¤¤¤¤¤ TAMMIKUUN TÄHDET¤¤¤¤¤viikko21

Mulle tulossa toinen lapsi. Ensimmäinen on syntynyt tammikuussa 2008 ja nyt toisenkin la on tammikuussa eli 6.1.2010. Raskausviikolla 10 mennään ja olo on turbo väsynyt ollut koko alkuajan ja mielialanvaihtelut ihan järjettömiä...kyllä sitä saa ihmetellä, että kukas se minä olen ja miehellä riittää kestämistä, huh huh. En edes jaksa itse itseäni välillä. Toivottavasti tosiaan helpottaa keskivaiheessa. Ai niin ja synnytyssairaala olisi tarkoitus olla Tammisaaari.

Eli siis äskeinen vierailija, ei suostu kirjaamaan mua sisään ja nyt en näe onko kirjannut uusilla,että näkyykö nimimerkki. Mulla ei ainakaan meinannu millään toimia uusi kirjautuminen ja lopuksi sivu vielä kaatui...

Kaikki näyttää nyt olevan ookoo. En vaan siis vielä tiedä montako on tulossa ja onko tulossa.. Uskomatonta tämä jännittäminen. Ootan neljättä, enkä muka luota omaan kroppaani että kyllä siellä joku on. Viikkoja on nyt tasan 8+0 eli mun LA onkin 22.1... Jollain neuvolan systeemillä nipistivät päivän:)

Paino oli noussut komeat 5 kiloa. Tietty kovasti kyseli että mitä syöt ym. Oon lehmänmaitoallergikko, joten väkisinkin syön kevyesti, kun en pysty mitään kermajuustojuttuja lisään ruokiini, ja karkki ei nyt maistu. Noh, isälläni on 2.tyypin diabetes, joten nyt sitten sain lähetteen sokerirasitukseen, joka kuulemma uusitaan vielä puolenvälin jälkeen.

Vähän kummastuttaa kun kolme oon jo synnyttäny eikä koskaan oo ollu sokeriongelmia ja vauvat pieniä..

Toisaalta, antaahan se osviittaa myös raskauden jälkeiseen elämään.

Kuvottaa ja väsyttää. Lomaan on kolme minuuttia!

Nyt pillit pussiin ja kotio täältä!

.. ja se laskee ne la:t väärin, antaa päivän liian aikasin. Bugi johtuu satavarmasti siitä, että joku idioottikoodari on laittanut jonkun laskurin aloittamaan nollasta, kun piti aloittaa ykkösestä.



Olis kiva tietää, mikä lafka sen softan on koodannut.

Kivaa kun tullut ihmisia takaisin ja uusiakin tullut aika paljon :)



Talla viikolla kavin ensimmaista kertaa meidan 'neuvolassa', uskoisin etta on aikalailla suomen neuvolan tapainen. Ottivat painon, verenpaineen, pissan ja katsoivat aiemmin otetut veri ja virtsakokeet seka tayttivat vinon pinon kaikkia lappuja. Kertoi myos kaikista kokeista mita tulee tehda millakin viikolla ja sai mut sittenkin ylipuhuttua menemaan geneettiselle konsultille joka taalla on ihan standardi mutta mina olin aikaisemmin ajatellut etta en mene kun on kuitenkin varmaan aika turhaa hossotysta. No maanantaina sitten nakee mita siella sanotaan :)



Tuntuu etta huono-olo alkaa jo helpottaan mutta vasyttaa edelleen hirveasti, eipa viikolla kylla energiaa riita mihinkaan muuhun kuin toissa kayntiin ja nukkumiseen. Paino oli pudonnut 2kg mutta eikohan se tassa muutu kun ruokahalut palailee hiljalleen.



NP-ultra ja seulonta on 26.6., innoissani odotan etta nyt nakisi jo jotain muutakin kuin sykkivan riisinjyvan :) Taalla myos kerrotaan sukupuoli jo tuossa ultrassa. Tahan asti ollut poika tuntuma, saa nahda mita siella sitten on.



Upeeta etta joillakin on viela energiaa juosta! Harmittaa etta jai juokseminen jo heti viikolla 5 pahoinvoinnin ja vasymyksen vuoksi, salilla kayn edelleen 2 kertaa viikossa ja nyt kun olo on parantunut niin ajattelin menna takaisin myos spinningiin ja uimaan.



