Luokanopettaja vastaa kysymyksiin. Antakaa palaa, jos mieltä kaihertaa :)

Miksi opettajien mielestä vanhempainilloissa ja -varteissa pitäisi käydä juuri niitten vanhempien, jotka niissä eivät käy? Muittenko käynti niissä on siis turhaa?

siis ostin lahjaksi Pentikin jääkaappimagneettipaketit, pojat antavat paketin, jossa kaksi kukkamagneettia, tyttö vastaavan sudänmagneettipakkauksen. Hinta pakkauksella oli 4,80 egee. Mitä olet mieltä?



Ja ei, en halua lahjoittaa viinipulloa. Me ollaan niin maalaisia, ei täällä ole tapana. :)



Ja juu, kukin ope kyllä ansaitsee muistamisen!

Siis ostin alakouluikäisten lasteni opeille lahjaksi Pentikin jääkaappimagneetteja. Pakkauksessa kaksi kpl, 4,80 e / pakkaus. kukka- ja sydänkuvioita. Mitä olet mieltä tuollaisesta lahjasta?

Vanhempainilloissa ja -varteissa olisi usein hyvä käydä juuri niiden vanhempien, jotka harvemmin niissä käyvät, koska usein sellaisissa perheissä on joitakin ongelmia. Usein tällaisissa perheissä ei olla kovin kiinnostuneita lastensa koulunkäynnistä. Joskus kyse on myös siitä, että ei pystytä huolehtimaan, aina ei ole kyse välinpitämättömyydestä. On selvää, että sellaisissa perheissä, joissa on ongelmia, ongelmat välittyvät myös lapsiin. Juuri tällaiset lapset ja perheet ovat suurimman tuen tarpeessa.



Olisin erittäin otettu Pentikin jääkaappimagneeteista :) Lahjan rahallisella arvolla ei oikeasti todellakaan ole mitään merkitystä, eikä 5e edes ole vähän, jos sitä ajoit takaa.



Ope

Kuitenkin muissa maissa koulu aloitetaan aiemmin, koulupäivät ovat pidempiä ja silti menestys on heikompaa. Mikä on sinun analyysisi tilanteesta?



Minulta kysytään tätä usein, enkä osaa sanoa muuta kuin sen, että Suomessa koulut ovat tasaisen hyviä ja siksi pärjäävät näissä vertailuissa. Ei siis ole huippukouluja eikä toisaalta myöskään surkeita opinahjoja. Ja tietysti opettajien koulutus on huippuluokkaa, jonne haluavat lahjakkaat opiskelijat. Muualla Euroopassa koulutus on alempi yliopistotutkinto ja halukkaat siksi eivät mitään lahjakkampia.

Mitä mieltä olet pienistä kyläkouluista, joissa on useampi luokka samassa huoneessa? Onko esim. tokaluokkalaisen muka kiva kuunnella kun ekaluokkaa opetetaan lukemaan?

Sisällöltään, vaativuustasoltaan jne.

suomen koululaiset ovat verrattain vielä kovin homogeeninen ryhmä ts. ei ole vielä niin paljon kielipuolilapsia kuin muualla euroopassa, joka tietenkin oleellisesti heikentää testien tuloksia tällaisissa maissa.

Tuota kysytään minultakin usein. On totta, että vastaaminen kysymykseesi on hyvin vaikeaa. Se voi johtua monestakin syystä. Yksi syy on varmasti juuri tuo halki maan kulkeva tasavertaisuus. Opetussuunnitelmamme perusteet hallitsevat koko maan perusopetusta ja opettajien koulutus on maisteritason koulutus joka puolella maata.



Ymmärrän myös homogeenisyys-perustelun. Mielenkiinnolla odotan seuraavia PISA-tuloksia, koska maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä kasvaa vuosi vuodelta (omassa koulussani joka 3. oppilas on maahanmuuttajataustainen).



On myös erikoista, että Suomessa oppivelvollisuuslaki tuli voimaan 1921 ja peruskoulu on syntynyt vasta 1970-luvulta lähtien. Nuori kansakuntamme on ennättänyt edelle monia muita maita, joissa koulutus on useita satoja vuosia vanha perinne. Voimmeko kiittää myös suomalaista sisua? Vakaata uskoa parempaan? Vankkaa koulutususkoa?



Ope

Henkilökohtaisesti näen pienet kyläkoulut loistavina kasvualustoina lapsillemme. On totta, että useamman luokka-asteen opiskelu samassa tilassa vaatii paljon kaikilta osapuolilta, mutta niissä on myös monta hyvää, kasvattavaa, puolta. Lapset oppivat odottamaan omaa vuoroaan, ohjautuvat itsenäisempään työskentelyyn ja oppivat suvaitsevaisuutta.



Käytännössä se ei useinkaan mene niin, että tokaluokkalaiset kuuntelevat vieressä, kun ekat opettelevat lukemaan. Opettaja antaa tokille omat tehtävänsä ja keskittyy heihin enemmän sitten, kun antaa vuorostaan ekoille tehtävää.



(HUOM. "Tehtävä" ei aina tarkoita kirjallisia oppikirjan tehtäviä. Tehtävä voi olla esimerkiksi parin kanssa käytävä keskustelu tai mikä tahansa muu työmuoto.)



