisi kesken ainakin vuodeksi. Tosin töitä kyllä voisin tehdä, joten ei olisi maailmanloppu. Jatkaisi opinnot loppuun kun lapsi kasvanut isommaksi. Taloudellinen tilanne vähän niin ja näin. Lapsen kyllä kasvattaisi, miehellä työ ja itse käyn osa-aikaisena tekemässä keikkaa, mutta säästöjä ei ole tarpeeksi ja asuntokin liian pieni. Mies on kyllä se oikea ja on keskusteltu, että jos vahinko tapahtuu niin molemmat pysyvät kuvioissa ja lapsi tulisi perheeseen. Mutta alkuperäinen ajatus on, että valmistun koulusta, käyn töissä ja säästetään rahaa koska suunnittelen pysyväni kotona lapsen kanssa pidempään. En halua laittaa 1-vuotiasta päivähoitoon. Eli parempi aika lapselle olisi vasta kolmen neljän vuoden päässä. Mutta jos vahinko sattuu, niin lapsi on tervetullut. Aborttiin en pysty, ellei lapsi ole vaikeasti vammainen. Vauvakuume kyllä on, mutta ensin haluan turvata mahdolliselle lapselle mahdollisimman hyvän ja turvallisen kodin ja elämäntilanteen.