lähdössä kaksin matkalle miehen kanssa ja lapset jää hoitoon (1v ja 3v) ahdistaa!!!!
Olaan lähdössä tosiaan miehen kanssa kaksin häämatkalle nyt viikonloppuna. Ihanaa päästä kaksin reissuun ja kovasti ollaan odotettu MUTTA mun pienet tytöt :( Kuolen varmaan ikävään sen viikon aikana. Entä jos itkeä pillitän koko viikon ja pilaan tämän ainutlaatuisen mahdollisuuden olla mieheni kanssa rauhassa kaksin noinkin pitkään?
Nyt olisi kiva saada tukea ja hyviä kokemuksia tällaisesta. Että se 1 ja 3 vuotias nyt oikeesti pärjäävät hoidossa eikä mikään muutu peruuttamattomasti kun olen pikkuisteni luota noin pitkään poissa! Eihän?
Kommentit (53)
Oltiin juuri miehen kanssa parin yön ulkomaanreissulla. Ja oli IHANAA! Puhuttiin toki lapsista ja vähän sellainen kaihokin jossain välissä käväisi mielessä, mutta että olisin vollottanut ikävääni lasten perään.. en todellakaan! Tiesin, että pärjäävät omassa kodissa tuttujen isovanhempien hoivassa helposti. Kun tultiin, niin pienempi katsoit hetken hölmistyneenä ja juoksi sitten syliin. Ja isompi perässä tuliaisia kysellen..
Nauttikaa matkasta koko rahalla. Pikkulapsiperheessä ei noita irtioton mahdollisuuksia liikaa tule. Tekee hyvää teille itsellenne (henkisesti ja fyysisesti) sekä parisuhteelle.
en voi ymmärtää vanehmpia joille omat menot ja oma elämä on lapsia tärkeämpää. älä tee enempää lapsia, kun et edellisiäkään jaksa hoitaa
sen verran vuosittain kai jokainen tarvii omaa aikaa ilman lapsia, ellei sitten ole joku marttyyri mikä elää vain ja ainoastaan lapsiaan varten.
Minä olen "kauhea" äiti. Jätin yksivuotiaan kolmeen otteeseen viikoksi äidilleni aikoinaan. Minulla oli opinnot kesken ja erikoistumisvaihe menossa Yhdysvalloissa (isä opiskeli siellä myös) ja hyvin meni.
Poika on nyt 15 v. (ihan ihanan empaattinen ja täyspäinen) ja kysyin tuossa, että onko traumoja jäänyt, vastas että Täh? Olin siis sairaan ITSEKÄS silloin!
Täällä nyt on näitä superäitejä, joiden ajatusmaailma on täysin musta-valkoinen tai yksi tie ja totuus-pohjainen.
Meitä on moneksi, ONNEKSI, joten nauttikaa matkasta, toki pikkuinen on mielessä reissussakin niin kuin luonnollista onkin.
Matkat on varattu ja maksettu, joten mitä sitä enään murehtimaan.
Murehtimisella saa vaan pilattua elämän ennen matkaa ja matkankin. Tulee turhan kallis matka jos se pilataan märehtimisellä asiasta jolle ei voi kuitenkaan mitään.
Siksi suosittelen ap:tä olla avaamatta tätä ketjua enempää ja olematta kyselemättä mitään keneltäkään.
Kysymällä saa yleensä rehellisiä vastauksia ja jos tuntuu siltä ettei kestä niitä on parempi siis olla kyselemättä.
Enkä tarkoita tätä nyt veemäisessä mielessä, vaan koska ainakin minä ahdistuisin näistä viesteistä vaan lisää jos olisin ap.
Hyvää matkaa!!
Me oltiin miehen kanssa 6 päivän häämatkalla kun nuorin oli 11 kk ja esikoinen 2,5 v. Omat vanhempani hoitivat lapsia meillä, ja kaikki meni loistavasti! Lapset eivät todellakaan vierastaneet meitä matkan jälkeen! :)
Meille matka teki mielettömän hyvää noin niinkun parisuhteen kannalta (ei olti sitä ennen pahemmin päästy minnekään kahdestaan), ja lapsien kannalta oli hyvä että suhde isovanhempiin lujittui!
Nauti ap matkasta, kaikki menee varmasti hienosti!!!!!!
Kun nyt on lapset tehty ensin ja sitten mennään naimisiin ja pitää se pakollinen häämatka päästä tekemään perinteisen kaavan mukaan.
Ja jos itsellä vielä tuntuu pahalta niin hoetaan vain, että kerran sitä mennään naimisiin ja pakko se häämatka on tehdä.
Kukin toki tavallaan ja tekee sen, mitä arvostaa eniten.
Mutta.....
