200000e lainaa, miten joku ääliö asuu vuokralla?!

Jos nyt vaikka tämän esimerkin mukaan maksaa pankille korkoa 600 euroa/kk. Saman rahan voi maksaa vuokraa vuokranantajalle. Eikä ole riskiä eikä remonttihuolia jne.

1. 600 eurolla ei saa kummoista vuokra-asuntoa, sen sijaan 600 euroa on tyypillinen korko n. 120 000 euron lainasta. Ja jos verotuksen korkovähennys huomioidaan, tuo kulu vastaan. 180 000 euron lainaa. Eli kohtuullisen isoa asuntoa. Näitä ei oikein voi verrata.

2. Tuo "korko 600 kuussa" on vain hetkellinen tlanne, koron määrä putoaa ajan mittaan. Vuokra sen sijaan tuppaa nousemaan. Asunto on joskus maksettu ja silloin kulurakenne on tietysti täysin toinen.

Remonteista, vastikkeesta sun muista olet tietysti oikeassa.Ne ovat asumiskulua siinä kuin korotkin. Lyhennys on tavallaan pakkosäästöä, sitä en itse laske asumiskuluhin.

miehen kanssa hieman paneuduttiin pukeutumiseen, kun mentiin pankkiin, koska meillä oli sellainen kiikunkaakuntilanne eli laina ei ollut varma. Jos liksakuitti osoittaa, että pätikkää on, niin ei tietenkään väliä, vaikka olisi Tarjoustalon tuulipuvussa. Minä kuitenkin olin silloin hoitovapaalla ilman tietoa työstä (itse kyllä tiesin 100 prosenttisesti, että saan töitä) jne.... Kyllä uskon, että sillä vähän on merkitystä ikään kuin luotettavuuteen, että olimme tosiaan ns. tyylikkään ja laadukkaasti pukeutuneen keskiluokkaisen pariskunnan näköinen astellessamme pankkiin. Lainaa olisi tullut ties kuinka paljon. Ja en nyt väitä, ettei olisi tullut muunlaisissakin asusteissa, mutta ei kannata ottaa riskejä asiassa, johon voi vaikuttaa helposti.

Mutta halvemmaksi se ei tule missään tapauksessa. Omistusasuminen on aika kallista pidemmän päälle, mutta sitten taas toisaalta kyllä siitä ehkä jotain käteen jää.



Vuokra-asumisessa on omat hyvät puolensa, joten ei kannata solvata ketään suuntaan tai toiseen.

kiinteistönvälittäjät tietävät, ettei parane väheksyä kumppareihin ja tuulitakkiin pukeutunutta rähjäisen näköistä miestäkään. Sillä saattaa olla esim. autokauppaan tullessa 30.000 € taskussa ja ostaa käteillä vanhan mersun.



Kyllä ne pankissakin tietävät, että ulkonäöllä ei ole mitään merkitystä maksukyvyn kanssa. Toki olen kuitenkin sitä mieltä, että siististi, tyylikkäästi ja laadukkaasti pukeutuminen kannattaa aina, niin pankissakin.



:)

Minä menin mieheni kanssa ihan kotirömpsyissä pankkiin, meikittä ja ilman mitään ihmeempiä. Omaisuutta meillä oli vanhasta asunnosta ja sijoituksista pari sataa tuhatta sijoittaa uuteen asuntoon, ja molemmilla vakituisen hyväpalkkaiset virat, ja isoja säästöjä lasten nimissä, ja meilläkin vielä osakesijoituksia. Eikä ollut ongelmia lainansaannissa, ja marginaali oli melkoisen pieni. En usko, että jos olisin kaivanut herraskaisemmat vaatteet ja muutenkin siistiytynyt, niin lainaa olisi yhtää paremmilla ehdoilla saatu. Muutenkin tyyli oli sitä, että ihan miten haluatte ja te varmasti tiedätte mitä teette.



Voisin kuvitella, että pankkivirkailijakin tunnistaa, kuka joutuu yrittämään ja esittämään jotain muuta kuin on. Pankin papereista näkyy kuitenkin ihan selvästi, kenellä on omaisuutta ja tuloja, ja kenellä ei.

joita tulee sen pitkän euriborin päälle..

miehen kanssa hieman paneuduttiin pukeutumiseen, kun mentiin pankkiin, koska meillä oli sellainen kiikunkaakuntilanne eli laina ei ollut varma. Jos liksakuitti osoittaa, että pätikkää on, niin ei tietenkään väliä, vaikka olisi Tarjoustalon tuulipuvussa. Minä kuitenkin olin silloin hoitovapaalla ilman tietoa työstä (itse kyllä tiesin 100 prosenttisesti, että saan töitä) jne.... Kyllä uskon, että sillä vähän on merkitystä ikään kuin luotettavuuteen, että olimme tosiaan ns. tyylikkään ja laadukkaasti pukeutuneen keskiluokkaisen pariskunnan näköinen astellessamme pankkiin. Lainaa olisi tullut ties kuinka paljon. Ja en nyt väitä, ettei olisi tullut muunlaisissakin asusteissa, mutta ei kannata ottaa riskejä asiassa, johon voi vaikuttaa helposti.