Lue keskustelun säännöt.
G: Minkä arvoisia lahjoja saat vanhemmiltasi nyt aikuisena?
07.05.2009 |
Entä mitä lahjoja saat, tuleeko joulu- ja synttärilahjat, yllärilahjoja vai ei mitään?
Tässä tuntuu olevan kovin erilaisia malleja, joissain perheissä ostetaan kalliita/arvokkaita lahjoja; toisissa ei enää aikuisten kesken annetan mitään.
Kommentit (23)
Miehen vanhemmat antaa miehelle rahaa, minulle eivät mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lahjat maksavat noin 100-1000 euroa. Tosin joululahjaksi saadaan monia lahjoja ja yleensä joku niista edullisempi lahja, jotain tarpeellista kuitenkin. Tiedän, että vanhempani laittavat paljon rahaa lahjoihimme. Aina ovat niin tehneet ja näin myös lapsenlapsille.
Jouluna saan 500 euroa ja syntymäpäivänä satasen.
äiti on joskus ostanut jotain kammotuksia, yöpaituleita tms.. olen niistä nätisti sanonut, että jos jotain haluaa hommata, niin kysyy ensin.
viime jouluna tosin antoi hiustenkuivaajan. jouluna on yleensä muistanut jotenkin vaikka suklaalla, synttäreillä ei kuinkaan.
mut emmepä mekään ostele vanhemmillemme yberkalliita lahjoja. iskälle kirjoja ja äitille hierontalahjakortteja.
halooo naiset
ei aikuiset tarvotse lahjoja, etenkään suurensuuria
mielestyäni joku pieni ylläri on ihan riittävä
mutta meillä on tehty päätös ettei aikuisille osteta, kun kaikilla monta lasta ja muutenkin saa olla ostamassa ja etenkin keksimässä että mitä ihmettä ostettas kun nyky lapsillakin on jokaikkea
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen vanhemmilta saamme sitten satunnaisesti arvokkaitakin juttuja. Ovat hyvin varakkaita, ja haluavat tukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
näin olemme siskojen ja äidin kanssa sopineet, riittää että lapsille hankitaan lahjoja.
Syntymäpäivänä äitimme hankkii monesti jotain mistä oon maininnut, että pitää. Lehdenvuosikerta, astia, kello, yms. Me ostamme siskojen kanssa sitten yhdessä äidin lahjan, jotain mitä äiti on toivonut.
Äitini osti meille lahjaksi pesukoneen, kun vanha koneemme hajosi tosi pahassa taloudellisessa tilanteessa.
Me ollaan saatu erittäin paljon taloudellista tukea miehen puolelta. Yleensä jouluna ja synttäreinä ja myös välillä muulloinkin saadaan jotain tarpeellista tai jotain mikä on ollut "ostoslistalla" jo pitkään.. En tiedä onko se vaan ylpeyttä vai mitä mut välillä se ahdistaa ja vaivaa vaikka toki arvostan ja olen kiitollinen heille, kun auttavat taloudellisesti.. Mun puolelta ollaan saatu käytännön apua, kuten esim. lastenhoitoapua tms ja jouluna on muistettu meitä ja lapsia pienillä lahjoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joululahjoja en yleensä ollenkaan (mutta se on tarkoituskin, sillä olemme sopineet ettei aikuisten kesken anneta lahjoja).
Missä nyt on kaikki jotka saa "satasia silloin tällöin"?
.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oon yli kolmekymppinen, enkä oo porukoilta saanut mitään ainakaan kymmeneen vuoteen. ankeeta!
lapsemme saavat joululahjat yksi per nenä kuitenkin, mikä on minusta ihanaa
itse ostan vanhemmilleni aina joululahjan, mutta joskus tuntuu, että he toivovat niin kalliita lahjoja, ettei minulla olisi niihin oikein varaa. Olen kuitenkin ainoa lapsi, joten on vaikea jakaa näitä toiveita toisten kanssa eikä oikein ole tukea vastustaakaan.
Viimeksi vanhempani toivoivat joululahjaksi Riikan pidennettyä viikonloppua. Olen kotihoidontuella : /
Sisältö jatkuu mainoksen alla
halooo naiset
ei aikuiset tarvotse lahjoja, etenkään suurensuuria
mielestyäni joku pieni ylläri on ihan riittävä
mutta meillä on tehty päätös ettei aikuisille osteta, kun kaikilla monta lasta ja muutenkin saa olla ostamassa ja etenkin keksimässä että mitä ihmettä ostettas kun nyky lapsillakin on jokaikkea
Säkin taidat kuulua niihin, joilta sisälukutaito puuttuu. Kuka tässä on jotain väittänyt kitisten, että saa vain halpislahjoja vanhemmiltaan.
Ja jos yhtään ymmärsit alkuperäistä, niin hänhän nimenomaan gallupina kyselee, saatteko vanhemmiltanne lahjoja ja minkä arvoisia? Missä vaiheessa ap puhuu negatiiviseen sävyyn.
Asiaan
Tästä sinä ketä lainasin, sorry vaan, vedät herneet nenään MUTTA
jouluna vanhemmat antavat yleensä rahaa. ja synttärinä. Koska eivät juuri koskaan, ikinä osaa keksiä (kenellekään lapsille/lapsenlapsille) mitään lahjaa, tai jättävät asian aina niin viimetinkaan, etteivät enää ehdi hommata mitään.
