Ostaja ei suostunut korottamaan tarjoustaan asunnosta edes 4000€:a, prkl.

jos ei sitä ennen joku höyrähdä.

Meillä aikoinaan oli tietty kipuraja mitä ylemmäs ei haluttu mennä "vanhojen asuntojen" osalta. Tehtiin 6 tarjousta eri kämpistä - toisista alle kipurajan, toisista juuri sen kipurajan verran. Tarjous perustettiin siihen miten paljon mielestämme meidän piti vielä remontin muodossa laittaa asuntoon, että se olisi täysin mieleisemme.

Saimme vastatarjouksia, mutta emme itseasiassa vastatarjonneet yhteenkään. Me tarjosimme sen mitä halusimme, myyjä ei tarttunut onkeen - maailma on täynnä asuntoja, joten seuraavan kimppuun vain...

Ensiasunnon ostajana ei myöskään ollut mihinkään kiire; ei ollut mitään omaa kämppää mistä piti uuden ostajan tieltä lähteä vaan vuokrasopimuksen pystyi päättämään vasta kun kaupat oli tehty...



Lopulta ostimme kipurajaamme kalliimman asunnon: uudisasunnon, joka oli sisustusvaiheessa. Katsoimme, että ostamalla uuden asunnon säästimme halvemmissa yhtiövastikkeissa, remonttitarpeissa niin asunnon kuin taloyhtiön suhteen ja rahamme on paremmin turvassa uudessa osakehuoneistossa... Kipurajaa emme olisi ylittäneet vanhemmat asunnon suhteen vain siksi, että olisimme olleet siihen "niiiiin ihastuneita".

ostaja määrittelee mitä on valmis mistäkin asunnosta maksamaan. Tarjouksen tekijä pitää asuntoanne tietyn arvoisena eikä halua maksaa siitä enempää. Nyt on ostajan markkinat.

Jos tarjous ei miellytä teitä niin ette hyväksy sitä. Niin yksinkertaista se on.



Tosin tuo tarjous on ihan ok, hieman hölmöä olisi olla hyväksymättä sitä - ellei asuntonne ole sellainen helmi, joka viedään heti käsistä.

neljä kuukautta. Heti muutaman näytön jälkeen saatiin tarjous 120 000. Ei hyväksytty, ostaja tarjosi uudelleen 125 000. Me tarjottiin 130 000, ei ostanut. Ja nyt siis edelleen myynnissä... Nyt on todellakin ostajan markinnat, asuntoja on paljon kaupan ja aina joidenkin on pakko myydä. Mediassa on toitotettu, kuinka asuntojen hinnat on laskeneet 10 % (ja ostajat laskevat sen pyyntihinnasta, ei oleteta että tätä laskua olisi vielä pyyntihinnassa huomioitu).



Me tehtiin se ratkaisu, että ei muutetakaan vielä vaan jatketaan tämän lainan lyhentämistä, kun korot on niin alhaalla ja aikoinaan saatiin sovittua tosi pieni marginaali.

tarjotaan ajattelemamme maksimi ja jos se ei kelpaa, niin ei sitten. usein remonttiin täytyy laskea se 10 tonnia vähintään.

Veikkaan että myytte murjuanne vielä vuoden päästäkin hintaan 110 000 e.



Ostajat ei ole tyhmiä. Ne tyhmät osti jo.



Ekonomi.

Niin, siis mehän oltiin jo tultu 10 000 vastaan. Tuo 10 000 vastaantuleminen oli se meidän 'kipuraja', jos oltaisiin tultu 15 000 vastaan, niin meille olisi jäänyt enemmän lainaa jäljelle.

Ja tehtiin siis ihan tietoinen valinta siitä, että kun meidän ei ole pakko muuttaa (haaveiltiin vaan isommasta) niin asustellaan tässä vielä pari vuotta eli asuntomme ei edes ole enää myynnissä.

Tiedän, että ostaja sai toisen asunnon 125 000 hintaan, ei yhtä isoa kuin tämä meidän mutta kuitenkin.



En ymmärrä, miksi viestisi sävy oli noin kettuileva, hyvä ekonomi. Kerroin vain ap:lle, että nyt on ostajan markkinat, ja että me ei HALUTTU myydä kun ei ole pakko.

Muista tuo tarjous syksyllä....

On nimittäin tosi hyvä jos arvioitu hinta kerran vähemmän kuin pyyntinne. Miksi yleensä tässä tilanteessa edes yritätte saada enempää kuin arvio?



Meillä oli yksiö Helsingissä vuoden myynnissä hinta-arviohinnalla ja vähän pienemmälläkin. Välittäjien (kokeiltiin useampaa) mukaan piti olla loistava niin pohjan, alueen kuin muun sijainnin puolesta ja ostaja siis helppo löytää. Yhtään tarjousta ei tullut. Ja hinnat laski niin paljon, että päätettiin laittaa vuokralle.



Sinuna en 4000€ nipottaisi, tunnutte kuitenkin olevan tilanteessa, jossa rahaa tarvitsette...

emme hyväksyneet tarjousta. Viikon päästä hän korotti tarjouksen haluamaamme summaan ja kaupat tuli eli ei tämä nyt niin huono markkina tilanne ole mun mielestä. Tai sitten vaan halusi ehdottomasti asunnon.

Kiersin aikanani paljon asuntonäyttöjä ja monia ihania asuntoja olikin samanpäivän aikana tein niistä tarjouksia, joissakin myyjä ei tullut tarpeeksi vastaan joten kaupat jäi tekemättä, mutta ei se haitannut mitään kun yhdestä ihanassa asunnossa myyjä suostui tarjoukseeni.



Siis jos oikeasti haluat myydä nopeasti ota yhteyttä tarjouksen tehneeseen ja sanot että suostut tarjoukseen. Jos taas olet valmis odottaman niin vaan järjestät näyttöjä ja toivot uutta (parempaa?) tarjousta.

ja pintaremppaan, muuttoon ym. menee myös rahaa. Joten se 4000€ oli varmasti ostajallekin liikaa.

kun ollaan muuttamassa suurempaan ja tietenkin kalliimpaan. Ostajaehdokas taas olisi ollut ensiasunnon ostaja. Hänellä ei siis ole aiempaa velkaa, ei joudu maksamaan varainsiirtoveroa eikä välittäjälle mitään.

niin sinunhan on helppo hyväksyä se alempi tarjous :)

Ja myytiin 107000eur hintaan. Jos haluat asunnosta pikaisesti eroon, hyväksyisin tarjouksen. Ihan hyvältä summalta tuo kuulostaa.

Mä kyllä huomaisin, jos puolentoista kuukauden palkka jäisi saamatta.

kesällä kauppa ei käynyt ja syksyllä jouduttiin myymään vielä huonommalla hinnalla ostajalle joka sitten vielä löysi asunnosta hakemalla hakemalla vikaa ja joudutiin siinäkin maksumieheksi.