Vaivaantunut olo tosiuskovaisten seurassa
En oikein tiedä, mistä pitäisi puhua uskovaisten seurassa. Alkoholiakaan ei kehtaa juoda, kunnon läppää ei uskalla heittää. Pitäisikö vain olla oma itsensä ja katsoa miten siihen reagoidaan?
Kommentit (23)
Tosiaan alkoholilla tarkoitin esim. yhtä bisseä illanvietossa. Läpällä tarkoitin sellaista mustaa huumoria. Pelottaa, että loukkaan heitä. Ei minun ole mikään pakko juoda alkoholia tai puhua rumia heidän seurassaan, ei minun ole pakko puhua homoliitoista tai jumalan olemassaolemattomuudesta. Silti se tuntuu väärältä esittää olevansa siveyden sipuli ja absolutisti, vaikkei sitä todellakaan ole. Toisaalta en haluaisi tahallani provosoidakaan.
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 18:09"]
Tosiaan alkoholilla tarkoitin esim. yhtä bisseä illanvietossa. Läpällä tarkoitin sellaista mustaa huumoria. Pelottaa, että loukkaan heitä. Ei minun ole mikään pakko juoda alkoholia tai puhua rumia heidän seurassaan, ei minun ole pakko puhua homoliitoista tai jumalan olemassaolemattomuudesta. Silti se tuntuu väärältä esittää olevansa siveyden sipuli ja absolutisti, vaikkei sitä todellakaan ole. Toisaalta en haluaisi tahallani provosoidakaan.
[/quote]
Suurin osa tuntemistani uskovaisista juo normaaliin aikuisten tapaan alkoholia. Kukaan heistä ei esiinny oikeastaan kännissä mutta hiprakassa kylläkin. En siis jännittäisi tuota alkoholiasiaa. On suuntauksia, joissa alkoholia ei hyväksytä, kuten lestadiolaisuus ja ainakin osa helluntailaisista. Sitten on myös entisiä alkoholisteja jotka saattavat uskoon tultuaan olla ymmärrettävästi varsin jyrkkiä viinan suhteen.
Uskovaisissa on myös ihan huumorintajuisia ihmisiä. Heillä on ikäänkuin vain yksi ulottuvuus enemmän elämässään, muuten ovat varsin taviksia. Uskovaiset ovat kovin heterogeeninen lauma ja heillä on monenlaisia erilaisia näkemyksiä homoista, alkoholista, Jumalasta ja "oikeasta" uskosta. Jos uskovainen ei osaa käyttäytyä tai ahdistuu sinun aidoista ajatuksistasi, se on hänen ongelmansa. Ole sinä aivan normaali oma itsesi, silloin voitte käydä mielenkiintoisia ja antoisia keskusteluja.
Kannattaa jättää uskovat rauhaan ja hakeutua järkevämpään seuraan.
jos on joutunut siihen tilanteeseen kannattaa alkaa täristä ja silmiä pyöritellen horisemaan jotain latinan kielisiä sanoja.
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 18:49"]
jos on joutunut siihen tilanteeseen kannattaa alkaa täristä ja silmiä pyöritellen horisemaan jotain latinan kielisiä sanoja.
[/quote]Miksi?
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 18:09"]Tosiaan alkoholilla tarkoitin esim. yhtä bisseä illanvietossa. Läpällä tarkoitin sellaista mustaa huumoria. Pelottaa, että loukkaan heitä. Ei minun ole mikään pakko juoda alkoholia tai puhua rumia heidän seurassaan, ei minun ole pakko puhua homoliitoista tai jumalan olemassaolemattomuudesta. Silti se tuntuu väärältä esittää olevansa siveyden sipuli ja absolutisti, vaikkei sitä todellakaan ole. Toisaalta en haluaisi tahallani provosoidakaan.
[/quote]
itse joudun aika usein olemaan tosiuskisten kanssa tekemisissä, ja meillä juuri niin, että jokaisella omat mielipiteet, joita toinen osapuoli kunniottaa. Ei tahallaan aloiteta mitään riitaa mistään, muttei myöskään mielistellä toisiamme. Puhumme kuin normaalit ihmiset, ja kunnioitamme toistemme mielipiteitä.
No tuota... Minä olen uskovainen, voisin sanoa jopa ihan TOSIuskovainen. SILTI juon alkoholia ja heitän kavereitteni kanssa kaksimielistä ja törkeätäkin läppää. Useimmat tuntemani "uskikset" ovat ihan samanlaisia. Ei uskovaisuus tarkoita mitään nuttura tiukalla sievistelyä.
