Mies haluaa antaa rahani pois. En tykkää

kun haluaa kaikille lapsilleen samaa. Kyllä sitä yhtä pitäisi sorsia ihan vaan syntyperänsä takia!



Ja miten niin käyttää sun rahoja? Kai se mies töissä käy?

ja rahat on yhteiset.



En tiedä miksi minun pitäisi hyppiä ilosta.



-- ap

Silloin ymmärään kyllä kantasi, koska kysen on SINUN rahoistasi. Mutta jos mies kuitenkin käy töissä ja haluaa niistä rahoistaan kustaan myös tämän "oman" lapsensa kuluja, niin en todellakaan ymmärrä kantaasi. Miksi tämän miehesi vanhimman lapsen pitäisi olla joku 2-luokan lapsi, verrattuna miehen toisiin lapsiin?

Jos miehesi ansaitsee 1000€ ja sinä 2000€ (eli 1/3 ja 2/3) niin osallistutte myös yhteisiin perheenne kuluihin niin ja loppuosat on kummankin omia rahoja, jotka mies voi vaikka kaikki laittaa tähän omaan lapseensa jos haluaa. Silloin et sinä joudu maksaa mitään "miehen lapsesta".

Molemmat laittavat sinne esim. puolet palkastaan ja loput ovat omalla tilillä olevaa OMAA rahaa. Ymmärrän ettet halua joutua maksumieheksi lapselle, mutta ymmärrä itse myös miestäsi, joka on kuitenkin lapsensa isä.

ymmärrän taas paremmin,mistä nimitys "ilkeä äitipuoli" tulee.

ettei koskaan pidä laittaa puolison kanssa rahoja yhteen!! Elämän oppitunti numero yksi. Yhteinen kulutili voi olla tms. mutta kyllä kaikki tienaa itse rahansa ja on niistä vastuussa. Jos yhteiseen tilihömpötykseen olet lähtenyt, niin omapa on mokasi. Tottakai miehesi haluaa kohdella kaikkia lapsiaan samanarvoisina. Pitäisikö yhden kulkea ryysyissä että sinulla olisi parempi mieli.



Ei hyvää päivää.

Kuulostaa siltä että teidän yhteiset rahat on sinun rahoja ap.



Hienoa että mies haluaa huolehtia jälkikasvustaan. Turha sinun on olla mustasukkainen.

Hän joutuu kuluttamaan palkkaansa asioihin, joita ei koe itselleen tärkeäksi. Mutta ELÄMÄ ON. Kumpi on huonompi vaihtoehto: Ap:lle jää vähemmään rahaa kuin voisi jäädä, vai se, että lapset ovat keskenään eriarvoisessa asemassa (tämä siis olettaen, että miehen ex on ap:ta huonotuloisempi)? Haloo? Te olette AIKUISIA, ja aikuisten pitäisi mielestäni asettaa aina lasten onnellisuus etusijalle, vaikka nämä eivät olisi omiakaan. Eikö tärkeintä ole se, että lapset ovat onnellisia, ja saavat elämäänsä mahdollisimman hyvät lähtökohdat?? Ap:lle tuntuu olevan tärkeämpää se, ettei yhdenkään lapsen onnellisuus ole häneltä pois...SURULLISTA.

Mistä riittäisi esim. sijaisvanhempia, jos kaikki ajattelisivat näin? Onhan se sijaislapsille annettu aika ja huomio aina pois omilta lapsilta...



Äitini on ennen isääni (ja minua) ollut naimisissa.Tästä liitosta hänellä on yksi lapsi, joka on aina asunut äitinsä ja meidän kanssamme. Äitini on pienipalkkainen, isäni taas tienasi aikoinaan erittäin hyvin ja omaisuuttakin on. Meitä sisaruksia on aina kohdeltu täysin tasapuolisesti sekä rakkaudessa että rahassa, huolimatta siitä että siskoni oli jo koululainen vanhempiei tavatessa. Rakastan ja kunnioitan isääni suunnattomasti, ja tämä vain vahvistaa tunnetta. Hän on hyvä ihminen, jonka sydämessä on ollut tilaa muillekin kuin minulle. Tällä rakkaudella on rakennettu meille hyvä perhe ja rakkaudentäyteinen lapsuus.



