Pimahdinko turhasta?
Minulla on kolme vilkasta alle kouluikäistä lasta. Sisarellani on yksi ja toinen tulossa. Hän on menossa äitipolille huomenna, joten lupasin vahtia hänen ainokaistaan. Sovimme lisäksi, että kolmas sisaremme (tämän kevään yo) tulee avukseni huomenna, että saan yhden lapsista päiväunille kun muut meuhkaavat kuitenkin. Nyt illansuussa tämä yo-tyttö soitti ja kertoi, että hän tulisi vasta iltapäivästä, kun haluaisi nukkua huomenna myöhään. Hän ei ole missään töissä, vaan kotona. Suutahdin ja sanoin, ettei tartte tulla iltapäivällä lainkaan. Silloin en enää apua tarvitse. Vaadinko liikoja, että nuori tyttö tajuaa jotain, mitä ei itse vielä ole kokenut?
Kommentit (44)
tästä samasta myös ristiriidan, koska tällä palstalla usein vouhkataan, että viimeistään 20-vuotiaana ptää aloittaa lasten tekeminen, ettei ole mummoäiti. Moni kirjoittaa ylioppilaaksi vasta 20 vuotiaana. Mikä on se ero, että lasten tekemiseen on kypsä, mutta sopimusten pitämiseen ei.
Eihän sisaresi ole velvollinen hoitamaan lapsiasi ollenkaan. Hyvä, että yleensäkään viitsii tulla kun noin kiukkuinen olet.
Oletteko todellakin sitä mieltää ettei parikymppisen täydy pitää sovitusta kiinni?? Siis se, ettei tiedä äitinä olosta mitään ja vähän väsyttää aamulla, oikeuttaa luistamaan sopimuksesta??
Mitä tekemistä ap:n lasten määrällä tai sillä, miksi ap:n siskoa on pyydetty hoitamaan lasta, on tämän asian kanssa? Jos yo on luvannut auttaa, niin silloin on autettava, varsinkin jos syy sille ettei tule, on nukkuminen.
Herran jestas mitä porukkaa! Teidän mielestä tämä tyttönen saisi aamulla soitella myös työpaikalleen (jos sellainen hänellä olisi) etten nyt tule kun väsyttää. Sama asia!
Eihän sisaresi ole velvollinen hoitamaan lapsiasi ollenkaan. Hyvä, että yleensäkään viitsii tulla kun noin kiukkuinen olet.
Näin uusiperheen isänä olen kyllä täysin ap:n näkemysten ja muutaman muun kannalla. Mielestäni on TÄYSIN selvää, että jos 19-vuotias sopii jotain omasta halustaan ja oma-aloitteisesti, niin kyllä siitä sopimuksesta tulee pitää kiinni. Etenkin, jos perumiselle ei ole mitään hyvää syytä. Perusteluksi ei todellakaan riitä, että haluaakin nukkua myöhempään. Aika outoja ovat kommentit joiden mukaan tuon ikäistä nuorta ja hänen kypsymättämyttään tulisi jotenkin ymmärtää. PÄINVASTOIN: Juuri ap:n kuvailemissa tilanteissa nuoret oppivat vastuuta ja sopimusten noudattamista.
Itse en tosin olisi pimahtanut hänelle, mutta olisin kyllä sanonut hänelle selkeästi mutaman sanan sopimuksista ja luottamuksesta. Enkä välttämättä olisi häntä enää koskaa kyllä apuun pyytänyt.
Eikös se nuori soitellut sulle etukäteen ja ikään kuin tunnusteli kepillä jäätä? Sen ymmärrän, että olisit suuttunut, jos olisi jättänyt ilmoittamatta tulematta.
Kyllä tuon ikäisen on jo tajuttava että sopimuksesta pidetään kiinni, jos ei muuta syytä ole kieltäytyä kuin nukkuminen.
mutta en tajua, mitä jotkut meuhkaa ap:lle siitä, että tämä ei pysty hoitamaan lapsia yksin. Ei minusta siitä ole kyse, vaan siitä, ettei pikkusisko pidä lupauksiaan. Ihan sama, vaikka olisi luvannut käyttää koiraa paskalla ja olisi perunut sen.
Lapseton 19-v tyttö ei ehkä todellakaan ymmärrä edes miksi pimahdit.
Hänellä ei ole omia lapsia ei todennäköisesti kokemusta siitä minkälaista on hoitaa useampaa lasta samaan aikaan.
Luulen, että hän ei ymmärrä alkuunsakaan miksi pimahdit.
