Naapurit riitelivät - ilmaisenko kuulleeni?

kun asutaan lähekkäin, kuuluu muiden ihmisten elämisen äänet, riidat, rakastelut, juhlat, lasten uhmikset. Tässä kuitenkin tuntuu olevan niin, että ap:n naapurin riita oli epätyypillisen "raju". Ap, jos voit tämän päivän aikana jotenkin luontevasti kysyä onko naisella kaikki hyvin, niin kysy. Muuten, anna olla.

että tiedät tilanteen olevan sellainen, että riita on pakko kuulua - ja sitten kaikki vain viheltelevät ohi mennessään että "ei me mitään tiedetä"? ap

Jos mä riitelen mun miehen kanssa, niin ei vois vähempää kiinnostaa onko naapuri kuullut sen vai ei?

Jos mä riitelen mun miehen kanssa, niin ei vois vähempää kiinnostaa onko naapuri kuullut sen vai ei?

Vastaisin varmaan kertomalla, että hei, mäkin oon kuullu teidän riitelevän huhtikuun neljäntenä kello 17.24-50! Samixii!!

Täytyy sanoa, että ottaisi aivan järkyttävästi päähän, jos joku ulkopuolinen taho - kuten naapuri - tulisi raportomaan riidasta meille. Riidasta on varmaan paska olo muutenkin, ja se ei todellakaan paranna oloa, että tietää jonkun muun seuranneen tilannetta. Tulee korkeintaan olo, että muutetaanpa äkkiä muualle.

Kaiken huippu oli, että olit kurkkinut ikkunasta sisälle. Siitä tuli mieleen jopa, että onko aloitus taasen provoilua.

olisi jotenkin perusteltavissa asian puheeksi ottaminen. Jos taas olet kuullut ja nähnyt jonkun muuten vain synkässä ja lohduttomassa tilassa, koita sulattaa, että sellainen voi kuulua joskus elämään.

jos kerran välit ovat tähän asti olleet ystävälliset. Siis sanoisin että huolestuin aika paljon, voisinko olla jotenkin avuksi tms? Että et halua tungetella, mutta tuntui että haluat varmistaa onko kaikki kunnossa. Että et halua vaan teeskennellä ettei mitään ole tapahtunut, sillä pidät tästä naisesta tms?



Ikävää miten monet pitävät aitoa huolta ihmisten asioihin puuttumisena. Ehkä tämä selittää miten suomessa voi kuolla vaikka bussipysäkille ilman, että kukaan ihmettelee mitään :(

Jos joku naapuri puuttuu asiaan, niin aivan hyvin joku voi jonkun listiä. Utelu ei auta yhtään mitään.

Varsinaisia tolloja olette, kun ette ymmärrä, että juuri se naapuri on vihoviimeinen kelle avaudutaan.

Niinkun ap sanoi, että perhe on pidättyväinen ja pidättyväinen ihminen ei puhu naapurille mitään.

Jokainen aikuinen ihminen tietää, että mikä vaara on puhua naapurille mitään, koska pian sen sitten tietää aika moni. Tuskin nyt kukaan luottamuksellisesti avautuu jollekkin vieraalle ihmiselle.

Ap sanoi ettei tee mitään väärin, kun kyselee. Minusta taas tekee väärin ja todellakin suuttuisin, jos joku tulisi kyselemään meidän asioista. Haistattaisin paskat ja jos olisin hyvällä päällä, niin en vastaisi mitään.

Usko nyt, että sun napurillasikin on ystäviä, eikä se sulle puhu. Rikot vaan välinne ja hän on entistä eteisempi sinua kohtaan.

Ei se minua haittaisi, jos hän haistattaisi paskat. Enkä minä kaipaa mitään hyväksyntää enkä yhteydenpitoa hänen puolelta.

Siinä olet oikeassa, että pidättyväinen ihminen on myös pidättyväinen tällaisissa asioissa. Mutta eikö silloin hänen pitäisi pysyä neljän seinän sisälläkin eikä käydä ulkona huutamassa apua?

Totean myös, että meillä on samanlaiset pidättyväiset suhteet joka suuntaan. Jos minä jotain häneltä kuulisin, ei sitä tietäisi kukaan muu.

En ole nähnyt tänä päivänä tätä naista, mutta olen kyllä muita naapureita. En ole heiltäkään käynyt mitään kysymässä.