Anan 10+4

Täällä edelleen ollaan. Tää sivu vaan on ollut tosi sekava, että ei ole tullut kirjoiteltua.



Olo on vaihteleva. Väsyttää kokoajan ja välillä kuvottaa ihan kauheesti, välillä taas olo on ihan siedettävä. Lomaa on vielä puolitoista viikkoa ja sitä odotellessa. Neuvolassa tuli käytyä ja sehän oli ihan tunnin mittainen jutustelu käynti. NP-ultra on ensi ke ja odotan sitä tosi paljon, jotenkin edelleen on jonkinlainen pelko persiissä, että kaikki ei meniskään hyvin. Mitään syytä pelolle ei ole, ja kun kaksi kertaa sykekin on jo näkynyt ultrassa, todennäköisyys keskenmenolle on pieni. Töissä aika moni jo tietää ja muutenkin raskaus on jo ihan yleisessä tiedossa. En jaksanut pantata tietoa, kun sen näki jo kilometrien päähän minusta. Vatsa ei ole juurikaan kasvanun, mutta kuitenkin. Kiloja kuitenkin jo pari tullut ;)



Itsellä harrastuksista on jumppa jäänyt ihan kesätauon takia, mutta lenkillä olen pyrkinyt käymään aina kun voin. Ainakin kävelyllä jos juoksu ei maistu.



kolmosmuru 10+4

Onnittelut hyvistä ultrakuulumisista Elisabetille, vauva10:lle ja muille, harmi että ultra on niin harvoin... Kyllä se aina kummasti rauhoittaa, kun näkee omin silmin että kaikki on kunnossa.



Täällä on nyt jo toinen oksu-vapaa päivä putkeen, wuhuu! Jospa se tästä muodostuisi oikein putki? Toivossa on hyvä elää. Ensi viikko vielä ja sitten on jo varmempi olo tästä raskaudesta, vauva-palstan mukaan 10 ekaa viikkoa on ne kriittisimmät, vaikka toisten juttujen mukaan se olis ekat 12 vkoa. Mutta uskotaan tohon 10 :)



Jennuli 8+6

kun palvelu ei anna mun kirjautua. Onko teille muille tullut sähköpostitse joku ohje, miten tuon oman tunnuksen saa aktivoitua? Minne lie mun ohjeistus kadonnut...



Täällä on monella ollut mukavia kuulumisia ultrasta ja neuvolasta (ja sitten niitä vähemmän mukaviakin, kuten Jennulilla...) Itse kävin viikko sitten tokassa neuvolassa ja siellä sain jo kuulla pikkuisen sydänäänet. Tsuih-tsuih! On tuo aina yhtä ihana ääni. Muutenkin odotuksessa on nyt ihan mukava vaihe menossa, kun pahoinvointi on kadonnut ja ainoana oireena on pyöristyvä masu ja lievä väsymys (,joka kyllä saattaa olla kroonista laatua tuon esikoisemme huonon nukkumisen vuoksi...) Aika moni tuttu tietää jo raskaudesta, koska eipä tuota enää helposti salaile.



Juhannuksen jälkeen on meilläkin vihdoin vuorossa "niskapoimu-ultra", vaikka emme tahdokaan niskaturvotusta mittauttaa. Terkka varasikin meille ajan vasta rv 13+4, jolloin pikkuisen rakenteita on helpompi tarkastella. Sukupuolta en kyllä usko tuolloin vielä näkeväni.



Hyviä vointeja kaikille ja voimia erityisesti pahoinvoinnista kärsiville!



