Lue keskustelun säännöt.
Mä olen niin väsynyt tähän.
31.05.2009 |
Mun pitäisi olla kiitollinen ja onnellinen, ja niin mä olenkin, mutta olen myös ihan tolkuttoman väsynyt kaikkeen.
En jaksa sitä, että mulla ei ole koskaan omaa aikaa. Tai joo on, kun käyn kokouksessa tai pikaisesti suihkussa, mutta mihinkään rentoutumiseen ei koskaan ole mahdollisuutta. En edes muista koska olisin saanut lukea kirjaa, katsoa elokuvaa tmv. Ei. Minä vain teen kotitöitä ja juoksen lasten perässä. Koko ajan.
Miten nautin kesästä kun ulkona ravaan 1-vuotiaan hurjapään perässä koko ajan? Ja toisella silmällä seuraan uhoavaa pikkupoikaa joka tekee kaiken kielletyn.
Onhan mulla vaihtoehto: olla sisällä koko kesä, lukita nämä lapset tänne ja vahtia täällä ettei pieni syö kaikkea mahdollista, tule päälleen sohvalta, hajoita kodinkoneita ym. Ja sitten vanhempi riehuu kuin päätön kana ylivirtaansa.
Mä laitan ruokaa, mä pesen pyykkiä, mä viikkaan pyykkiä, mä tiskaan astioita, mä tyhjennän tiskikonetta, mä siivoan, mä pakastan, hoidan pihaa ja ulkokukkia 1-vuotias kainalossa. Saan kohta krampin hartioihin.
Äsken pumppasin piha-altaan, täytin sen vedellä, kannoin 100 litraa kuumaa vettä joukkoon. Ja minkä vuoksi? Siksi, että lapsi kieltäytyy menemästä sinne kun se ei ole yhtä lämmintä kuin kylpyvesi. Ja kohta sitten tyhjennän sen altaan ja nostan kuivumaan.
Mulla ei ole omaa elämää. Mä olen niin kyllästynyt tähän kun naapurit lekottelee pihallaan ja minä hulluna teen kotitöitä kun nuorempi nukkuu päiväuniaan. Pakko tai sitten roikotan sitä mukana hommissa. Mulla ei ole kesää. Mulla ei ole lomaa.
Ainoa vaihtoehto saada pieni rentoutus kun kakarat on nukkumassa klo 21, on ottaa viiniä. Siinä tunnin hermojuomat ja nukkumaan.
Tämä kotiäitiys ajaa mut alkoholistiksi. Tämä ei vain sovi mulle.
Mies on aina töissä, apuja ei ole. Mä olen koko ajan niin vihainen kun en vain jaksa.
No tässä tämä valitus. Taas siellä yksi huutaa ja toinen on kadonnut jonnekin pihalle. Menen taas.
Kommentit (35)
Joskus vituttaa, joskus väsyttää, joskus jaksaa, joskus nauttii. Mutta kyllä kait tämä tästä. =)
Helpottaisko yhtään, jos laitat ulko-oveen portin? Meillä oli ihan kätevä, pystyi piipahtaan ulkona ja ei tarvinnu pelätä, että lapsi katosi jonnekin ja kuitenkin kuuli ja näki mitä sisällä tapahtuu.
Niin ja joku kysyi, että miksi allas pitää tyhjentää. Itse tyhjennän sen ensisijaisesti siksi, että siihen ei pääse kukaan mukula hukkumaan, jos livahtaa pihalle. Veden äärelle, kun näytetään heti menevän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo vaihe onneksi ei kestä kauan! Pitkältä aika tietenkin tuntuu, mutta koeta ajatella, että ensi kesänä lapsilla on jo enemmän tolkkua. Kunhan kestät tämän kesän tuota touhua.
Tee vaikka illalla lasten nukkumaan mentyä lista asioista, jotka ovat tämänhetkisessä lastenhoidossa ongelmia. Keksi sitten jokaiseen joku ratkaisu. Tuo osan pihasta aitaaminen kuulostaa todella hyvältä! Älä rupea tekemään mitään liaan monimutkaista. Lapset tyytyvät lopulta aika vähään, pienen vinkumisen jälkeen. Esim. nuo vesileikit ovat kivoja (kunhan et jätä pieniä vahtimatta edes pienen paljun viereen, koska matalaankin veteen voi hukkua). Hanki sellainen kaksiosainen telttasysteemi, jossa on putki välissä. Siinä on kiva leikkiä ja se varjostaa mukavasti.
Puhu miehellesi näistä tuntemuksistasi. Voisiko hän MITENKÄÄN vähentää työn tekoa?? Edes joksikin aikaa - tai sitten teidän täytyy aikatauluttaa päivät siten, että saat edes puoli tuntia päivässä olla vaan ja maata.. tai käydä kävelyllä tai soittaa jollekin kaverille.