Ja toisekseen, itse olen ainakin huomannut, että tuollainen sovittujen asioiden peruminen on ihan arkipäivää kaikenikäisillä ihmisillä. Siskosi ei kuitenkaan tehnyt mitään ohareita ja jättänyt ilmoittamatta saapumatta, siitä olisin minäkin pimahtanut ja kunnolla.
Kolmannekseen, miksi ihmeessä otat toisen lapsen hoitoon jos koet sen noin stressaavana? Ja miksi ihmeessä 3-vuotias ei voi jättää päiväunia väliin jos nukuttamisesta muodostuu ongelma???
Ikävä kyllä annat ap itsestäsi melko joustamattoman kuvan. Ja lapsellisen. Ihanko tosissaan olet sitä mieltä, että siskosi pitää jotenkin hyvitellä sitä, että sinä olet hoitanut häntä vauvana? Ja että et aio koskaan auttaa häntä mikäli hän tarvitsee joskus apua?
että tietysti tuon ikäisen, siinä missä muidenkin ikäisten, täytyisi pitää lupauksensa, ja toimia sovitulla tavalla, mutta ehkäpä siskosi ajatteli, ettei ole niin iso asia jos hän tulee vähän myöhemmin. Ehkäpä siskosi olettaa, että sinä selviät hyvin yksinkin lasten kanssa.
Osa tuon ikäisistä on vielä kovin "teinejä" ja ajattelee huomattavasti mieluummin omaa napaa, tietystikään se ei tarkoita, että saa pettää lupauksensa miten haluaa, siitä olisi voinut sanoa selvästi, eikä suotta pimahdella.
Enkä sanonut, että olet huonompi, en vain täysin ymmärrä ongelman suuruutta, sanoisin toki siskolleni (minulla on saman ikäinen sisarus) asiasta, mutta en jaksaisi asiasta sne kummin ruveta vouhkaamaan, jos 3v yhtenä päivänä ei nuku, niin ei siihen kenekään maailma kaadu, ja omasi ovat ilmeisesti isompia, joten ymmrätävät varmasti puhetta, laita ne katsomaan vaikka telkkaria siksi aikaa, ja kerro, että sinun pitää nyt viedä pienempi nukkumaan.
Ei nyt olisi tarvinnut pimahtaa mutta en tajua, mitä jotkut meuhkaa ap:lle siitä, että tämä ei pysty hoitamaan lapsia yksin. Ei minusta siitä ole kyse, vaan siitä, ettei pikkusisko pidä lupauksiaan.
Olisin varmasti itsekin ollut ap:n asemassa pettynyt ja vihainenkin. En ehkä olisi kuitenkaan pimahtanut, mutta olisin kyllä selvästi sanonut että todella tarvitsisin siskon apua ja toivoisin hänen kuitenkin tulevan ennen nukutusaikaa.
Jos sisko perustelujen jälkeenkin pitäisi edelleen omia pitkiä uniaan tärkeämpinä kuin minun auttamistani niin kihisin itsekseni hetken kiukusta, sitten unohtaisin asian (eli en varmasti edes suunnittelisi kostamista 10 v:n päästä).
Tämähän on osaltaan luonnekysymys. Toiset pimahtavat helpommin, toiset (kuten minä) murjottavat itsekseen (enkä väitä että sekään on hyvä tapa).
lupausten pitäminen, eikä niinkään se pystyykö ap hoitamaan 3 lasta. Jos ei 19 vuotiaalta voi odottaa sopimuksen pitämistä (minä odotan jo paljon nuoremmalta), niin en ihmettele kun valitetaan nykyajan saamattomia nuoria.
Näin uusiperheen isänä olen kyllä täysin ap:n näkemysten ja muutaman muun kannalla. Mielestäni on TÄYSIN selvää, että jos 19-vuotias sopii jotain omasta halustaan ja oma-aloitteisesti, niin kyllä siitä sopimuksesta tulee pitää kiinni. Etenkin, jos perumiselle ei ole mitään hyvää syytä. Perusteluksi ei todellakaan riitä, että haluaakin nukkua myöhempään. Aika outoja ovat kommentit joiden mukaan tuon ikäistä nuorta ja hänen kypsymättämyttään tulisi jotenkin ymmärtää. PÄINVASTOIN: Juuri ap:n kuvailemissa tilanteissa nuoret oppivat vastuuta ja sopimusten noudattamista. Itse en tosin olisi pimahtanut hänelle, mutta olisin kyllä sanonut hänelle selkeästi mutaman sanan sopimuksista ja luottamuksesta. Enkä välttämättä olisi häntä enää koskaa kyllä apuun pyytänyt.
