Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

JT-äidit: Miten synnytyksessä suhtauduttu hoitotahtoon (ei verta)?

Vierailija
02.06.2009 |

Mulla kolmas synnytys tulossa ja sain mielestäni epäasiallista kohtelua synnytystapa-arviossa käydessäni. Mulla on jo valmiiksi matalat Hb:t (85-95 paikkeilla olleet lähes koko raskauden ajan) ja lääkäri suoraan sanottuna yritti pelotella minua suurella verenhukalla. Se nyt tietysti on mahdollinen, mutta halusin toki, että minun hoitotahtoni otetaan huomioon ja verta en ota vastaan. Lääkäri ei suostunut keskustelemaan ollenkaan vaihtoehdoista verensiirrolle (esim. epo, iv-rauta), kuittasi vaan, että ei tiedä ketään synnyttäjää, joka olisi epoa saanut matalaan hemoglobiiniin ja että minun tilanteenihan on sitten "sen lääkärin murhe, joka minua joutuu hoitamaan".



Haluaisinkin kuulla muiden JT-äitien kokemuksia, hyviä ja huonoja. Myös synnytyksissä mukana oleva hoitohenkilökunta saa kommentoida!

Kommentit (154)

Vierailija
41/154 |
02.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

sitä verta? Kun tuo yksi jo kirjoitti että Suomessa se hoitotahto sitten vaan ohitetaan ja verta annetaan jos meinaa kuolla? Mites omatunto silloin sanoo että pitää toimia, kun ns. oikeasti pitäisi olla kuollut mutta pahat ihmiste antoivatkin herta ja olet ns. väärin hengissä?

En nyt todellakaan kykene ap:n puolesta tuohon vastaamaan, koska en ap:tä lainkaan tunne. Mutta tunnen erään jt-miehen, joka vastoin tahtoaan sai auto-onnettomuuden jälkeen verta, koska muuten olisi menehtynyt. Hän on tänäkin päivänä (liki 10v onnettomuuden jälkeen) sitä mieltä, että olisi mielummin menehtynyt yhteisönsä hyväksymänä kuin eläisi nyt yhteisönsä hylkäämänä ja hyljiksämänä.

Siinä hiukan perspektiiviä ihmisille, joiden mielestä on hullua kieltäytyä verensiirrosta. Joillekin se on oikeasti noin suuri asia.

Ja kun itse äsken ajattelin, että JOS uskoisin sielun ja elämän asuvan veressä (heh, anteeksi hiukan vapaamuotoinen kuvaus) niin en missään nimessä haluaisi ottaa verta vastaan. Ajattele tilannetta, jossa sinuun pumpataan väkisin pasi-petterin sielua, luonnetta ja elämää... Hyi! Luultavasti elämänhaluisena ihmisenä mielummin ottaisin pasi-petterin sielun kuin kuolisin, mutta kyllä se vain kova isku olisi.

Vierailija
42/154 |
02.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiva, että tuli edes yksi asiallinen kommentti...

Voi olla, että kyselen vielä joltakin toiselta lääkäriltä asiaa, ja otan ainakin huomenna neuvolassa asian puheeksi. t:ap


Niinkuin tuossa aiemmin kirjoitinkin niin täällä ruotsissa suhtaudittiin todeella hyvin siihen että olen todistaja.ennen synnytystä vielä soitettiin että ota varmuuden vuoksi kaikki paperit mukaan kun tulet, jos ne heillä hukkuu. lähetin siis ne sinne jo etukäteen. Kyllä ne järjestyy, kokeile toista lääkäriä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/154 |
02.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitäs ap teet sitten jos kuitenkin saat sitä verta? Kun tuo yksi jo kirjoitti että Suomessa se hoitotahto sitten vaan ohitetaan ja verta annetaan jos meinaa kuolla? Mites omatunto silloin sanoo että pitää toimia, kun ns. oikeasti pitäisi olla kuollut mutta pahat ihmiste antoivatkin herta ja olet ns. väärin hengissä?

On toki mahdollista, että saisin verensiirron vaikkapa erehdyksessä (esim. jos olisin kolarissa ja hoitohlöstö ei ehtisi ennen veren antamista huomata "Ei verta"-hoitotahtoani lompakosta... Tosin oman sairaanhoitopiirin alueellahan ne näkee tän hoitotahdon jo koneelta ja tod. näk. näin ei ehtisi käydä). Toinen vaihtoehto on se, että mun ollessa tajuttomana hoidosta päättävä edustajani päättäisi päätyä esim. veren fraktioihin.

