Korkeasti koulutetut! Rehellisesti: koetteko ennakkoluuloja jos

mutta ei se haittaa.



Monet ystäväni ovat vähän kouluja käyneitä, tai siis vähemmän kuin minä ja ovat ihan mukavia ja silmiä avartavia.



Jotkut asia kuitenkin jäävät hieman likilaskuisiksi, mutat ei se välttämättä ole koulutukesta kiinni.

ei ole koulutuksesta kiinni. Nuorena kaikki ystäväni olivat akateemisia, luonnollista ehkä kun pyörin yliopistoporukoissa kaiken ajan.



Nyt aikuisena olen kaksi akateemista tutkintoa suorittaneena työssä, jossa on myös alemman koulutuksen saaneita. Ei häiritse yhtään. Sekä korkeasti, että vähemmän korkeasti koulutetuissa on älykkäitä ja kivoja yksilöitä.



Ystävissäni on ihmisiä nykyään laidasta laitaan, koulutusta vailla ei taida tosin olla kukaan. En ole huomannut, että kertoessani koulutustaustani, ja työhistoriani ihmiset karttelisivat tai olisivat vaivautuneita. Mulla on sen verran rankka lapsuus, ja aikuiselämä ollut, että jos jotakin niistä olen ihmisille kertonut, niin eipä varmaan tule ekana mieleen kadehtia.

Sulla taitaa puuttua siinä tapauksessa ja tekstisi perusteella aimo annos niin sydämen sivistystä, kuin muutakin; niin yksinkertaisen kuvan annat itsestäsi.

kirjoittaa siten, että muut näkisivät mihin asiallasi pyrit.

hankkivat siitä lisää tietoa (Eli kouutusta) jos vaan kyvyt riittävät. Ihminen on sillä tavoin luotu. Eli jos jos ja kun tietoja ja koulutusta ei ole hankittu,se kertoo siitä, että kyvyt eivät ole riittäneet - ehkä edes todellisen kiinnostuksen syntymiseen.

ohjaamaa koulutusta sivistääkseen itseään vaan hän hankkii tietonsa ihan muulla tavalla...

Ei hänen tarvitse lähteä yliopistoon kuuntelemaan toisten luentoja.

hankkivat siitä lisää tietoa (Eli kouutusta) jos vaan kyvyt riittävät. Ihminen on sillä tavoin luotu. Eli jos jos ja kun tietoja ja koulutusta ei ole hankittu,se kertoo siitä, että kyvyt eivät ole riittäneet - ehkä edes todellisen kiinnostuksen syntymiseen.

ihminen mukava ystävä tai kaveri? Eikö vähemmän lahjakas kelpaa läheiseen ihmissuhteeseen tai hyvän päivän tutuksi?



Minusta älykkyys on aivan yliarvostettua etenkin ihmissuhteiden rakentamisessa. Mitä virkaa on älykkäällä seuralla, jos ihmisen muut ominaisuudet ovat alikehittyneet - kaikki älykkäät ihnmiset kun eivät ole kovin mukavia.

Ja onhan niissä "tyhmissäkin" ihan sietämättömiä ihmisiä, ei sen puoleen.

kuinka korkeasti koulutettuja vaikka lapsenne kavereiden vanhemmat ovat? En minä vaan tiedä edes monen ammattia, saati koulutusta!

mutta sanon vaan, että on ihan eri asia jäädä hoitamaan kotiin lapsia, jos tulot ovat 500 €/kk Kelan kotihoidon tuen yms. muodossa tai 5000 €/kk palkkaa... Puolison tulot toki vaikuttavat, jos sellainen on taloudessa. Itselläni ei ole ja olen täysin duunaritaustainen KTT. Ja tuttavia on lähihoitajista muihin tohtoreihin asti! Itse pidän kaikkia samanarvoisena koulutuksesta huolimatta. Toisaalta olen kyllä huomannut, että jos oma työpaikkani tai koulutukseni selviää duunarille, niin tämän asenne muuttuu välittömästi suuntaan tai toiseen.

