Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä, kun miehen käytös lapsia kohtaan toisinaan sietämätöntä?
28.04.2009 |
Minulla on ongelma, joka kärjistyy aika ajoin, hyvin harvakseltaan, niin pahaksi, että mietin onko ero ainoa vaihtoehto.
Mies harjoittaa joskus lapsia kohtaan vallankäyttöä, joka on minusta paitsi väärin myös käsittämätöntä. Joissakin tilanteissa mies ei vain tunnu voivan millään antaa periksi. Esimerkiksi hänen mielestään ruoan "pakkosyöttäminen" on oikein; tästä olen pikku hiljaa pääsemässä eroon, ehdottelen kompromisseja, maistamisia jne. Lisäksi hänen mielestään kaksi kouluikäistä lastamme tietyissä tilanteissa "käyttävät äitiä hyväksi" heittäytymällä surkeiksi ja itkeviksi ja kykenemättömiksi tekemään mikä se sitten onkin mitä miehen mielestä lapsen täytyy tehdä. Ja silloin mies ei anna periksi, ei sitten millään! Esimerkiksi vanhimmalla lapsista, esiteinillä, on vaikeuksia niellä tabletteja. Olemme jonkin aikaa käyttäneet kalaöljykapseleita ja sen nieleminen on tälle lapselle vaikeaa, joskin myönnettäköön, että lapsi "tekee" asian itselleen vaikeaksi hokemalla ettei pysty nielaisemaan sitä, oksettaa jne. jne. Tänään miehellä paloi käämit ja karjui lapselle asiasta pää punaisena. Oli kahteen otteeseen laskemassa 1, 2, 3 nyt sinä nielaiset sen!!! ja jopa laittoi tyrkylle toisen kapselin, että ota sitten kaksi, kun se on niin vaikeaa!! Ja oli aivan raivona. Lapsi itkee ja sanoo ettei pysty. Minä tasapainoilen välissä; periaatteessa tiedän lapsen osaavan taitavasti manipuloida minua enkä halua tehdä tilanteesta sellaista, että lapsi oppii äidin tulevan "pelastamaan" hankalasta tilanteesta. Toisaalta en sulata miehen raivoamista ja vallankäyttöä. Sen verran puutuin, että lapsen ei todellakaan tarvinnut niellä kuin se yksi kapseli enkä antanut miehen laskea vieressä kauanko siinä menee. Jos kyseenalaistan miehen tyylin, hän alkaa isoäänisenä huutaa lasten kuullen kuinka "äiti tulee auttamaan, kun sinä siinä itket" ja kaikkea muuta tyhmää, jota en enää edes muista. Kuitenkin sellaista, että pienimmät pk-ikäiset lapset säikähtävät, ja isommat taitavat oikeasti luulla meidän riitelyn syyn olevan heissä. En siis voi tilanteen ollessa päällä kunnolla puuttua, koska miehen raivostuessa hän syyttää tilanteesta lapsia ja minua ja lapsiparat joutuvat sen kuulemaan. Muutenkaan mies ei ole kovin altis ottamaan vastaan kritiikkiä, vaan joko ryhtyy marttyyriksi (no okei, hoida sitten lapset, minä en puutu mihinkään) tai syyttää minua.
Jos tällaista olisi usein, en varmaan enää katselisi miestä. Mutta, mies on 99 prosenttia ajasta hyvä, läsnäoleva isä, joka huomioi lapset ja minut, osallistuu kotiaskareisiin ja pistää perheen aina etusijalle. Tiedän, että hän ei pystyisi olemaan erossa lapsistaan yhtään sen enempää kuin minä. Lisäksi tiedän, että jos haluaisin erota, hän tekisi asian todella vaikeaksi, koska hän ei sitä halua. Tiedän myös, että kaikissa meissä on vikoja. Itsekään en mikään täydellinen äiti ole. Olen yrittänyt puhua miehen kanssa näistä hankalista asioista rauhallisina hetkinä, kun lapset eivät ole paikalla, mutta tuntuu, että hän ei kerta kaikkiaan voi hyväksyä minun näkemystäni. Hänellä on paljon periaatteita, joista yksi on, että lasten on toteltava vanhempia, aivan sama mistä on kyse.
No niin, jo asian tänne kirjoittaminen auttoi.
Kommentit (69)
on ruvettu syömään kalanmaksaöljyä kapseleina, jos niiden nieleminen on ongelma lapselle? Kiusantekoa lapselle? Eivät ole mitenkään välttämättömiä ja voisihan syödä vaikka kalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni on 5 lasta ja vaikka en mikään superäiti olekaan niin järkyttävää luettavaa.Nyt äkkiä hakemaan apua ennenkuin tapahtuu jotain peruuttamatonta!Yks kaunis pvä mies saa pahemmat raivarit ja ravistelee poikasi aivokuolleeksi.
