Luokanopettaja vastaa kysymyksiin. Antakaa palaa, jos mieltä kaihertaa :)

hieman ilkikurinenkin ja ei aivan kaavoihin asettuva opetettava sekä selvästikin älykäs?

epäpätevä tosin , mutta sanonpa pari sanaa silti: Yhdysluokat on ihan pepusta, 20 oppilaan ekaluokka on tosi paljon parempi vaihtoehto niin lapselle kuin opettajallekin kuin 15 lapsen kolmen eri asteen luokka.



Ja lapsen ulkonäöllä sinänsä ei ole merkitystä mutta sillä onko lapsi peseytynyt, hiukset harjattu, vaatteet puhtaat, sillä ON merkitystä! Haisevista lapsista ei kukaan pidä.

on myös maisteritason opettajilla.

.

suomen koululaiset ovat verrattain vielä kovin homogeeninen ryhmä ts. ei ole vielä niin paljon kielipuolilapsia kuin muualla euroopassa, joka tietenkin oleellisesti heikentää testien tuloksia tällaisissa maissa.

... tai ryhmässäsi paljastuu kiusaamistapaus äidin/isän kertomana, koetko epäonnistumisen tunteita, että et ole itse havainnut kiusaamista?



M

mutta ottaisin ehdottomasti ensimmäisen vaihtoehdon. Jos vaihtoehdot olisivat vaikka 25 ekaluokkalaista tai 15 ykköskakkosta, ottaisin yhdysluokan. Ajattelen nyt siis vain työmäärää yms. T. Kyläkoulun ope

Jos joutuisit valita opetatko esim. 20 oppilaan ekaluokkaa vaiko yhdistelmää eskarit+ekaluokka+ tokaluokka= 15hlöä, kumman valitsisit ja miksi?

Mun lapset käyneet koulua Suomessa, Belgiassa ja Sveitsissä. Suomessa ala-asteen opet aivan ylivoimaisesti parhaita - osaavat todella ohjata oppimaan, kokonaisprosesseja eikä vaan pikkudetaljien ulkoapänttäämistä. Toki ovat ylivoimaisesti parhaiten koulutettuja. Sveitsissä ala-asteen opet käy lukion jälkeen kahden vuoden seminaarityyppisen jutun, missä esim. matikan taidot jää aivan olemattomiksi eikä pedagogiikassakaan kovin syvällisiin päästä.



Oppimateriaalit samoin Suomessa aivan toiselta planeetalta. Lapset tekee nyt suomea nettikoulun kautta ja onneksi näin. Saavat kirjoittamiseen - siis eri tekstityyppehin jne. - aivan eri pohjan , mitä saisivat pelkästään sveitsiläisen koulun opein. Matikan kirjat todella mielenkiintoisia ja hyvinsuunniteltuja, siis suomalaiset. Täällä vedetään koko vuosi sekalaisten irtomonisteiden varassa eikä mistään kunnon opetussuunnitelmista ole tietoakaan.



Että ei pelkästään homogeenisyys selitä. Myös varhaiskasvatus Suomessa laadukkaampaa kuin näissä maissa, missä lapset tökätään 3- vuotiaana 25 lapsen ryhmiin yhden open ohjattavaksi "kouluun".

vaikka olisi 10 vähemmän oppilaita... Jos työn haluaa tehdä kunnolla, kyllä työmäärä kasvaa tajuttomasti yhdysluokassa. Eri asia tietenkin jos ei tee työtä kunnolla, toki 15 oppilasta on helpompi...

Miksi ei ole yhtä arviointinumeroa, tyyliin "käytös" tai "huolellisuus" joka olisi "aktiivisuus", siitä saisi numeron ja sitten oppiaineissa ei järjestelmällisesti rokotettaisi sen puutteesta, vaan annettaisiin arvosana puhtaasti osaamisen perusteella?



Miksi pärstäkerroin yleensäkin on niin kohtuuttoman merkityksellinen suomalaisessa koulussa?