Oletan, että olette saaneet matkustaa ennen lapsia kahdestaan, joten miten se häämatka on nyt sen erikoisempi. Oletko kuullut, että avioliitto on yhtä virallinen ilman häämatkaa?
Totta kai lohdutan sinua, että pärjää ne lapset viikon ilman sinua ja ota ilo irti elämästä. Mutta en vain ymmärrä tuota, että on pakko tehdä häämatka jos sielu pistää vastaan. Jos pelkää, että tuore avioliitto ei toimi ilman sitä matkaa niin kannattaisi alkaa harkita jo jotain yhteistä terapiaa.
tarvi viikkoa erossa lapsistani?? mulla on myäs 1 vuotias ja mua pyydettin viikonlopuksi mökille ilman lasta mutten aio mennä. ei me olla lapsen kanssa niinkään kauaa erossa toisistamme. enkä ole todellakaan mikään marttyyri vaan ihan normaali äiti. meillä on lapsen kanssa ihan normaali äiti-lapsi suhde. ei siinä mitään viikon eroja tarvita todellakaan
en voi ymmärtää vanehmpia joille omat menot ja oma elämä on lapsia tärkeämpää. älä tee enempää lapsia, kun et edellisiäkään jaksa hoitaa
sen verran vuosittain kai jokainen tarvii omaa aikaa ilman lapsia, ellei sitten ole joku marttyyri mikä elää vain ja ainoastaan lapsiaan varten.
Miten voit olla niin julma että jätät noin pienet hoitoon viikoksi! Voi ne lapsetkin sinne "häämatkalle" mukaan ottaa, tai sitten mennä sinne häämatkalle kun lapset ovat isompia. Olet sairaanloisen itsekäs!
Minä olen paljon huolestuneempi, että löytyy tällaisia äitejä, kuin sellaisia, jotka lähtevät viikon lomalle ilman lapsiaan. Miten joku voi olla niin aivoton, että murehtii sitä, että lapsi on ISÄNSÄ kanssa kotona ja hän ei itse ole!!! Kääks. Tämä äiti pyyhkinee vielä kaksikymppisen "lapsensa" pyllynkin, kun on noin korvaamaton. Sairasta.
mä en meidän kaks vuotiasta jättäis edes kahdeks yöks hoitoon. yhdeksi voin jättää jos syy on tarpeeksi hyvä. olen raskaana ja nyt jo (LA joulukuussa) murehdin sitä kuinka lapsi pärjää pari yötä kotona ilman äitiä vaikka isänsä siis on kotona. 1 vuotias kyllä kaipaa vanhempiaan kovaa eikä ymmärrä vielä miksi vanhemmat jättää. onko se loma nyt sitten muka niin tärkeä että noin pieni pitää jättää viikoksi?? lapsen hyvinvointi ennen kaikkea..
mä en meidän kaks vuotiasta jättäis edes kahdeks yöks hoitoon. yhdeksi voin jättää jos syy on tarpeeksi hyvä. olen raskaana ja nyt jo (LA joulukuussa) murehdin sitä kuinka lapsi pärjää pari yötä kotona ilman äitiä vaikka isänsä siis on kotona. 1 vuotias kyllä kaipaa vanhempiaan kovaa eikä ymmärrä vielä miksi vanhemmat jättää. onko se loma nyt sitten muka niin tärkeä että noin pieni pitää jättää viikoksi?? lapsen hyvinvointi ennen kaikkea..
Jos vanhemmat lähtee viikoksi reissuun, niin so what? Ei se ole mitään hylkäämistä! Vanhemmat tulevat takaisin ja lapset näkevät iloiset ja virkistyneet vanhempansa! Ei niitä lapsia olla kokonaan hylkäämässä. Tutustukaapa johonkin alan opukseen. Vanhemmille on hyvästä saada omaa aikaa ja jaksaa paremmin pilttiensä kanssa. Ja kun lapset ovat hyvässä hoidossa, ei ole mitään ongelmaa.
Menkää terapiaan, olette pimeitä!!!
AP: rohkeasti reissuun!
lapsipsykologiaa, niin olisi jonkinlainen taju siitä, millaisella tasolla on 1-vuotiaan psyyken kehitys. Ja mm. se, että lapsella ei ole ajantajua, se ei mitenkän tajua minkä pituinen aika on viikko.
Mä ainakin muistan että vielä alaluokilla kun ajantaju oli vähän hukassa esim. kesälomat tuntuivat kestävän suunnilleen ikuisesti... ja se oli hyvää aikaa se. Entä aika jolloin ikävoöi elämänsä tärkeintä ihmistä? Eihän edes se, että hoitaja on tuttu poista sitä lapsen ikävää minnekään.