RvaRuljanssi rv 12+3

Tänään on nyt sitten 9+2, ja kaikki hyvin. Paha olo vaivaa edelleen ja tissit on kipeinä, mutta kiitos magnesium- ja b-vitamiinipillerien, ärtymyksen purkaukset on loppuneet. Aikaisemmin oli miehellä kestämistä, räjähtelin joka asiasta :( Vatsaa nippailee etenkin iltaisin, mutta kuulemma kuuluu asiaan. Housujen sopivuuskin meinaa tuottaa jo todellista päänvaivaa, tuntuu että vatsa kasvaa silmissä :)



Nukkuminen on ruvennut tuottamaan ongelmia. Viimekin yönä heräsin kolme kertaa, hirveä pissahätä ja hiestä ihan märkä. Aikaisemmin ei ole ongelmia ollut, mutta nyt ei edes iltajuomisen vähentäminen auta. No, koitetaan kuitenkin nyt nauttia tästäkin vaiheesta :)



Ensimmäiset vaatteetkin pikkuiselle saatu, oma äiti yli-innokkaana käynyt ostamassa. Yrittää kovasti peitellä innostustaan ensimmäistä lapsenlastaan kohtaan, mutta kyllä siinä sokea saisi olla jos ei huomaisi kuinka paljon hän toivoo pientä hoidettavaksi. Kaikki lastenlehdet ostettu ja yritti kovasti peitellä hymyä kun sanoin että vatsa kasvaa.. On se suloista kun on joku joka hössöttää.



Nyt täytyy jo kiiruhtaa että ehtii viemään koiran ulos ennen kuin paha olo iskee oikeen kunnolla, ei ole mukavaa mennä lenkille oksennus kurkussa...

Voi Jennuli, nauroin kyllä silmät kyynelissä sun neuvolakäynnille, itsekään en nimittäin tykännyt omasta neuvolatädistäni-oli vähän pöljä. Meillä täällä Oulussa ilmeisesti on heikkolaatuista neuvola henkilökuntaa :) Ainakin osa siis... Ellei meillä sitten sattunut sama tunari olemaan :D



Pahaa oloa kuuluu aika monella olevan, otan osaa ja toivon että menee pian ohi. Mulla on helpottanut etominen, nyt vielä vähän väsyttää ja rinnat on arat kun ne ei vieläkään tajua lopettaa kasvuaan :D Energiaa on kuitenkin jo paljon enemmän kuin pari viikkoa sitten ja saan jo huomattavasti enemmän kotona aikaiseksikin.



Kellähän se oli kans paino noussut aika paljon ja sokerirasitukseen laitettu, joku uusista. Mulla on nyt painoa tullut yhteensä 7 kg, neuvolatäti piti kauhean saarnan ja varasi mulle kans ajan sokerirasitukseen viikoille 25 tai jotain.. Turvotusta on kuitenkin yhä edelleen ja muutenkin painon nousu on tosi kovasti hidastunut joten en itse enää ole siitä huolissaan. Luulen että alussa johtui siitä kun oli pakko syödä vähintään muutaman tunnin välein jotta etova olo pysyis poissa. Oon hoikka ihminen ja raskautta aiempi syömiseni oli hyvin hyvin epäsäännöllistä ja harvaa, joten tais siinä olla syy lihomiseen kun keho ei ollut tottunut saamaan koko ajan murua pinnan alle :) Nyt onneks on pahoinvointi loppunut niin voi taas pitää pidempiä välejä syömisien välillä, syödä vähän enemmän niinku ennen.. Ja niitä pillereitä mä syön 2 per päivä jotta vauva saa kuitenki kaikki vitamiinit.



Mä oon tuolla koti fetal dopplerilla saanut sydänäänet kuuluviin jo viikoilta 9+5. Yllätyksekseni en olekaan joka päivä niitä kuuntelemassa :O Mukava se laite kuitenkin on niin saa kuunnella silloin kun tahtoo ja jos vähänkään huolestuttaa.



Tänään mulla on eka ultra ja mä näen sen pikkuisen masuasukin ihan ihkaensimmäistä kertaa!!! Voi vitsi, miten mua jännittää! Oon täällä ihan täpinöissäni! Ja pääsen semmoisen mukavan neuvolatädin luokse tänään, en oman hirmuni! :D Kerronpa teille sit ultrasta terkkuja, joko tämän kerran tai maanantain kerran jälkeen. (meillä maanantaina virallinen ultra)



Mä muuten käytän jo surutta äitiysvaatteita, joita oon saanut kavereilta pussikaupalla lainaan. Massukivut hellitti heti kun oon pukeutunut vaatteisiin jotka ei kiristä ollenkaan. Suosittelen kokeilemaan niitten joilla oli mahakipuja..



Nyt valmistautumaan ultraan :)



Sognatore79 10+6