Terveisin tuon vaiheen elänyt, jonka lapset ovat nyt 6 ja 4 ja hyvin helppohoitoisia jo..
priorisoin hommia niin, että en ollut mikään täydellinen kodinhoitaja.
Kesällä varsinkin sai olla koti rauhassa kaaoksessa. Pihalla tein välttämättömät. En mitään kauniita kukkapenkkejä, enkä muuta.
Pienten päiväuniaikaan en tehnyt kotitöitä vaan istutin isommat videoiden ääreen ja otin naistenlehden ja keitin kahvit.
Karkailuvaihe oli jokaisen lapsen kanssa hankala kun ei kestänyt selkäänsä kääntää vaan piti koko ajan vahtia. Yksi ratkaisu oli, että laitatin vauvakeinun ja iskin nuorimman siihen keinumaan niin pysyi ainakin yhdessä paikassa.
Ruokaa tein niin, että annoin lasten rauhassa penkoa kattilakaappia. Olivatpahan pois jaloista. Olihan se melkoinen rumpupatteristo välillä kun hakkasivat tahtia paistinlastalla teräskattiloihin.
Juu, olen hirveä äiti ja koti ei ollut kiiltävä, eikä puleerattu. Mutta aika aikaansa kutakin.
kun lapset on pieniä. Ei siihen auta kuin aika.
Mun nuorin on "jo" 6-vuotias. Tänään en oo muuta tehnyt kuin istunut ulkona lukemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että muillakin on samoja tuntemuksia.
Tunnen tällä hetkellä olevani täysin epäonnistunut ja kiittämätön typerä äiti. Miksi kärsin tästä ainutlaatuisesta ajasta???
Äitikaverini eivät koskaan myönnä että heillä olisi täysin mitta täynnä. Tai sitten heillä ei koskaan ole totaalista väsymystä.
Olen miettinyt tuota aitausta, mutta se vaatii kuitenkin aika paljon rahaa. 20 metriä aitaa + aitatolpat + aidanjalat maksaa kuitenkin monta sataa. Ja mahdollinen portti siihen. Rahaa ei ole yhtään ylimääräistä.
Ja jonkun se pitäisi tehdäkin. Miehelläni on suoraan sanoen peukalo keskellä kämmentä.
Onhan se mies joskus kotonakin, mutta silloin yritämme hoitaa kotitöitä (ruohonleikkuu, kaupassa käynti ym.).
Kai sitä aikaa joskus saisi puoli tuntia, mutta ei se riitä. Kun on ihan poikki niin puoli tuntia muutaman kerran viikossa ei auta yhtään.
Mutta minua hieman lohduttaa se, että en ole maailman ainut äiti joka kokee olevansa loppu. En jaksa iloita lasten asioista kun olen niin väsynyt. Herätys on joka aamu noin klo 6. Joskus saan nukkua jos miehellä vapaapäivä, mutta harvemmin siinä metelissä enää pystyy unia jatkamaan, korvatulpat päässäkään.
Päivä kerrallaan. Kai tämä tästä.
ap
Välillä tekisi huutaa lapsille (3 ja 5), että ettekö te vittu osaa olla edes kahta minuuttia keskenänne - vessassakaan ei pääse käymään ilman, että jompikumpi hakkaa oveen.
Olen täysin sinun leirissäsi, mutta onneksi helpottaa kun kello lyö yhdeksän. Sitten sitä vain istuu tyhjäpäisenä olohuoneen sohvalla ja yrittää palautua tunnin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen huomannut että mitä enemmän niiden lasten perässä juoksee sitä kovemmin ne menevät karkuun ja aina enemmän saa juosta.
rauhallisimmat ja kilteimmät lapset... tosin ikäeroa heillä alle 1,5 vuotta, eli ovat toistensa parhaat kamut. Saa äiti olla aika rauhassa, kun skidit touhuaa keskenään :) Jo nuorimmaisen ollessa noin 2 v. yhteinen leikki sujui hyvin.
Mutta eihän tää ap:ta lohduta. Jospa koettaisit saada teille vaikka maksetun lastenhoitajan kerran tai kaksi viikossa? MLL, Väestöliitto, kuntien omat palvelut jne. Jos mies käy töissä, luulisi äidin omaan aikaankin heltiävän muutama kymppi viikossa?
Jos ei itselleen vaadi mitään, ei yleensä saakaan mitään.
