Mitä jos olisit raskaana nyt?

Meillä on lapsiluku täynnä mutta kinkkisen tilanteesta tekisi se että miehelle tehty vasektomia ja voisin kuvitella että voisi pieni epäilyksen siemen jäädä itämään meidän väliin kun abortti ilman muuta tehtäisiin kun lapsia ei enää haluta mutta näin ei myöskään voisi "todistaa" että vasektomia on varmasti pettänyt enkä minä

Eiii :D Asun laitoksessa ja täytän 18-v vasta loppuvuodesta, mutta muutan nyt n.2kk päästä omaan asuntoon, jos kaikki menee hyvin, koska ei kuulemma ole tarvetta pitää minua enää laitoksessa, joten ei raskautta just nyt kiitos. Käytössä onkin tuplaehkäisy, välillä tripla :)

Poikaystävän kanssa ollaan seurusteltu 3v ja muutetaan varmaan yhteen viimeistään ens kesänä ja muutenkaan sen jälkeen raskaus ei enää olisi niiin katastrofi, vaikka haluaisinkin miettiä perheen perustamista vasta joskus 10v päästä, kun molemmat oltais mahdollisesti töissä ja elintaso olisi vakaa perheen perustamiselle.

En haluaisi olla mikään teiniäiti, mutta jos tulisin esim. vuoden päästä raskaaksi, niin pitäisin lapsen. Jos nyt tulisin raskaaksi, niin en tiedä. En yhtään tiedä. Onko nelinkertaista ehkäisyä? :D

t. 17v

Se saattaisi olla oman elämäni pelastus, olen vaikeamasentunut ikisinkku 32v eikä elämällä mitään tarkoitusta. Lapsen takia sitä saattaisi saada uutta valoa ja voimaa laittaa asiat kuntoon ja nauttia elämästä ihan uudella tavalla. Isätön muksu siitä kyllä tulisi...

Tai mikäli masennus velloisi eteenpäin kuten aina niin nauttisin raskaudesta parhaani mukaan ja antaisin lapsen adoptioon. Olen aina halunnut kokea raskauden ja äitiyden vaikka tiedän ettei minusta taida huoltajaksi olla.

Lentäisin pyrstölleni:-)
N56

Tekisin abortin

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 00:16"]

Itse olisin onnellinen vaikka samalla miettisin kuinka jaksan ja anteeksi vain - mitä kropalle tapahtuu kun saanut sen kuntoon kahden lapsen jälkeen. Tuossa ekat ajatukset. Mies olisi varmaan onnellinen myös :)

[/quote]Ei varmaan maailmanloppu. Asunto-ja raha-asiat ovat varmemmalla pohjalla kuin silloin, kun oikeasti odotin. Ainoa riski on ikä, mutta enköhän osaisi hoitaa itseäni. Aikaisempien raskauksien vaivat olivat heikko hemoglobiini ja turvotus. Lepäisin enemmän.

Toisaalta, kun olen ollut äitinä koko aikuisikäni ja  nuorempi lähtee kotoa 5 v sisällä, voisi mietityttää jaksanko. Samalla olen virkeässä varhaisisoäidin iässä (runsaat 42). Voisin hyvinkin jaksaa.

Olisin enemmän ku tyytyväinen. Pillerit lopetin noin kuukausi sitten. Ulkoisesti tämä meidän kattaa on jo aika iso mutta kyllä se 1vielä mahtuu..

En halua lasta. Abortti

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 11:22"]

Soittaisin aika nopeasti jätkälleni. Olisin kauhuissani, en onnellinen. Tekisi varmaan mieli vetää kännit, mutta en voisi tehdä sitäkään. Luultavasti lukittautuisin taloyhtiön kellariin ja en koskaan tulisi ulos. No ei vitsi vitsi, olisin shokissa ja soittaisin jätkälle. N17

[/quote]Tulin samassa iässä raskaaksi. Muutamaa kuukautta aiemmin olisin varannut ajan keskeytykseen, mutta oikeassa tilanteessa se tuntuikin ihan luonnolliselta ja "tarkoitetulta"- sitä oli ollut ilmassa.

Lapsen isä on historiaa ihan fyysisesti, mutta lapsi itse elää ja voi erittäin hyvin.

Olisin onnellinen, se olisi haaveideni täyttymys. Mies ei vain halua kolmatta lasta, joten ehkäisy on käytössä ja päätetty että sen mielipiteen mukaan eletään, joka ei lapsia halua. Mutta jos ehkäisy pettäisi (minulla kierukka joten hyvin epätodennäköistä) vastuu kannettaisiin eikä abortti olisi vaihtoehto.

Olisin ihan mahdottoman onnellinen. 20 vuotias, reilut kolme vuotta parisuhteessa nykyisen miehen kanssa, yliopisto-opinnot ihan vasta aluillaan. Vielä ei uskalla oikeasti suunnitella, mutta jos vahinko kävisi, olisin onneni kukkuloilla. Etenkin, kun erinäisistä syistä uskon, ettei raskaaksi tuleminen välttämättä käy kovin helposti. 

Luultavasti miettisin, jotta miten ihmeessä jaksaisi, yli 40 vuotias jo nyt. Juuri nuorin lähdössä kouluun syksyllä, ja vuosi vuodelta helpompaa. Kohta kolme ala-asteella. 

Amk:ta jäisi kolmisen kuukautta käytyä, mikä ei ole paljon, joten luultavasti pitäisin lapsen. Kuitenkin raskaus olisi suunnitteilla jo ensi vuoden lopulla.

Abortti. En edes harkitsisi muuta vaihtoehtoa.
N16

Olen raskaana. Ensi kuussa laskettuaika:) Olen onnellinen! :)

Olisin yllättynyt. Joutuisin varmaan laajoihin lääketieteellisiin kokeisiin aiheesta "miten olla raskaana kohdunpoiston jälkeen". :P

Olisi aivan hirveää! Mieheni olisi onnellinen mutta itse en voisi jatkaa nykysessä työssäni, opiskelut jäisivät kesken enkä muutenkaan näe mitään syytä muuttaa elämääni niin radikaalisti ja kärsiä raskauden ja synnytyksen mahdolliset vaivat. Abortoisin siis heti hyvillä mielin miehen mielipiteistä välittämättä.

En vois edes uskoa sitä, ollaan lapsettomuushoidoissa :(

Olen 19v opiskelija, sinkku, sosiaalituilla elävä. Mitäs luulette?

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 00:36"]Tekisin abortin. En missään nimessä halua lasta nyt, tuskin koskaan.
[/quote]