Silloin minulla ei kai olisi muita mahdollisuuksia kuin sopeutua tilanteeseen. En pitäisi näitä ihmisiä pahoina, sillä ymmärrän heidän motiivinsa. En osaa suoraan sanottuna sanoa, miten pystyisin asian kanssa elämään. Kaipa siinä olisi aika "raiskattu" olo, mulle olisi tehty jotain sellaista, mitä en ikinä itse haluaisi. Uskoisin, että rukouksen hengessä pystyisin siitä ohi pääsemään, mutta tuskin toipuisin henkisesti koskaan.

t:ap

Vierailija
44/154 |
02.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

olen itse niin elämänhaluinen, että ottaisin kaikki hoidot vastaan mitä vaan on keksitty. Mutta mun päätäni ei olekaan saduilla sekoitettu.

Vierailija
45/154 |
02.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

punasoluja tai muita veren fraktioita, niin kai sinulla on mielipide, missä veren osassa sielu on? Plasmassako?

Vierailija
46/154 |
02.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta verta en ottaisi ikinä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/154 |
02.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Paskat lapsista tai isästä, jolle he jäävät...

Vierailija
48/154 |
02.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen myös saanut mielestäni ihan hyvää hoitoa ja kohtelua aikaisemmin (siis kaksi synnytystä, jotka meni hyvin, sekä kaksi leikkausta ja yksi vakava keskenmeno), huolimatta siitä, että joidenkin hoitavien lääkäreiden mielestä olisin hyötynyt verensiirrosta. Mitään epoa tai iv-rautaa en kuitenkaan ole saanut, vaan ihan rautalääkkeillä esim. km:n jälkeen kohottanut Hb-arvoja (laskivat silloin hieman yli 70 paikkeille).



Paperiasiat pitäisi olla kunnossa, sillä olen jo aikaisemmin jättänyt hoitotahdosta kopiot sairaalaan.



Eniten tässä synnytystapa-arviokäynnissä siis ihmetyttikin se, että kun itse yritän olla niin vastuullinen kuin voin ja olin itse halukas ottamaan sen kaiken lääketieteellisen avun vastaan, mitä etukäteen voisin saada (jotta MINIMOISIN riskit synnytyksessä, esim. saisin hb:t nousemaan jo ennen sitä), niin minua ei oltu halukkaita hoitamaan. Se oli outoa. Jos joku kutsuu tätä välinpitämättömyydeksi tai hulluudeksi, then be it. Omasta ja esim. mieheni mielestä minä taas olen koettanut kaikin tavoin olla niin vastuuntuntoinen koko perhettä kohtaan kuin voin. En siis mitenkään koe itseäni kiihkouskovaiseksi hihhuliksi.



Asiasta toiseen, näistä verensiirtojen haitoista vs. hyödyistä tavan kansalaiset todella tietävät hyvin vähän, JT:t ehkä tavallista enemmän. Satun tekemään ammatikseni tutkimustyötä ja erään jatko-opiskelukaverini tutkimusaiheena on ollut veressä esiintyvät mikrobakteerit, jotka siirtyvät verensiirroissa... Ne ovat vielä nykytietämyksen lisäksi uusi riski, josta ei paljon tietoa ole (paitsi että aiheuttavat verisuonitauteja). Muita riskejähän on myös runsaasti, ja on myös selvää, että myöskään verensiirto ei lähellekään aina pelasta ihmishenkiä vaan myös tappaa.



t:ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/154 |
02.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

punasoluja tai muita veren fraktioita, niin kai sinulla on mielipide, missä veren osassa sielu on? Plasmassako?

Hoitotahtoni mahdollinen joustavuus on avioliittoni sanelema juttu. Jos olisin perheetön, olisi tahtoni ehdoton, ei mahdollisesti joustava. Mieheni ei siis ole JT, mutta mies on Raamatun mukaan perheen pää. Hän siis saattaa tässä tapauksessa tehdä lopullisempia päätöksiä kuin minä, ottaen siten omalletunnolleen myös minulle kuuluvia asioita. Hän kuitenkin tietää kaikki kantani perusteet hyvin tarkasti ja on niiden kannalla itsekin (ei haluaisi itselleenkään verensiirtoja lähinnä lääketieteellisistä syistä).

Mielestäni kysymys sielun sijainnista veren eri fraktioissa ei sinänsä ole kiinnostava eikä minulla ole siitä käsitystä. Käsittäisin kuitenkin Raamatun perusteella, että se on siinä kaikkialla? Siksi en halua niitä punasolujakaan. Ja mieheni kanssa keskustellessamme on tullut aika selväksi, ettei miehenikään niitä todennäköisesti ole minulle sallimassa, mieluummin antaisi mun mennä.

t:ap

Vierailija
50/154 |
02.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Verestä on tuskin paljon mitään tiedetty 200v sitten kun toi sääntö on kirjoitettu. Hassua, miten JT:t soveltavat raamattua miten mielivät.



