Oletteko ottaneet perinnön huomioon lainanotossa?

Ei taida pankille mennä läpi.

Ei kait kukaan tiedä saavansa perintöä tiettyyn aikaan :) Jos tuollaisen varaan laskee, niin voi olla varma, että vanhus elää yli 100-vuotiaaksi tai paljastuu persaukiseksi. Se on se Murphyn laki!

Meillä on molempien vanhemmilla ihan kohtuullinen omaisuus - eli talot jossa asuvat, kesäasunnut ja appiukolla PALJON metsää.



Ei kai kukaan voi sanoa että kymmenen vuoden sisällä tulee perintöä - mitä jos jotakin tapahtuu? Menettää kaiken? Elääkin 105-vuotiaaksi? En ainakaan itse voisi kuvitellakaan eläväni tällä hetkellä elämääni 65-vuotiaiden vanhempieni perinnön toivossa. Sitäpaitsi arvokkain omaisuus, tuo appivanhempien metsä on yhtiönä, joka luultavasti jää poikien nimiin vanhempien kuoleman jälkeenkin ja vain puun tai maan myynnistä tulee jatkossakaan rahaa, ei mitään kertapottia.



En usko että pankki ottaa asiaa huomioon mitenkään.

voi mitään laskea. Jokainenhan saa tehdä omaisuudelleen mitä haluaa ja jos vaikka nyt sitä olisikin, ei välttämättä enää 10 vuoden kuluttua. Eräskin myi suuren omaisuutensa, lahjoitti rahat perustettavalle yhdistykselle, joka perustettiin kehitysmaahan rakennettavaa lastenkotia varten.

Meillä ollaan pitkäikäistä sukua, kaikki eläneet yli 75-vuotiaiksi, useimmat yli 85. Aika pitkä laina-aika pitäisi olla jotta perinnöistä olisi hyötyä ;)

Vanhempani ja appivanhempani käyttäköön oman omaisuutensa mahdollisimman tarkkaan pois eläessään. Me rakennamme oman elämämme omien tulojemme varaan. Onneksi vanhempani ovat vielä niin nuoriakin, että saamme varmaan vielä pitkään nauttia heidän seurastaan.

perintöä olla muustakin suunnasta tulossa, kuin omilta tai puolison vanhemmilta. Sivuhuomio.

minä esim perin tulevaisuudessa lapsettoman ja naimattoman setäni, joka on jo niin dementoitunut, että hänen raha-asioitaan valvoo ns. edunvalvoja, joten ei pysty rahojaan edes tuhlaamaan mihinkään...



perin aikanaan myös vanhempani ainoana lapsena ja kyllä luulen että pankki otti tämän huomioon lainaa myöntäessä. nimittäin sillä hetkellä kun saimme lainan en edes ollut töissä ja miehenikin oli toisella paikkakunnalla töissä ja kertoi pankille aikovansa perustaa pian oman yrityksen... tuskin oltais saatu lainaa jos ei pankilla olis ollut tiedossa että vanhempani ovat kunnollisia ihmisiä jotka aikanaan tulen perimään, aivan varmasti 30 vuoden sisällä, koska ovat jo nyt yli 70-vuotiaita, ja laina-aikamme siis on 25 vuotta. niin ja pankissa siis ihan kyselivät vanhempieni omaisuudesta, kesämökkitontin suuruudesta, asunnosta, nimiä (pieni paikkakunta). että kyllä todellakin voi vaikuttaa pankissakin tuo tuleva perintö, ja se, että vanhempani ovat jonkin verran auttaneet rakentamisen kustannuksissa.



itse emme kuitenkaan ottaneet lainaa näitä perintöjä ajatellen vaan sillä lailla maltillisesti (160 000) että pystymme itsekin sen maksamaan. perinnöt ovat vaan sit bonusta, joka toki asuntolainan lyhentämiseen käytetään. valitettavasti isäni sairastaa parantumatonta syöpää joten ei hän kovin paljon ehdi enää rahojaan tuhlata, tosin tuskin muutenkaan kun ei siis yli 70 vuodessa ole vielä oppinut tuhlaamaan....

mutta mietin pitäisikö osuuteni kuolinpesässä ottaa huomioon lainanhaussa, kun aiomme hakea vuoden päästä lainaa. Osuuden arvo on tällä hetkellä noin 80000 euroa. Lainaa tarvitaan noin 140000.

Toki pankissa painaa vain omat tulot (tai jos vanhemmat toimivat takaajina) ja niiden mukaan laina otettiin. Tosin en missään nimessä olis ottanu maksimiaikaista ja -määräistä lainaa, jollen tietäisi, että runsaasti perintöä on tulossa. Toki voimme siis maksella velkaa loppu ikämme, eikä siinäkään mitään, mutta onhan se henkinen turva kun tietää, että mitään paniikkia ei ole.

Minulla on ylisuuri asuntolaina, jota hoidan yksin. Jos todella hoitaisin sitä yksin loppuun asti, olisin jotain 70 tai ylikin kun se on maksettu (ikää on jo nyt reilusti). Uskon kuitenkin, että saan maksettua lopun pois perinnöllä, lopulta sitten jo aika pienelläkin.

Ei kuulu asiaan meidän suvuissa. Ja omaisuutta on, mutta noin ei olisi tullut mieleenkään toimia. Raadollsita on, joo.

Tosin olen ajatellut, että minulla ei varmaan ole mitään suurta paniikkia rahan suhteen eläkeläisenä, sillä tulen näillä näkymin perimään ihan mukavan omaisuuden jossain vaiheessa.

sain ennakkoperintöä asuntoa ostaessani ja otin sen tietysti sillä tavoin huomioon, että lainaa tarvittii nsen verran vähemmän.



Arvaan saavani myös lahjoituksia tietyin väliajoin, mutta ei niitä pankin maksuaikataulussa ole huomioitu, enkä minä tietenkään voi elää niiden varassa - mutt ahelpottaahan ne elämää kivasti...

sanoivat ilman muuta auttavansa. Saman sanoivat veljelle. Ja ovatkin auttaneet. Ennakkoja, lahjoja, lisälyhennyksiä yms. on tullut jo 135 000 Euron edestä meille molemmille kahdessa vuodessa. Tietysti luotan vanhempiini. Eivät he petä lupaustaan ja varmempi se heidän apunsa on kuin työpaikka.

Mutta olemme saaneet lahjoja ja lainoja vanhemmiltamme, niin että vanhempien varallisuus on auttanut meitä kyllä. Mutta ei tarvitse kieli pitkällä odotella milloin kuolevat.

Ei toisten omaisuuden varaan kannata elämäänsä laskea, vaikka ne olisikin omat vanhemmat.

En ole, jos jotain perintöä joskus tulee niin mielummin sitten vaikka omalle lapselle pesämunaksi, "perintö kiertoon". Itse haluan nopeasti omista veloistani selvitä. Mieheni varmaan on ottanut huomioon, luulisin.