Isäni kuollessa - olettaen että äitini elää pidempään- minulle kuuluu 75% vanhempieni omaisuudesta (= 50% menee äidilleni, 50% minulle. Äidiltäni jää sitten taas tuosta hänelle jääneestä puolikkaasta 50% minulle ja 50% siskolleni). Jos isäni testamenttaisi siskolleni rahaa, emme silti olisi samassa asemassa, sillä siskoni joutuisi maksamaan huimasti enemmän veroja. Tilanne surettaa minua kovasti. En haluaisi saada enempää kuin siskoni. Näinkin voi siis ajatella. JOTKUT ASIAT OVAT TÄRKEÄMPIÄ KUIN RAHA. Ainut lohtu on se, että siskon mies on varakkaasta suvusta, ja perii todennäköisesti kohtuullisen summan vanhemmiltaan. Minun mieheni vanhemmat taas ovat persaukisia. Jotain tasoitusta sentään :)

kun pitää tulla tänne palstalle toteamaan, että "en ole paha ihminen, vaikka en annakaan omistani mieheni lapsille" ja "elämä on kovaa ja ihmiset eriarvoisia, ei sille vaan mitään voi." Miten joku voi olla noin kylmä ihminen, ettei oikeasti välitä miehensä lapsesta ollenkaan? Että elämä kun nyt vaan on niin epätasa-arvoista niin mitäpäs se minua liikuttaisi, vaikka miehen lapsella ei olisi kattoa pään päällä? Se on voivoi.



Jos se exä on niin kamala ja kouluttamaton ja luuseri (näissä tapauksissahan aina exä on työtön luuseri ja nyxä on hyväpalkkainen ja fiksu, vaikka eiköhän edelleen suurimmassa osassa tapauksissa mies tienaa enemmän kuin nainen) niin miksette te voisi näyttää sille lapselle hyvää esimerkkiä?



Itse ainakin suren niiden lasten kohtaloa, joita kohdellaan huonosti, epätasa-arvoisesti ja usein myös tunnekylmästi. Itken kun luen uutisia, joissa lapsia pahoinpidellään, haluaisin pelastaa jokaisen kaltoinkohdellun lapsen, mutta ei siihen taida yksi syli riittää. Surullista on se, että monilla ei riitä sympatiaa edes niitä lähimpiä kohtaan, sillä tavallaanhan miehen lapset edellisestä liitosta, ovat teidän perheenjäseniä - halusitte tai ette.

Elatusvelvollisuus on omaan lapseen ja kaikki on velvotteenta ekstraa siitä eteenpäin. Ei mulla ainakaan omatunto kolkuta. Olen reilu ja mukava äitipuoli, ja olen valmis maksamaan sen hampurilaisen, mutta isommat satsaukset menee omalle.

Ja meillä ainakin se eksä on kouluttamaton luuseri, joka on koko ikänsä loisinut toisten laskuun. Vai miten määrittelisit 37-vuotiaan ihmisen, joka on eläessään tehnyt töitä ehkä 5 vuotta, suurin osa työsopimuksist purkautuu koeajalla ja koulutuksena peruskoulu? Sääliksi käy nykyistä miestäkin. Ainakin minä tienaan enemmän kuin mieheni. Selvästi enemmän. Nettopalkoissa on 600 Euron ero.

Minä olen mieheni ottanut tälläisenä pakettina ja rakastan häntä. Rahassa menee vaan raja. Minä en mene aamulla töihin miehen lapsen (etälapsi) takia, joten en koe, että mitään velvollisuuksia on se suhteen. Jos sinua asia vaivaa, niin haluatko tilinumeron, niin voit antaa sosiaaliapua?

kun pitää tulla tänne palstalle toteamaan, että "en ole paha ihminen, vaikka en annakaan omistani mieheni lapsille" ja "elämä on kovaa ja ihmiset eriarvoisia, ei sille vaan mitään voi." Miten joku voi olla noin kylmä ihminen, ettei oikeasti välitä miehensä lapsesta ollenkaan? Että elämä kun nyt vaan on niin epätasa-arvoista niin mitäpäs se minua liikuttaisi, vaikka miehen lapsella ei olisi kattoa pään päällä? Se on voivoi.