Nojoo, ei oo kyllä kaikki ihan kotona jos uskoo johonkin mytologiaan niin vahvasti että se menee oman selviytymisen edelle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/154 |
02.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Verestä on tuskin paljon mitään tiedetty 200v sitten kun toi sääntö on kirjoitettu. Hassua, miten JT:t soveltavat raamattua miten mielivät.

Nojoo, ei oo kyllä kaikki ihan kotona jos uskoo johonkin mytologiaan niin vahvasti että se menee oman selviytymisen edelle.

Vierailija
52/154 |
02.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

uudelleensyntyvän joukossa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/154 |
02.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

pitäisi huostaanottaa.

Vierailija
54/154 |
02.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rauta ei paljon auta jos on yhtään isompi vuoto. Sehän vain nopeuttaa elimistön omaa vuodosta toipumista hitaalla viikkojen aikataululla, ei korvaa akuuttia vuotoa millään lailla.



T. ammattilainen

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/154 |
02.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joko ap on sen 144000 uudelleensyntyvän joukossa?

Taivaallinen toivo (ylösnousemus taivaaseen henkiolentona) on 144 000:lla, ja en kuulu siihen joukkoon.

Sen sijaan, jos osaan elämäni elää nuhteettomasti, saatan uskoni mukaan kuulua niihin miljooniin, jotka saavat ylösnousemuksen maanpäälliseen paratiisiin.

t:ap

Vierailija
56/154 |
02.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta mielenkiintoista on lapsen oikeudet. Lapsihan saattaa vammautua pahastikin tai kuolla äidin verenvuodon seurauksena. Lapsen vammautuminen voitaisiin estää asianmukaisella hoidolla, mutta jos äiti kieltäytyy hoidosta, sillä on suoria seurauksia myös lapseen. Tämä tilanne tulee kyseeseen ainakin istukka-ablaation alkutilanteessa ennen leikkaukseen pääsyä ja muissa akuuteissa vuotokriiseissä raskausaikana. Näissä niitä vihannesvauvoja syntyy.



Ap heittäytyy turhaan dramaattiseksi, koska ketään tuskin yhden tyhmän jehovan kuolema liikuttaa. Sen sijaan viattoman lapsen TURHA kuolema on aina jotenkin raivostuttavaa silloin kun se on todella näin turhaa.

Vierailija
57/154 |
02.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ihminen(?) voi olla niin lapsellinen, että uskoo johonkin 144 000 ihmisen taivaaseennousuun ym. idiotismiin.

Vierailija
58/154 |
02.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hylkäätkö sen kun se on niin saastainen ja paha sen jälkeen?



En voi tajuta teitä hihhuleita, anteeksi nyt vaan.

Vierailija
59/154 |
02.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikki jehovantodistajat ikään katsomatta pitäisi huostaanottaa.

mutta tämä todistaa, miten huonosti tunnet Jehovan todistajien elämäntapoja tai väestön terveyttä uhkaavia tekijöitä.

Keskimäärin me JT:t otamme huomattavasti vähemmän terveysriskejä, jos verrataan tavalliseen keskivertokansalaiseen. Emme esim. käytä huumeita tai tupakoi tai harrasta irtoseksisuhteita, joissa voi levitä vaarallisia tauteja. Koska esim. huumeiden tai tupakan käyttöön tai irtoseksiin (sukupuolitautien myötä) liittyy merkittävästi korkeampi kuoleman tai sairastumisen riski kuin verensiirtojen välttämiseen, pitäisi kai sinun mielestäsi kaikki ympäri kyliä seksiä harrastavat, narkkarit ja tupakoijatkin huostaanottaa? :)

t:ap

Vierailija
60/154 |
02.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos Hb "laskee 70:n tienoille" synnytyksen yhteydessä, niin ei se nyt herranjumala sentään vielä tarkoita että verta pitäisi antaa. Toki silloin verensiirrosta jokainen HYÖTYY, mutta jokainen myös toipuu ilman verta, hitaammin vain. Mutta jos vuotaa 10 litraa tunnissa, silloin ei voi selvitä hengissä ilman verensiirtoa eikä siitä ole kahta kysymystä. Ja näitä sattuu. Ei voi mitään.



Ole muuten hyvä ja laita linkki siihen TIETEELLISEEN ARTIKKELIIN jossa puhutaan mikrobakteereista verensiirron yhteydessä. Vartiotorni ja 7 päivää eivät ole tieteellisiä lehtiä eivätkä sisällä tieteellisiä artikkeleita.



Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi seitsemän kolme