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 18:51"]
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 18:49"]
jos on joutunut siihen tilanteeseen kannattaa alkaa täristä ja silmiä pyöritellen horisemaan jotain latinan kielisiä sanoja.
[/quote]Miksi?
[/quote]Alkaa tilanne rauhoittumaan hyvinkin nopeasti.
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 19:09"]
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 18:51"]
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 18:49"]
jos on joutunut siihen tilanteeseen kannattaa alkaa täristä ja silmiä pyöritellen horisemaan jotain latinan kielisiä sanoja.
[/quote]Miksi?
[/quote]Alkaa tilanne rauhoittumaan hyvinkin nopeasti.
[/quote]Olen (tosi)uskova, pidän punaviinistä, en härskeistä puheista (en ole kyllä ikinä pitänyt) jne mutta jos joku seurassani alkaisi käyttäytyä noin ennemminkin hätääntyisin ja soittaisin ambulanssin, epäilisin jotain aivohäiriötä.
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 19:12"]
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 19:09"]
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 18:51"]
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 18:49"]
jos on joutunut siihen tilanteeseen kannattaa alkaa täristä ja silmiä pyöritellen horisemaan jotain latinan kielisiä sanoja.
[/quote]Miksi?
[/quote]Alkaa tilanne rauhoittumaan hyvinkin nopeasti.
[/quote]Olen (tosi)uskova, pidän punaviinistä, en härskeistä puheista (en ole kyllä ikinä pitänyt) jne mutta jos joku seurassani alkaisi käyttäytyä noin ennemminkin hätääntyisin ja soittaisin ambulanssin, epäilisin jotain aivohäiriötä.
[/quote]Siinäpä epäilisit. Tilanne kuitenkin rauhoittuisi.
Ei uskossa olemisella ole mitään tekemistä synkkyyden ja sievistelyn kanssa. Olen uskossa, Jeesus on minun Herrani. Ei se silti tarkoita tai vaadi sitä, että olisin jokin huumorintajuton, tylsä tosikko. Tule seurakunnan toimintaan mukaan (en tarkoita nyt mitään lestadiolaisuutta tms.) ja huomaat, että uskovaiset ovat varsin rempseää, verevää ja elämäniloista porukka! Ei todellakaan pidä vaivaantua heidän seurassaan. Sinulla on ihan kummallinen (kylläkin valitettavan yleinen) ennakkoluulo. Jos joku ei kestä läpänheittoa, hän ei ole mikään normiuskis, vaan tekopyhä. Ihan tavallisia ihmisiä uskovaiset ovat. Ja kyllä sitä alkoholiakin käytetään ihan siinä missä muuallakin (käytettiin Raamatussakin). :)
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 19:05"]
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 18:09"]Tosiaan alkoholilla tarkoitin esim. yhtä bisseä illanvietossa. Läpällä tarkoitin sellaista mustaa huumoria. Pelottaa, että loukkaan heitä. Ei minun ole mikään pakko juoda alkoholia tai puhua rumia heidän seurassaan, ei minun ole pakko puhua homoliitoista tai jumalan olemassaolemattomuudesta. Silti se tuntuu väärältä esittää olevansa siveyden sipuli ja absolutisti, vaikkei sitä todellakaan ole. Toisaalta en haluaisi tahallani provosoidakaan. [/quote] itse joudun aika usein olemaan tosiuskisten kanssa tekemisissä, ja meillä juuri niin, että jokaisella omat mielipiteet, joita toinen osapuoli kunniottaa. Ei tahallaan aloiteta mitään riitaa mistään, muttei myöskään mielistellä toisiamme. Puhumme kuin normaalit ihmiset, ja kunnioitamme toistemme mielipiteitä.
[/quote]Noinhan sen pitäisikin olla. Kaikkien kanssa, normaaleina ihmisinä. Ja ennenkuin joku tulee muuta huutelemaan, uskovaiset ovt ihan normaaleja ja järjellisiä. Jos joku yltiöhihhuli tai tiukkis toisenlaisen kuvan antaa kyse taitaa olla enemmän mentaalialueen epätasapainosta tai estoisesta persoonasta joka menee uskovaisuuden piikkiin. Jos ko henkilö ei olisi uskossa, tulisi se kuitenkin esiin jotain muuta kautta.
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 19:14"]
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 19:12"]
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 19:09"]
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 18:51"]
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 18:49"]
jos on joutunut siihen tilanteeseen kannattaa alkaa täristä ja silmiä pyöritellen horisemaan jotain latinan kielisiä sanoja.
[/quote]Miksi?
[/quote]Alkaa tilanne rauhoittumaan hyvinkin nopeasti.