Jos se exä on niin kamala ja kouluttamaton ja luuseri (näissä tapauksissahan aina exä on työtön luuseri ja nyxä on hyväpalkkainen ja fiksu, vaikka eiköhän edelleen suurimmassa osassa tapauksissa mies tienaa enemmän kuin nainen) niin miksette te voisi näyttää sille lapselle hyvää esimerkkiä?

Itse ainakin suren niiden lasten kohtaloa, joita kohdellaan huonosti, epätasa-arvoisesti ja usein myös tunnekylmästi. Itken kun luen uutisia, joissa lapsia pahoinpidellään, haluaisin pelastaa jokaisen kaltoinkohdellun lapsen, mutta ei siihen taida yksi syli riittää. Surullista on se, että monilla ei riitä sympatiaa edes niitä lähimpiä kohtaan, sillä tavallaanhan miehen lapset edellisestä liitosta, ovat teidän perheenjäseniä - halusitte tai ette.

ja rahat on yhteiset.

En tiedä miksi minun pitäisi hyppiä ilosta.

-- ap

Ei tarvitse hyppiä, mutta yhteiset rahat ovat yhteisiä...

'/J

katkerien av-mammojen ajatuksenjuoksussa on, kun eivät ymmärrä sitä ettei nyxä ole todellakaan elatusvelvollinen aiemmista avioliitoista syntynteistä lapsista, veroja maksetaan ja jaetaan jo tarpeeksi näille loisille, ehdoin tahdoinko niille pietäisi vielä omista palkkatuloistaan syytää...siis ei helvetti teidän vajakkien kanssa!

eli hirveä harppu, domino, joka ei voi kohdata minkäänlaista tasa-arvoa miehensä kanssa, koska joka tapauksessa tienaa enemmän.



Niin että siis miehensä puhuisi, ei! Montako sanaa minuutti, per lapsi?



T: tietäjä iänikuinen

ei muuta. Ja turha tulla sanomaan, että omille lapsilleni olen kiltti ja kiva. Olet huono esimerkki, huono puoliso ja huono diplomaatti. Millainen olet ihmisenä voisi mennä samaan kategoriaan, mutta sinä päätät (käytökselläsi, asenteillasi, teoillasi, sanoillasi) oletko sitäkin.

eiköhän vakka kantensa valitse, eli miksi tämä nykyinen (muka hyvätuloinen) olisi aikanaan valinnut sen luuseripuolison ja sitten jatkossa valinnut tämän AV:lla palstailevan hyvätuloisen naisen??

ei mielestäni ole niin hurjan suuri, että siitä riittää kovin monelle jaettavaksi. Keskituloisena maksaa kaikesta täyden hinnan ja on myös ajateltava omia asioita/elatustansa tulevaisuudessakin.



Milläköhän rahalla kaikki te elätte, jotka olette kustantamassa myös exien lapsille samat mitä omillenne?? Mies maksakoon mitä haluaa, kunhan maksaa suhteessa ½ nykyelämänsä kulut.



Myös nämä exät voisivat hoitaa oman taloutensa kuntoon. Jos lapsillensa haluavaa paremman elintason, on sen eteen tehtävä itse työtä, ei odotettava, että joku kolmas rahoittaa. Ymmärrän kantasi ap täydellisesti.



Mutta on se ihanaa, että teitä jaloja, tasapuolisesti kaikkia kohtelevia löytyy näinkin paljon. Missäköhän vaan olette tosi elämässä???

KUKAAN ei saa mitään mukanaan, eikö ole ihanaa antaa jotain ;)



Ja, ei ... Onneksi minulla on MIES, joka välittää lapsestani, vaikkei hänelle biologinen isä olekaan...

että hän on verisen mustasukkainen entiselle puolisolle ja lapselle. Mies ei saisi välittää/huolehtia muista kuin ap:stä ja yhteisistä lapsista.

Mutta on se ihanaa, että teitä jaloja, tasapuolisesti kaikkia kohtelevia löytyy näinkin paljon. Missäköhän vaan olette tosi elämässä???

[/quote]

Todellakin olemme lähellä, mutta valitettavasti sinun ja ap: kaltaiset ihmiset eivät meitä huomaa. Teillä on liian kiire tuijottaa omaa napaanne. Toivottavasti tekin joskus nöyrtytte ja myönätte olevanne itsekkäitä. Itselläni on hyvä olla näin eikä minun tarvitse puolustella tekojani millään lailla.