Mutta joskus äitini ostaa jotain lahjaksi mikä on big mistake, koska ostaa aina yleensä turhaa hömppää. Häneltä olen saanut mm. järkyt kissakorvakorut, "vellikellon" ja kaikkea muuta mahdollista ihmeellistä mikä lojuu jossain kaapin pohjalla, ellen ole heittänyt roskiin.
50 e omilta vanhemmilta. Appivanhemmilta 15.
Jouluna sitten 100 e ja 20 e.
Polkupyörä
Eos 5 D Mark II
EF 50mm 1.2L-objektiivi
iPod 80gb
MacBook Pro...
Nämä siis minä olen mm. saanut...lapselle sitten erikseen.
Eli joululahjaksi ja syntymäpäivälahjaksi olen näitä saanut.
muistavat aina jouluna n. 20 euron lahjalla sekä minua ja miestä. Lapsille ostavat aika kalliitakin lahjoja. Syntymäpäivänäni eivät yleensä osta lahjaa, vaan muistavat kortilla. Aina kun näen isääni (n. 8 kertaa vuodessa), niin isä antaa mulle rahaa, vaikka olen sanonut, etten tarvitse hänen rahojaan. Eipä hän tuota ota kuuleviin korviinsa, joten ne rahat otan sitten vastaan. Isä käskee aina käyttää ne rahat itsensä hemmotteluun, kuten hierojaan tai kampaajalle.
Miehen vanhemmat ostavat minulle aina joulu-, synttäri- ja nimipäivälahjan. Ja ne lahjat ovat välillä tosi arvokkaita. Ensimmäisinä yhteisinä jouluina olin lentää persauksilleni kun näin mitä niistä paketeista löytyi. Anopilla on loistava vainu ostaa hyödyllisiä lahjoja( esim astiota, merkkivaatteita, koruja jne.), joten todella tyytyväinen olen lahjoihin. Pari vuotta sitten sain esim. syntymäpäivälahjaksi taulun, josta olin useita vuosia aiemmin keskustellut anopin kanssa. Mieheni saa vanhemmiltaan myös hyvin arvokkaita lahjoja (esim. ruoholeikkuri, digikamera jne.). Lapsille miehen vanhemmat ostavat tavaroita myös juhlapäivien ulkopuolella, mutta onneksi ostavat sellaisia tavaroita, mille on oikeasti käyttöä (esim. polkupyörät, vaatteet, trampoliini jne.).
Itse olen suhteellisen vaatimattomista oloista lähtöisin, kun taas mieheni perhe on hyvinkin varakas. Näin kotihoidontuella olevana sitä todella kiitollinen, että miehen vanhemmilla ei tunnu olevan rahasta puutetta, vaan kustantavat mielellään lapsille tarvittavia asioita (anoppi esim. ostaa toppavaatteita pyytämättä jne.)
Onneksi sekä minun että mieheni vanhemmat ovat myös muutoin läsnä elämässämme kuin vain rahan kautta. Haluavat mielellään kyläillä miedän luona ja osallistua lasten hoitoon. Pienten lasten äitinä suurimmalta lahjalta tuntuu se, että oma vanhemmat tai miehen vanhemmat auttavat lastenhoidossa, jotta saan välillä sitä "omaa aikaa".
ja seuraavaksi kysyy, sopiiko jos hän antaa lahjan arvon verran rahaa, että voin itse hankkia mieleistäni. Esim. just ostin isän joululahjaksi antamilla rahoilla uuden maton olohuoneeseen.
Miehen vanhemmat antaa sekä jouluksi että synttäreiksi meille molemmille sekä myös lapsille isoja ja kalliita lahjoja, mitä nyt milloinkin toivotaan. Olen saanut heiltä mm. isoja astiasarjoja, kalliin matkalaukun, isoja lahjakortteja hierontaan yms. Mies on saanut mm. järjestelmäkameran, kalliita työkalusarjoja, paineilmakompressorin jne.
Jos lahja on sellaisenaan appivanhemmille liian kallis hankinta, antavat rahaa osan lahjan arvosta tai sitten värväävät muita sukulaisia samaan kimppaan.
Nimppareina ym. antavat jotain kivoja pikkulahjoja; vaatetta, viinipulloja, levyjä, kirjoja yms.
Meillä on tosi läheiset välit sekä mun isän kanssa että miehen vanhempien kanssa, ja olen ymmärtänyt että näillä välillä aika ylenpalttisillakin lahjoilla he haluavat paitsi tehdä elämäämme mukavaksi, myös hienovaraisesti auttaa taloudellisessa tilanteessa (joskus lahjaksi saadut rahat on käytettävä suoranaisesti elämiseen ja se varsinainen hankinta siirrettävä vähän myöhemmäksi) . Meillä on iso perhe, ja lapsenlapset on appivanhemmille ja mun isälle tosi tärkeitä (muita lapsenlapsia ei ole kuin meidän lapset). Anoppi joskus sanoikin, että on kiva olla avuksi jo nyt, eikä vasta sitten perinnön muodossa kun asuntolainat on maksettu ja lapset maailmalla.
Joululahjaksi saamme joko yhteisen lahjan molemmilta vanhemmilta, tai sitten kummallekin jotain pientä erikseen. Ehkä jotain 15-30 euroa yhteensä.
Synttäri- tai muita kuin joululahjoja emme saa, emmekä kaipaakaan. Oma äitini muistaa kyllä synttärimme ja soittaa, anoppi ei niinkään..
ei mies, enkä minä. Omilta vanhemmiltani saan lahjan synttärinä ja jouluna. Hinnaltaan ne ovat yleensä parinkympin luokkaa, ja usein vielä sellaista, mikä ei ole henkilökohtaista, esim. vaikka pyyheliina.