[/quote]Olen (tosi)uskova, pidän punaviinistä, en härskeistä puheista (en ole kyllä ikinä pitänyt) jne mutta jos joku seurassani alkaisi käyttäytyä noin ennemminkin hätääntyisin ja soittaisin ambulanssin, epäilisin jotain aivohäiriötä.
[/quote]Siinäpä epäilisit. Tilanne kuitenkin rauhoittuisi.
[/quote]Siis mikä tilanne? AP:n sisäinen epävarmuus rauhoittuisi kun hän aikansa tärisis, pyörittelisi silmiään ja puhuisi latinaa?
Mikä muu siinä "tilanteessa" vaatisi rauhoittumista?
Oletko joskus itse tehnyt noin ja se on sanut sinut rauhoittumaan?
Minua huvittaa nämä uskoaan tuputtavat tosiuskikset. Usein kun he aloittavat tämän jargoninsa 'tunnetko jeesuksen', niin päälle pasahtaa tällainen vaivautuneisuus tyyliin 'voi vttu, uskovainen länkyttämässä typeryyksiään, miten selviydyn tästä hienotunteisesti' (sama juttu umpihumalaisten, pultsarien, epämiellyttävien vonkaajien ym kanssa), niin näkee kuinka nämä uskikset nauttivat tilanteesta. Epäilen, et he nauttivat vallantunteesta, siitä että saavat toiset vaivaantuneiksi. Ehkä he ajattelevat, et tällainen ihminen tuntee syyllisyyttä ja huonommuutta 'kunnon' ihmisen seurassa. DDD
Vanhemmiten ei enää jaksa aina olla niin hienotunteinen: yhä useammin sitä vain sanoo, et laputapa vttuun siitä tyrkky.
Monet uskonnottomat ajattelijat ovat esittäneet, että tiede ei jätä tilaa uskonnoille muuna kuin ”historiallisesti ja kulttuurisesti tärkeänä todellisuuspaon muotona”[71]. Ateististen arvostelijoiden mukaan uskonto on säilynyt yhteiskunnassa jäänteenä ajoilta, jolloin ihmisten tieto todellisuudesta oli rajoittuneempaa.[72]
Esimerkiksi filosofi Kai Nielsenin mukaan on suorastaan uskomatonta, että eräät oppineet ajattelijat saattavat kannattaa jumalauskoa. Nielsenin mielestä luonnolliseen, naturalistiseen todellisuuskäsitykseen luontevasti liittyvä ateismi on nykyajan järkevän ihmisen valinta ja osa yleissivistystä.[73] Kukaan järkevä ihminen ei yksinkertaisesti voi enää suhtautua jumalauskoon tosissaan. Nielsenin mukaan ateismia ei kuitenkaan pitäisi omaksua pelkkänä itsestäänselvyytenä, vaan sen puolesta tulisi käydä kamppailuun älyllisesti vahingollisia uskonnollisia harhoja vastaan.[74]
Filosofi Ilkka Niiniluodon mielestä uskontojen pyhiin kirjoituksiin nojautuva käsitys todellisuutta koskevan tiedon hankkimisesta ja perustelemisesta on ristiriidassa tieteen menetelmän kanssa.[53][75] Tiede pyrkii kertomaan millainen todellisuus on, etsimään totuutta, hankkimaan tietoa todellisuudesta. Tieteellinen menetelmä, jossa tietoa tavoitellaan avoimesti, arvostelevasti ja julkisesti koeteltavin havainnoin, on tieteen puolestapuhujien mielestä tehokkain ja järkiperäisin käsitysten muodostamisen menetelmä. Esimerkiksi Charles S. Peirce korosti itseäänkorjaavan tieteellisen menetelmän ylivertaisuutta ”itsepäisyyden”, ”arvovallan” ja ”apriorisen” eli kokemuksesta riippumattoman käsitysten muodostamisen menetelmään nähden.[76]
Ilkka Niiniluodon mukaan käsitys todellisuudesta on uskonnollinen, jos siihen sisältyy väitteitä, joiden ainoana tukena on vetoaminen joihinkin uskonnollisiin arvovaltoihin (esimerkiksi uskonnollisiin kirjoituksiin) tai henkilökohtaisiin uskonnollisiin kokemuksiin. Vaikka tieteessä ei olekaan ehdottomia takeita totuudesta, tieteellisten ja uskonnollisten väitteiden ristiriitatilanteessa on Niiniluodon mukaan järkiperäisempää hyväksyä tieteen tulokset. Näin ei tule menetellä siksi, että ne välttämättä olisivat tosia, vaan siksi, että ne on saavutettu kriittisen ja julkisesti valvottavissa