Siis miten nämä naiset kehtaavat mennä HESARIIN vaipat housuissa ja tissit paljaana??
Eikö yhtään inhota, että noin miljoona lukijaa näkee nuo kuvat? Miksi ihminen haluaa paljastella tissejään ja mahanahkojaan suositussa lehdessä?
http://img17.imageshack.us/img17/8968/hs1e.jpg
http://img17.imageshack.us/img17/5583/hs2j.jpg
http://img5.imageshack.us/img5/7218/hs3i.jpg
Kommentit (134)
nämä kuvat palauttivat taas niin nasevasti maan pinnalle, mitä sen synnytyksen jälkeinen aika olikaan.
Noihin on äärimmäisen helppo samaistua. Niin tuttu olemus, ilme ja olo! Rohkeita ja huumorintajuisia naisia!
esittää muutenkuin seksiobjektina ja halun kohteena? Onhan naisista muuhunkin - kuten vaikka antamaan ja kantamaan elämää!
Hienoa, että naisesta voi tuoda tätäkin puolta esille.
Minusta on aivan eri asia olla kuvassa alastomana kuin olla kuvassa siksi, että herättäisi halua jossakin (vrt. pornokuvat/iltatyttökuvat tms.).
Onks hesarin nettisivuilla joku kirjotus äideistä?
ensisijaisesti Hesarin kuukausiliitettä varten.
Että siinä seisottais hymyssä suin ja ripsarit naamassa? Mutta olisko se rehellistä? En tiedä, en muista enää. Ehkä siinä oli päällimäisenä sellainen pöllämystymisen tunne. Sitten kun laitokselta lähti kotiin, autossa tuntui ihan käsittämättömältä, että täällä ulkopuolella kaikki nää ihmiset vaan jatkaa elämää ja tekee normaaleja asioita, kuten polkupyöräilee tai käy r-kiskalla. Se tuntui äärimmäisen kaukaiselta ajatukselta. Noh, itse jouduin olemaan prenalla vähän aikaa, joten ehkä ehdin siinä ajassa jo laitostua.
ja kasvot ovat ilman meikkiä. en voi mielipiteelleni ja tuntemukselleni mitään...
äitien kasvoista näkee vastuun painamisen, huolen joka lapsista aiheutuu. Kauniita kerrassaan. Ei ne mitään uhreja ole. Vakavia vain, sen kaiken edessä.
Tuo on juuri se harvinainen hetki naisen elämässä kun ei tarvitse näyttää seksikkäältä
Ovat todella pysäyttäviä ja tunteet pintaan tuovia. Upeita kuvia! Hienoa että joillakuilla on ollut rohkeutta mennä kuviin paljastamaan itsensä paljaimmillaan.
aidosta elämästä. Olisinpa nähnyt noita ennen kuin sain esikoiseni, en ehkä olisi niin järkyttynyt omasta valtavasta masustani vaikka lapsi olikin jo syntynyt. Luulin, että kun lapsi syntyy, niin masukin häviää...
aitoja ja rehellisiä kuvia. Todellisia ja kauniita. Tuollaisia me äidit olemme juuri äideiksi synnyttyämme. Tuolla hetkellä jotain arvokasta on syntynyt ja sen ei ole tarkoituskaan olla eroottista, seksikästä, hoikkaa tms pinnallisesti kaunista ja vetävää. Noissa kuvissa on jotain paljon syvempää kauneutta.
Uskomatonta, että joku (oletettavasti) itsekin äiti voi snoa, ettei kehtaisi näyttää tuollaisia nänninpihoja ;) Varmaan niitä äitejä, jotka meikkaavat ennen synnytyssaliin menoa. Öh anteeksi, etukäteen varattuun (tiettyyn kellonaikaan, että sopii aikatauluun) sektioon menoa.
Uskomatonta, että joku (oletettavasti) itsekin äiti voi snoa, ettei kehtaisi näyttää tuollaisia nänninpihoja ;) Varmaan niitä äitejä, jotka meikkaavat ennen synnytyssaliin menoa. Öh anteeksi, etukäteen varattuun (tiettyyn kellonaikaan, että sopii aikatauluun) sektioon menoa.
kai niitä äitejä joilla on 40 kiloa raskauspainoa vaikka lapsi menee yliopistoon. Lakkasit varmaan myös käymästä kampaajalla lasten tultua ja sitä rataa.
ihan sitä mitä lapsivuodeosastolla ollaan. Ei siellä yleensä heiluta parhaimpiinsa pukeutuneina täydessä tällingissä, vatsa litteänä ja sixpack esillä... Äidit ei mun mielestä ole näissä uhreja, mutta ikäänkuin tyhjän päällä, ymmällään siitä, mitä tuli koettua, mitä äitiyden herättämät tunteet on, vähän sekaisin hormoneista ja ehkä kivustakin (siitä mitä on koettu ja siitä mitä koetaan vielä jälkisupistuksina ja aroissa rinnoissa jne.).
Näiden kuvien herättämät tunteethan on jokaisen omia, mutta en voi välttyä ajattelemasta, että jos joku pitää näitä rumina ja mauttomina, niin jokin suhteessa omaan kehoon, äitiyteen tai tunteisiin, omaan itseen, ei ole ihan kunnossa.
ja kaksplussalle oli joku linkittänyt nuo kuvat, siis joku laittanut nettiin. Hesarin netissä ei kuukausiliitteen juttua pääsee lukemaan (paitsi jos ostaa digilehden).
ihan sitä mitä lapsivuodeosastolla ollaan. Ei siellä yleensä heiluta parhaimpiinsa pukeutuneina täydessä tällingissä, vatsa litteänä ja sixpack esillä... Äidit ei mun mielestä ole näissä uhreja, mutta ikäänkuin tyhjän päällä, ymmällään siitä, mitä tuli koettua, mitä äitiyden herättämät tunteet on, vähän sekaisin hormoneista ja ehkä kivustakin (siitä mitä on koettu ja siitä mitä koetaan vielä jälkisupistuksina ja aroissa rinnoissa jne.).
Näiden kuvien herättämät tunteethan on jokaisen omia, mutta en voi välttyä ajattelemasta, että jos joku pitää näitä rumina ja mauttomina, niin jokin suhteessa omaan kehoon, äitiyteen tai tunteisiin, omaan itseen, ei ole ihan kunnossa.
Mieheni (hollantilainen) on nahnyt kyseiset kuvat jo vuosia sitten livena Amsterdamin kuuluisassa Stedelijk Museumissa.
Olivat kuulemma Hollannissakin silloin yleinen puheenaihe taidepiireissa.
Tuli vaan mieleen, etta tana viikonloppuna julkaistiin taalla ison sanomalehden viikonloppuliitteessa kuvareportaasi, jossa tyossakayvia pienten vauvojen aiteja, jotka lypsavat tyoaikana. Kuvissa aidit olivat "lypsytauolla" tyoaikanaan, yksi kirkon sakastissa, toinen pakettiauton etupenkilla, kolmas kahden muun tyokaverinsa kanssa yhtaaikaa lypsamassa taukotuvalla jne...Myos pysayttavia kuvia, harmi kun en loyda linkkia niihin...
Mieletöntä, kun saa olla nainen!!!!! :)
Äidiksi tulo on juuri tuollaista, olen nytkin onnesta kananlihalla kun mietin. Ollaan ylpeitä kehoistamme, synnyttänyt nainen pystyy mihin vain!
Hyvää äitienpäivää, siskot! :)
Herkkiä kuvia. En häpeäisi.