Ope

Olet siis alakoulun ope? Minä saan auskultoinnin valmiiksi vielä tämän vuoden puolella, opetan ammattilukiossa. Mutta se, mikä minua kaihertaa, ei liity työhöni, näitä ongelmia tuntuu olevan aika monella, eli kotona lapsi tekee läksyt, osaa asiat ainakin läksyjen osalta, silloin harvoin kun niitä on. Mutta sitten pari viikkoa sitten soitti opettaja joka sanoi, että tyttö ei tee koulussa mitään, ei tehtäviä, kokeista saa hylättyjä jne. Minä sanoin, että laita se töihin. Opettaja siihen että ei se suostu yhteistyöhön...



Minua harmittaa, että opettaja lepertelee lapsille, opettajan tulee olla 4.luokkalaiselle jo auktoriteetti, se joka johtaa luokan tapahtumia, ei kaveri. Didaktiset menetelmät ovat jotenkin hukkuneet tältä tyttömme opettajalta kurinpitoon ja väsymiseen.



Omassa työssäni suunnittelen edelleen tunnit ja mietin asian oppilaskohtaisesti, vaikka olen tehnyt tätä jo 8 vuotta. Minä annan oppilaille vapauksia (ovat toki vanhempiakin jo), mutta haluan ohjailla heidän ajattelun polkuja, jotta perusasiat saadaan varmasti kaikille perille. Omat opettajantaitoni eivät ole tässä auskultointi-rumbassa kyllä kasvaneet yhtään, palkassahan tämän pitäisi sitten näkyä parhaiten, joissain asioissa on saanut "lisäevästä", mutta nyt kun katson aiempia opettamistuloksiani, olen edelleen erittäin tyytyväinen.

Onko tyttö oma lapsesi?

Jos joutuisit valita opetatko esim. 20 oppilaan ekaluokkaa vaiko yhdistelmää eskarit+ekaluokka+ tokaluokka= 15hlöä, kumman valitsisit ja miksi?

Olen samaa mieltä kanssasi sekä henkilökohtaisella, että ammatillisella tasolla. Puhutaan, että nykypäivän vanhemmat eivät aseta lapsilleen rajoja. Pelätään, että lapsi loukkaaantuu tai pahoittaa mielensä. Ei uskalleta olla auktoriteetteja. Maalaisjärki puuttuu. Tämä johtaa siihen, että lapselta ei myöskään uskalleta mitään vaatia.



Ja metsään mennään.



Opettaja on hankalassa asemassa. Kyllä me opettajatkin olemme ihmisiä ja samalla lailla osalta meistä puuttuu se sama maalaisjärki. Lapsi janoaa rajoja eikä saa niitä mistään. Tai sitten opettaja asettaa rajat, mutta kotona niin ei tehdä. Seurauksena on hämmentynyt lapsi, joka oireilee sopeutumattomalla käytöksellään. Tietysti on mahdollista myös se, että kotona on tiukat rajat ja koulussa ei, mutta tämä on harvinaista nykypäivänä.



Ope

Noista vaihtoehdoista tässä elämänvaiheessa valitsisin 20 oppilaan ekaluokan. Ihan siitä syystä, että toisinaan olen huolissani omasta jaksamisestani. Kun oppilaat ovat sentään iällisesti samaa "sarjaa", joidenkin tuntimateriaalien valmistaminen helpottuu edes ihan vähän.. Tuntien suunnittelu on yksinkertaisempaa, vaikka tietysti eriytän opetustani (=yksilöllistän oppilaiden tarpeiden mukaan).



Ope

En missään tapauksessa.



Ope

Minusta tuntuu että tämä vouhotus kyläkoulujen paremmuudesta on mennyt jo aivan liian pitkälle. Minun "kuuluisi" laittaa lapseni tälläiselle eskariekatoka-luokalle ja niin en kyllä aio tehdä. Saan varmaankin koko kylän vihat niskaani, mutta kun maalaisjärjellä ajattelen, niin tuo yhdistelmä on ihan pommi.



Vaatii vähän järjestelyjä että saan lapset 25km päähän ns. normikouluun jossa luokat ovat erikseen... Huokaus.



T. Se, joka asetti valintakysymyksen

Ammattilukio on lukio, jossa opiskelija suorittaa normaalin lukio-opiskelun lisäksi ammattiopiston tutkinnon. Opiskelu kestää keskimäärin 4 vuotta. Meiltä valmistuu ylioppilas+merkonomi, ylioppilas+sähköasentaja, ylioppilas+datanomi, ylioppilas+muurari ja ylioppilas+kondiittori - pareja, ensi syksynä paletti kasvaa yli 20 linjalle ammatillisella puolella.



Talomme paras kirjoitti 5 Laudaturia ja valmistui samalla datanomiksi kiitettävän papereilla, myös kaikki näytöt olivat kiitettäviä.



Tyttö on oma vanhin lapseni, 2 vuotta nuoremmalla pojalla ei ole mitään ongelmia, mutta heillä onkin jämäkkä 6kymppinen täti opettamassa.

selitätkö tyhmälle mikä on ammattilukio?

Onko se sama kuin kaksoistutkinto? eli ylioppilas, mutta ei lukion todistusta

Ammattilukiossa voi opiskella ammatillisen tutkinnon, yo-tutkinnon ja lukion oppimäärän. Siskoni on kolmatta vuotta tuollaisessa. Se menee jotenkin niin, että silloin kun noilla ammattikoulussa on työssäoppimista, siskoni menee lukioon, on nyt saanut lähes kaikki ammatilliset jo suoritettua, viime vuosi oli pääasiassa lukiolla. Niillähän on joitain kursseja ihan yhteisiäkin, kai.