Kyllä 19-vuotiaan pitää osata lupauksensa pitää. Ja siksi toisekseen, miksi monet vastaajat tuntuvat pitävän ap:tä ikään kuin yo:n äitinä, jonka tehtävänä olisi ymmärtää ja antaa teinin mokailla. Kyllä perhana pikkusiskolle saa sanoa suoraan paapomatta, jos tekee tuollaisen oharin - erityisesti kun hän oli avuksi itse tarjoutunut eikä häntä oltu pyydetty!
Ja eiköhän pohjalla ole ennenkaikkea ap:n ja yo:n sisar, joka raskaushöyryissään huolehtii ylenpalttisesti 3-vuotiaastaan ja ap pyrki saamaan hänet mahdollisimman levolliselle mielelle toimien parhaan kykynsä mukaan raskautetun sisarensa toivomusten mukaisesti!
Yksikin vuosi lisää tekee tuossa elämänvaiheessa todella paljon. Moni tuore ylioppilas on vasta 18-vuotias ja kaikki henkinen energia menee kodista irrottautumiseen ja oman tulevaisuuden rakentamiseen. Ihan oikeasti, ei siinä vaiheessa riitä energiaa siskon lapsenhoitohuolille.
Mitä joku 18-19v tajuaa lastenhoidosta ihan oikeasti
Täähän nyt ei taas ollut iästä kiinni yhtään... On vaan tyhmä niin on, mut ei se siitä iästä johdu.
18-20 -vuotias ole parikymppinen, niin mikä hän on? Kymmenen korvilla vai?
Kyllä tuon ikäisen pitää pystyä pitämään lupauksista kiinni ja edes hiukan eläytymään siihen toisen tilanteeseen. Ei voi kuin ihmetellä kuinka moni oli sitä mieltä, ettei tosiaan tarvitse. Huh huh.
terv.19v yhden lapsen äiti,viime syksyn yo
joka on tismalleen samanlainen: nukkuu pitkälle päivään, sopii tulevansa kylään klo 15 niin pääse paikalle illalla klo 20 kun meillä on iltatoimet menossa jne. Ärsyttävää, vaikka ystävä on mulle kyllä todella rakas muuten. Hän myös ei tule kummilapsen synttäreille, koska ei ole "ehtinyt" ostaa lahjaa, vaikka on kutsu lähetetty 2 viikkoa etukäteen. Meitä todellakin on joka junaan... mä en jaksa enää edes suuttua
Olishan se ollut asiallista. Mutta ehkä sen olis ap voinut sitten hoitaa vähän paremmin. Ymmärrän varsin hyvin miten tulee joskus tiuskahdettua, mutta järkevämpää olis ollut juuri selittää vähän miksi se nyt olikaan niin tärkeää tulla. Ja vedota lupaukseen.
Mutta kävi mielessä sekin, että onkohan tuo ylioppilaskin aika kiireinen? ITse ainakin tuossa vaiheessa olin tosi stressinen, kun oli ensin ollut ylioppilaskokeet, joihin prepattu koko kevät ja syksy, ja sen jälkeen sitten pääsykokeet, joihin luin aivan tajuttomasti. Olin välillä iltaisin niin väsynyt, että luin 20min, nukuin herätyskellon kanssa 5min, luin taas 20min ja nukuin 5... Ja itkin iltaisin, kun tuntui etten jaksa tehdä kaikkea. :/ Tosin asuinkin silloin jo yksin, kävin myös töissä päivisin. Mutta haut kouluihin on tosi raskaat, ja ne on juuri nyt joko ohi vasta tai päällä parhaillaan. Että ehkä tuo parjattu teini-yo on ihan oikeasti tosi väsynyt.
Tai sitten ei. Tuli vain mieleen. :)
kiinni, niin miten ikinä voi oppia työelämän pelisääntöjä. Huomattavan paljon jopa lukion käyneitä päätyy nykyajan paapomisella ulos työmarkkinoilta. Itse työpajoilla ja työttömien kursseilla toimineena törmään usein haahuileviin yli 20-vuotiaisiin vailla ammatillista tutkintoa oleviin (pk tai yo), joilla ei ole edes päivääkään työkokemusta. Mutta sehän ei näytä olevan ihme, jos täälläkin valtaosa on sitä mieltä, ettei 19-vuotiaan vielä tarvitse osata pitää kiinni sopimisistaan