Olen korkeasti koulutettu, mutta duunariperheestä. Rehellisesti voin sanoa, etten koe ennakkoluuloja alemman koulutustason omaavia vanhempia kohtaan (on niitä paljon ystävissänikin). Päin vastoin, korkeastikoulutetuissa vanhemmissa on paljon sellaista, joka minussa aiheuttaa ennakkoluuloja. Yksi on mm. se, että lasten hoito hyvin pienestä kodin ulkopuolella on yleisempää korkeasti koulutetuilla. Veikkaan ettei se koulutustausta niinkään vaan se muu tausta, joka periytyy paljon pidemmältä meille. Toukokuun Hesarin kk-liitteessä loistava artikkeli taustan vaikutuksista ja periytyvyydestä.

puutarhan hoidosta ja lapsista jos huomaan, että keskustelijan älyllinen taso ei muuhun pysty. Tästä joukosta kyllä löytyy akateemisia ja duunareita.

Itse olen laitoshuoltaja.

Mä en todellakaan tiedä mun naapureitten tai lasteni koulukavereitten vanhempien koulutusta. Naapureitten ammatit tiedän ja siitä voin päätellä jotain koulutuksestakin, mutta ikinä ei ole kenenkään koulutus tullut puheeksi. Ja tuskin moni tietää munkaan koulutusta. Ja hyvin meillä kaikilla jutustelu sujuu, kaikesta maan ja taivaan väliltä.

Olen tavannut laumoittain todella epäsivistyneitä koulutettuja ja toisaalta sivistyneitä kouluttamattomia. Tietenkin noissa vähemmän koulutetuissa on paljon enemmän niitä puupäitä, mutta ei se nyt automaattisesti sitä tarkoita, että koulutus on yhtä kuin sivistys.

Jo mun perheessäni on eri koulutustaustaisia, vanhin veljeni on kirvesmies ja tietää todella paljon, ja on hyvin sivsitynyt. Ja tunnen monia todella pönttöjä korkeasti koulutettuja.

kokevani ennakkoluuloisuutta, mutta ehkä varautunut olen. Ihminen on syytön, kunnes toisin todistetaan. Puoleen tai toiseen.

amistyypeissä on niin pölöjä, ettei mitään rajaa. Vanhempi polvi on usein sivistynyt elämän aikana, mutta noin 20-25 -vuotiaat, jotka eivät ole ylioppilaita, ovat aivan pihalla maailmasta. Ongelmia on kaikessa kuten vaikka brutto- ja nettotulojen eron tietämisessä/ymmärtämisessä. Siksi näiden kanssa ei voi oikeasti puhua kuin ihan tavallisista asioista ja esimerkiksi pienikin poliittinen heitto saa hämmentyneen ilmeen naamalle. Eivät ne edes äänestä, eikä kyse ole mistään protestista vaan siitä, etteivät yksinkertaisesti jaksa tai muista. Tai edes tiedä, mitkä vaalit on juuri sillä hetkellä käynnissä.

se, että miten kemiat kohtaavat.

Joidenkin kanssa ei synny mitään yhteistä puheenaihetta vaikka taustat olisivat ihan samanlaiset ja saman ammatin ihmisiäkin molemmat. Ja joidenkin kanssa voi puhua vaikka mistä, vaikka lähtökohdat ovat ihan erilaiset.