JoHaistattaisin paskat ja jos olisin hyvällä päällä, niin en vastaisi mitään. Usko nyt, että sun napurillasikin on ystäviä, eikä se sulle puhu. Rikot vaan välinne ja hän on entistä eteisempi sinua kohtaan.

ota asiaa puheeksi.

Meilläkin saatetaan riidellä välillä kovaäänisestikkin (olen aika tempparamenttinen räjähtelijä) ja tiedän naapureiden kuulevan, mutta kyllä rupeaisi ahdistamaan jos he asian ottaisivat puheeksi.

tavallista riitelyä. Nainen huusi apuakin...



ap

vaan kurkit verhon takaa???





nyt kysyt naiselta,ihan vaan, että onko kaikki hyvin?

kävin verhon takaa katsomassa, missä tapahtuu. Sitten menin ulos, mutta nainen oli jo hävinnyt. Ja tienoo hiljentynyt.



ap

jokaiselle voi tulla vaihe, jossa kuitenkin toivoo, että joku tulisi ja tukisi. Kysy varovaisesti. Toinen kyllä kertoo, jos olet luottamuksen arvoinen ja hänellä on tarve kertoa, onko hätä todellinen perheessä.

voin olla kovaääninenkin, ja itkeä ihan hulluna, ja varmasti vaikutan ihan sekaisin olevalta. Ja kun asiat on sovittu, niin kaikki on oikeasti kunnossa. Eikä mieheni ole väkivaltainen. Onneksi asumme omakotitalossa.



Mutta voithan kysäistä ohimennen, että onko kaikki kunnossa, niin että jos tarvetta tukeen on, niin naapuri voi pyytää apua. Mutta muuten ole kuin ennenkin, jotkut päästelevät paineita kovaäänisemmin kuin muut.

Jos mä riitelen mun miehen kanssa, niin ei vois vähempää kiinnostaa onko naapuri kuullut sen vai ei?

että tiedät tilanteen olevan sellainen, että riita on pakko kuulua - ja sitten kaikki vain viheltelevät ohi mennessään että "ei me mitään tiedetä"?

ap

Jos mä riitelen mun miehen kanssa, niin ei vois vähempää kiinnostaa onko naapuri kuullut sen vai ei?

Jos, vaikka vaatteet oli syttyneet palamaan ja siksi kieri maassa. Esim. vaan kytivät, niin että et huomannut niiden olevan tulessa. Tai jotain muuta vastaavaa.

Ei kukaan halua naapurin puuttuvan kenenkään riitoihin, katsos kun sulla ei ole edes oikeutta puuttua ja jos puuttua haluat, niin silloin on soitettava virkavalta ja he puuttuvat asiaan.

Pitää tunnistaa omat oikeutensa ja se mikä on sopimatonta eli naapurit ei ole yleistä riistaa.

Itse asun isossa rivitalo yhteisössä ja täällä ei puututa toisten asioihin, paitsi yksi kyylä.

Meillä siis tämä kyylä kyttää kehitysvammista lastamme, mutta puutuessa lapseemme, niin en puhu hänelle mitään, niin kyllä se paapatus aikanaan loppuu.

nainen itse haluaa ottaa asian puheeksi niin sitten voit keskustella asiasta.

Voin sanoa, että naapuri ei sulle avaudu ja pahimmassa tapauksessa voi sanoa rumasti.

Annetaan mieluummin toisen kuolla kuin mennään kysymään "Anteeksi, onko jokin hätänä?"

ja siksi en oikein tiedä, mikä on oikein.



Ei toisten asioihin pidä puuttua. Etenkin, jos kyse oli heidän tavallisesta perheriidasta. Mutta toisaalta on tyhmää näytellä heidän edessään kuuroa ja mykkää.



Minulla ei ole aavistustakaan, millaisen vastauksen voin saada. Niin huonosti heitä tunnen. Perhe on hyvin pidättyväinen.



Jos sen naisen piakkoin näen, niin ehkä sanon, etten voinut olla kuulematta, eli voinko minä auttaa. Sanoi hän mitä tahansa vastaukseksi, vaikka haukkuisi minut maan rakoon, niin siitä olen varma, etten minä ainakaan ole tehnyt mitään väärin.



ap