Tablettien nielemisestä.Olen 38v.enkä ole ikinä pystynyt nielemään kuin ihan pienet tabletit(tyyliin e-pillerit),isommat joudun laittaamaan paloiksi.En vaan kertakaikkiaan pysty nielemään.
Itse olen elänyt ailahtelevan isän kanssa(hänellä oli mielesairaus)jota sai aina pelätä,koska saa raivarit.Vieläkin mulla on vaikeuksia tunnistaa omia tunteitani ja itsetunto nollassa näinkin pitkän ajan jälkeen.Olen jopa parin viime vuoden aikana vähän erakoitunutkin tästä syystä.
monessa kirjoituksessa tuossa ylhäällä lapselle tehtiin NIIN SELLAISEN IHMISEN KANSSA EN ELÄISI!! ENKÄ IKINÄ ANTAISI LASTENI ELÄÄ SELLAISEN IHMISEN KANSSA!!
OLKOON ISÄPUOLI TAI ISÄ, MUTTA ASETUN AINA LASTENI PUOLELLE.
meillä normaali isä-lapsi suhde ja samoilla kasvatuslinjoilla mennään.
monessa kirjoituksessa tuossa ylhäällä lapselle tehtiin NIIN SELLAISEN IHMISEN KANSSA EN ELÄISI!! ENKÄ IKINÄ ANTAISI LASTENI ELÄÄ SELLAISEN IHMISEN KANSSA!!
OLKOON ISÄPUOLI TAI ISÄ, MUTTA ASETUN AINA LASTENI PUOLELLE.
meillä normaali isä-lapsi suhde ja samoilla kasvatuslinjoilla mennään.
Tuolla toisessa ketjussa kommentoin myös aiheeseen näin. Vanhemman tehtävä on suojella lapsiaan, riippumatta siitä, mistä se uhka tulee. Jos toinen vanhemmista on kelvoton vanhemmuuteen, niin ei siinä ole kahta jakoa, mitä on tehtävä!
kuin äidin pikkuapulaisena ja tukijana. Eipä tosiaan ihme, että useimmat avioliitot päättyvät avioeroon.
Viisas äiti hoitaisi asian niin että mies saisi asiansa kuntoon. Joskus siihen tarvitaan puolison apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ketjuista, jonka olen täällä sattunut lukemaan.
Poikasi isä kohtelee lastanne sadistisella tavalla, purkaa omaa pahaa oloaan viattomaan, melkeinpä vielä vauvaan. Ja uusi lapsi jo tulossa.
Teillä on todella kovat odotukset noin pienelle, itse olen kahden pojan ja yhden tytön äiti, tuo kaikki oli todella surullista luettavaa. Toivon hartaasti, että lähdet hakemaan apua. Joa hyvin käy, miehesi ymmärtää jotakin ja aloittaa muutosprosessin - tai sitten sinä tajuat suojella lapsiasi ja lähteä. Paljon voimia ja ennen kaikkea niitä toivon tuolle pienelle pojalle, jonka puolesta tulin hyvin hyvin hyvin surulliseksi.
p.s. Tekisi mieli sanoa, että näytäpä tämä ketju miehellesi, mutta yhtä hyvin tiedä, että tuollainen ihmistyyppi on aina oikeassa ja 60 muuta ihmistä väärässä. Arvelen, ettet uskaltaisi sitä edes tehdä, koska varmasti pelkäät itsekin miestäsi.
ja tajuamaan, että jotakin on oikeasti vialla ja siihen pitää puuttua.
Rankkaa se varmasti on, eikä niitä keinoja ole helppo löytää, kun on keskellä sitä tilannetta. Suurimman osan ajasta menee kuitenkin hyvin ja silloin antaa helposti itsensä ajatella, että on pohtinut turhia ja kaikki on kunnossa. Silloin pitäisi kaivaa tämä ketju esille ja muistaa, että tuollaista meillä on ollut, ja tuo ei saa toistua.
Voimia molemmille. Älkää välittäkö syyllistämisestä, vaan poimikaa tästä ketjusta oikeasti toimivat neuvot. Esimerkiksi tuon 4-7:n miehen pitäisi todella saada tietoa siitä, mitä alle puolitoistavuotias voi ymmärtää ja mitä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylmiä tunteettomia ihmisiä?!? Mitä ihmettä??
oma isoäitini, joka joutui syömään paljon lääkkeitä, pilkkoi jokaisen tabletin pieniksi paloiksi ja otti ne sitten ruuan esim. viilin seassa. Hän ei ikinä pystynyt nielemään kokonaisia tabletteja.