Puutarhanhoidosta on muutenkin kiva puhua sellaisen kanssa joka siitä on myös kiinnostunut kuten mistä tahansa aiheesta.

se, että on lahjakas, merkitse välttämättä sitä, että opiskelee pitkälle. Kaikilla ei kiinnosta valmistua opettajaksi, lääkäriksi, lakimieheksi, tutkijaksi tai asiantuntijatehtäviin. Ei vaikka olisi älliä kuinka päässä. Itse valmistuin aineenopettajaksi, mitä olen katunut. Ammattivalintani on ristiriidassa luonteeni kanssa. Vaikka valmistuin erinomaisin arvosanoin yliopistolta, en ole koskaan kasvanut ammattiini henkisesti. Olisi pitänyt valita tyystin erilainen ammatti, tiedonjanon voi tyydyttää muutenkin kuin opiskelemalla. Lukemalla ja seuraamalla aikaansa oppii laajempaa sivistystä kuin yliopistolta, jossa kuitenkin opiskellaan varsin suppealta alalta, vaikkakin syvemmin.



En koe ennakkoluuloja mitään ammattiryhmää kohtaan. Rehellisesti! Koulutus ei ole tae mistään muusta. Älykkäitä, sivistyneitä ja miellyttäviä ihmisiä löytyy aivan joka yhteiskuntaryhmästä. Ehkäpä älykkäitä löytyy keskimääräistä enemmän korkeasti kouluttautuneista, mutta ihmisen kohtaamisessa ratkaisee tämän ihmisen miellyttävä luonne enemmän kuin hänen tietonsa esimerkiksi ydinfysiikasta.

Kyllä sen jutellessa aika hyvin huomaa, millä tasolla keskustelu tulee kulkemaan. Enemmän kuin koulutus, toimeen tulemiseen vaikuttaa huumorintaju. Olen itse aika lupsakka herjan heittäjä, ja on aina kivaa löytää samanhenkinen juttukaveri. Monet äitipiireissä tapaamani ihmiset ovat suoraan sanoen aika tosikkoja, ja heitä löytyy kyllä kaikilta koulutustasoilta. Mutta kyllä heidänkin kanssaan juttu kulkee, jätän vaan sarkastisimmat heitot omaan päähäni ja juttelen kiltisti Jari Sillanpäästä tms. :D



Mutta tuo on ihan totta, että monet duunarit saavat sätkyn, kun toinen kertoo olevansa korkeakoulutettu. Tuntuvat olettavan, että kaikki akateemiset on jotenkin superhienoja ihmisiä, jotka katsovat HEITÄ nenänvartta pitkin. Mutta ihan tavallisia ihmisiä mekin ollaan, ja meitä on moneen junaan...

Vai väittääkö aloittaja, että ainoastaa yliopistokoulutuksen saaneet ovat älykkäitä ja loppuosa kansasta tyhmiä? No onhan taas jollain mammalla joko noussut hattuun oma koulutus (jostain syystä, mitä en ymmärrä) tai sitten on henkinen kasvu todellakin kesken...

yliopistolla. Jos minun pitäisi luetella viiden läheisimmän ystäväni "status", se menisi näin:

1. Korkeasti koulutettu johtoasemassa oleva hlö

2. Kouluttamaton ent. ravintolatyöntekijä, nykyinen kotiäiti

3. Lyhyesti koulutettu, mutta korkean profiilin uraa viihdemaailmassa tehnyt ihminen

4. Lyhesti koulutettu ja uraakin ennen tehnyt, nyt mielenterveysongelmien takia pitkällä sairaslomalla ollut hlö

5. Pankkitoimihenkilönä työskentelevä tradenomi



Minulla on sekä suvussa että ystävä-/tuttavapiirissä hyvin monenlaista ihmistä: uraihmisiä, koti-ihmisiä, koulutettuja, kouluttamattomia. Itsekin olen perheestä, jossa isä on akateeminen ja äiti käsityöläisammatissa. Minua ei oikeasti hetkauta suuntaan tai toiseen henkilön koulutustaso, kun ystävystymisestä puhutaan, saati sitten, että hetkeäkään jaksaisin vaivata päätäni NAAPURIN tai lasten kavereiden vanhempien koulutustasolla.

ainoa akateeminen joten en juuri koulutustaustaa mieti. Itsekin olen kiinnostuneempi kotiäitiydestä kuin urastani.