olevan menetelmän avulla. Arvovaltoihin tai elämyksiin vetoavia perusteluja ei voi Niiniluodon mukaan pitää todistusvoimaisina, sillä ne rikkovat kriittisyyden ja puolueettomuuden menetelmällisiä vaatimuksia. Niiniluodon mukaan mikään arvovalta ei voi vaatia tieteessä itselleen ikuista asemaa. Vetoaminen uskonnollisiin arvovaltoihin sisältää lisäksi kehäpäätelmän. Yksityisten henkilöiden omat kokemukset ja elämykset eivät ole sisällöltään julkisesti koeteltavissa, joten ne eivät kelpaa todistusaineistoksi niiden kohteen olemassaolosta. Nämä elämykset voidaan kyllä asettaa psykologian tutkimuskohteeksi ja niiden syntytavalle voidaan pyrkiä antamaan tieteellinen selitys.[77]
Uskontoa vastaan on esitetty arvostelua myös moraalisin perustein: uskonnot saavat aikaan sotia, tappamista ja kärsimystä. Uskonnottomat moraalifilosofit kuten Mario Bunge ovat esittäneet, että monet uskonnolliset näkemykset uskonnon oppien mukaan elämisen palkitsemisesta ikuisessa elämässä edustavat itsekästä nautinnontavoittelua. Uskonnon arvostelijoiden mielestä on vaarallista, että kärsimyksen tuottaminen tai tappaminen eivät ole ikuiseen, ei-ruumiilliseen elämään uskovalle moraalisesti kauhistuttavimpia asioita.[78] Arvostelijoiden mukaan kyseenalaistamaton usko on johtanut liian usein siihen, että ihmiset ovat tuhonneet ja tappaneet. Esitetyistä historiallisista esimerkeistä tunnetuimpia ovat ristiretket, uskonnolliset sodat, inkvisitio ja noitavainot.[79]
Uskontotieteilijä Ilkka Pyysiäisen mukaan uskonto on osa arkiajattelua, joka on ristiriidassa tieteen kanssa. Pyysiäisen mukaan ihmislaji on kehittynyt ympäristössä, joka ei ole suosinut nimenomaan tieteellisen ajattelun kehitystä. Monien ihmisten on edelleen helpompi uskoa esimerkiksi ihmeisiin kuin suhtautua arvostelevasti omiin käsityksiinsä. Siksi uskonnottomat ovat monissa maissa vähemmistö. Nykyisin ihmisen ympäristö on kuitenkin erilainen. Kun tieteellinen tieto leviää hyvin laajalle ihmisten keskuuteen, siitä tulee eräänlainen normi: tietämättömien alkaa olla vaikeaa saada muiden luottamusta ja menestyä yhteisössä.
Kuinka moni uskova ottaa asian puheeksi ja oikein tyrkyttää? Onko tosiaan monilla noin huonoja kokemuksia vai onko kyse vain asenteesta?
Minusta ei voi edes tietää uskonko vai en kun uusia ihmisiä tapaan, en minä sitä esille tuo. Kerron toki jos joku suoraan kysyy tai jos keskustelunaihe koskettelee hengellisiä ulottuvuuksia mutta ei minulla ole tarvetta tuputtaa ja käännyttää ketään. Osa ystävistäni on ateisteja, osasta en tiedä ja kaikilla kaikki hyvin.
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 19:43"]
Itselläkin on usein vaivaantunut olo. Koska olen kuten tämä haastateltava.
[/quote]Hänkö edustaa järkevästi esiintyvää yksilöä? Jota jaksaisi kuunnella ja jonka kanssa olisi hedelmällistä keskustella? Puhuu mitä puhuu, mutta se tyyli on niin rasittava että en kestäisi montaakaan hetkeäkään. Ja se "THHHHHHÄÄHHH", huh.
Pitää olla oma itsensä. Mielestäni oikein tosiuskovainen ei tuomitse eikä saarnaa. Tosiuskovainen on nöyrä ja tietää, että ei ole yhtään ketään pyhempi tai parempi. Jos tosiuskovaisella on sydän niinkuin pitää, hän säteilee rakkautta ja lempeyttä. Riidanhaluinen uskova tai sellainen, jonka seurassa on inhottava olla, on uskossaan kovasti keskeneräinen. Joskus se tosiuskovaisuus on vain uskonnollisessa paketissa olevaa ylpeyttä, paremmuuden tunnetta ja oikeassa olemisen vimmaa. Tietenkään en kehota sinuakaan tahallaan loukkaamaan ihmisten uskonnollisia tunteita.