Jos muutama kymppi tuntuu liialle taloudellisen tilanteenne vuoksi, niin ajattelepa sitä, miten kalliiksi se tulee jos palat loppuun...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- päiväuniaika on sun aikaa, EI KOTITÖITÄ silloin, silloin lepäät, luet, juot kahvia, ehkäpä istut auringossa terassilla itkuhälyttimen kanssa
-rennompi asenne kotia kohtaa, kotityöt ei ole tärkeintä! Olet kotona lapsiasi varten, e siistiä kotia! Voitte siivota esim. kerran viikossa miehen kanssa yhdessä tai sitten toinen vie lapset sillä aikaa ulos
-kesällä ollaan paljon ulkona, kotona voi siis rauhassa näyttää kaaokselta, ette näe sitä
-pieni irtiotto perheen kanssa virkistää, eli rutiinit rikki, jos rahaa on niin menette risteilylle tai hotelliin (valmiit ruoat ja joku muu siivoa sotkut), pienemmällä rahalla piknik jonnekin, mummolamatka, eläintahareissu jne
mun mieheni tekee töitä toisella paikkakunnalla työkkärissä 8-16, työmatkoihin kuluu tunti suuntaansa ja tämän lisäksi on aktiivinen keskustan jäsen ja ay-aktiivi myös... Meillä tytöt 2v ja 4v, odotan 3 rv34.
pari viikkoa sitten ilmoitin miehelle, että nyt olen totaalisen loppu. Mulla ei muuta elämää kuin koti ja lapset... pakko myöntää, että maailman helpoimmat lapset, mutta silti...
kerroin rehellisesti, avoimesti ja suoraan tuntemuksistani ja mies sanoi ymmärtävänsä ja vähentävänsä hommiaan.. onneksi tämä kesä alkoikin juuri sopivasti, joten töiden lisäksi hänelle jäi vain muutamia edustuksia ja vuosikokouksia viikonlopuiksi :D.
Meillä tytöt viihtyvät pihalla kaksistaan tosi hyvin.. mä teen yleensä kotihommat sisällä aamupäivällä. Imuroin, pesen lattiat, pyyhin pölyt ja täytän/tyhjennän tiskikoneen. Sitten joksikin aikaa pihalle tyttöjen kanssa ja sit sisälle syömään ja päikkäreille... tytöt nukkuvat noin 2h ja sillä aikaa mä itse joko nukun tai istun auringossa pihalla.
Me asutaan omatkotitalossa missä aita ympärillä. Piha on aika iso ja siellä on keinu, kiikkulauta, hiekkalaatikko ja paljon ulkoleluja, joten hyvin viihtyvät.
Ollaan 4v:n kanssa tehty sopimus/säännöt siitä, että jos pikkusisko tekee jotain tuhmaa niin isosisko tulee heti sanomaan... tosin vahdin tyttöjä siivouksenkin keskellä koko ajan kun on isot ikkunat suoraan takapihalle :D.
Esikoinen kuitenkin ottaa vahtimistehtävänsä tosi vakavasti ja tulee helposti ilmoittamaan pienimmistäkin jutuista :D :D.
Mun mielestä sun kannattaa puhua miehellesi avoimesti tunteistasi. Muuten sä alat katkeroitua kotiäityttä kohtaan ja se ei ole hyvä juttu... Kyllä sä tarvitset omaakin aikaa, vaikka kotiäidiksi oletkin ryhtynyt. Et kuitenkaan kotiorjaksi!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2 lasta ja ei verkostoa ja mies aina töissä
Mun mielestä tämä just on mun omaa elämää. Mut joo, ymmärrän kyllä, aikaa yksin , ilman lapsia, ei pahemmin ole.. Meillä myös aidattu pieni takapiha jossa hiekkis ja lelut, ja sielläpä touhuaa juuri kävelemään lähtenyt 11kk. Isompi lapsi, 4v, saa jo poistua aidatulta alueelta,(ilm. tietysti) vaikka naapuriin leikkimään mutta hänellekin ollaan tehty selväksi että portti suljetaan ja pienemmän perään katsotaan ja tullaan heti sanomaan äidille jos jotain tapahtuu.. (vaikka itse vahdin koko ajan myöskin)
Joskus väsyttää totaalisesti, mutta, ei tämä aika ikuisuuksia kestä.. Onneksi mulla hyvin osallistuva mieskin, kunhan on vapaalla töistään. =)
voimia meille äideille! ja hyvää kesää =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itselläni oli totaalisen kauheeta aika kun kaksoset oli n. 2 v. Asutiin kerrostalossa, piha oli iso aitaamaton alue vilkkaiden teiden vieressä. Heti kun pääsin ipanoiden kanssa pihalle, ne alkoi vetää kumpikin eri suuntiin. Sama jos mentiin leikkipuistoon, ei niitä kiinnostanut liukumäet yms. Vaan ne lähti juoksemaan eri suuntiin hulluina heti kun rattaista maahan nosti. Karmeeta aikaa. Oltiinkin linnoittautuneena kotiin pääasiallisesti se kuuma kesä 2004.
Luulin, että tänä kesänä vihdoin ehdin istahtaa siihen, kun nuorin jo 1v 9kk. Mitä vielä! Sen perässä saa juosta jatkuvasti! Viihtyy omassa pihassa n.2 minuuttia.. Mä olen myös totaalisen poikki! Tuo lapset meille pariksi tunniksi :) mä juoksen kaikkien perässä. Tehdään sitten vaihtarit seuraavana päivänä!