~**~Jouluntähtösten viikko 51 - lisää vain vauvauutisia :) ~**~

Aloitin uuden viikon jo nyt, koska huomenna en kuitenkaan pääse tänne ennen iltaa, ja Siisalla sekä aika monella muulla on jo vähän muutakin tekemistä ;)



Ihanan paljon tuli vauvauutisia viime viikolla, tässä niihin linkki:



[http://www.vauva.fi/keskustelut?p_p_id=forum_WA...|http://www.vauva.fi/…]

Mä kävin kirjoittamassa sitten tonne edellisen viikon hännille, että silleen. Mutta täällä ollaan ja yritin pitää pinoa pystyssä omalta osaltani mutta kirjoitin sitten väärään paikkaan... sori vaan.

mae3 rv 36+6

Maen housuissa jos oisin, niin toivoisin, että vauva pysyy kyydissä ensi vuoteen, ois se varmaan kivempi vauvalle itselleen ainakin tulevaisuudessa, että on syntyny ihan alkuvuodesta...



Mutta siis, täällä ollaan, edelleen yhtenä palana, plaah. Joskus supistaa, mut ei sillee, että lähtö ois heti mielessä. Ja lääkärit ei varmastikaan anna kuitenkaan toivoa, että ensi vuoteen asti tätä hautoisin, vaikka musta se siis mukavampaa tulokkaalle oiskin syntyä ens vuoteen. Huomenna on neuvola jos tää ei täältä ulkoistu seuraavan vuorokauden aikana. Limaa piisaa, muttei semmosta tulppaa, että siitä mitään ennustais. Mahakaan ei oo pysyvästi menny löysälle, kuten kait yleensä tuppaa käymään ennen synnytystä. Kyllä tää alkaa pikkuhiljaa olla ylikypsää puuhaa. Meidän esikoinen käynnistettiin 41+1 (niinku huomenna tähän verrattuna), mut kakkonen tuli 40+5. Tää saattaapi siis tehä ennätyksen... Tila on tainnu käydä ahtaaks ja vsi vähentyny, koska liikkeitä on aika vähänlaisesti ja maha on pinkee noista vauvan selkäpuolen ja pyllyn kohdista. No kyllä se terveydenhoitajan naama venähtää, jos mä huomenna sinne vielä talsin mitattavaks ja puntaroitavaks, koska sano pitävänsä peukkuja, että ei huomenna enää nähdä. Kattellaan ja kuulostellaan...



Jaksuja muillekin möhömahoille, ja Paljon Onnea ja hyviä alkumetrejä vauvansa kanssa taivaltaan taittaville...



T. Dentaurus 41+0

Annoinpa sitten Gnatelle uuden nimimerkin : )

Dentaurus, eipä sitä vauvan tuloa oikeen voi jouduttaa vaikka tekis mitä. Vauva tulee kun on tullakseen. Meidän perheessä ei vietetä synttäreitä ollenkaan, enkä usko että loppupeleissä se että täyttää vuosia "viimeisenä" on niin maata kaatava asia kuitenkaan. Minkäs sitä syntymä ajankohdalleen voi.

Meillä taas eilen siivouspäivä ja kyllä kärvistytti, mutta kaikki mahdolliset (paitsi selkä) kivut loppuu sohvalla löhöilemällä.... Huomenna olis tosiaan se neuvola, odotan innolla, mitä tapahtunu alakerrassa, vai onko mitään.

Tuntuis (vaikka en kyllä tiedä miltä se tuntuu...) ihan kun vauva olis laskeutunu, koska pylly keskellä mun mahaa, ennen ollut tuolla kylkiluiden vieressä... Tai sitte se on köyristänyt selkänsä ja menny kippuraan... No niin tai näin.



Joka päivä oon ajatellu, että pitäis se sairaalakassikin pakata, mutta jostain syystä ei yhtään innosta, joten tempasen sitten varmaan kaapista mukaan luumupussin jos lähtö tulee tän vuoden puolella.

Minäkin kuulun siihen kastiin, joka mieluummin odottais ensi vuoteen, mutta saa nähdä. Mun pikkuveljeni on syntynyt 25.12. ja voin kertoo, että ensimmäiset 18 vuotta ottaa kyllä päähän.... Ainakin meillä on ottanut.

Flunssa ja kurkkukipu täällä vaivana, toivottavasti ei tarvi tässä kunnossa synnyttää... Mutta kyllä muuten olis jo hinku nähdä minkä näkönen ja merkkinen tulokas siellä odottelee syntymistään.

Mutta heti kun 31.12. on iltapuolella, kyllä alkaa akupisteiden painelut ja ässien käytöt ja poppaskonstit että sais asiat eteenpäin.



NEKTARIINI koita kestää anoppia, kyllä se taas palailee sinne kotikoloonsa. Ja tietysti raskaushormoneja voi tarvittaessa syyttää, jos pinna meinaa katketa...=), ettei välit lopullisesti katkeis.



No täytyypä tästä mennä hommiin, jaksamisia kaikille viimesillekin masuille ja varsinkin niille uusille, joilla vipinää riittää tuoreiden tulokkaiden kanssa.



Nudivas + masukki 36+3

Viikonloppuna on meilläkin kaikki ässät otettu kehiin, kun tuo siivouspäiväkin sattui sopivasti lauantaille ;) Mulla on välillä säännöllisen epäsäännöllisesti ihan "mukaviakin" suppareita ja tänään jopa selkään jäyti parin supparin aikana, mutta aina ne ovat sitten lopahtaneet -höh! Mutta sentään toivoa on, että tämä vauva voisi lähteä ilman käynnistelyjä tulemaan. Eniten tällä hetkellä ärsyttää (aina siis näköjään löytyy näitä ärsytyksen kohteita...) neuvolassa ramppaaminen. Tänään taas pitäisi siellä näyttäytyä. Mulla on tosi mukava neuvolantäti, mutta silti tympii hänen kommenttinsa, kun tänään hän taas tietty ottaa osaa, kun en vieläkään ole päässyt synnyttämään. Onneksi joulunpyhät tulee ensi viikolla väliin, niin ei tartte sentää montaa kertaa viikossa siellä käydä. Saan verenpainemittarin näillä näkymin lainaksi joulun yli, niin voi sitten vähän itse tutkailla vointia jne. Asiat on siis suunnitteltu jo niin, että la:n yli hypätään ISO loikka -heh heh!



Muuta uutta tänne ei taidakaan kuulua. Ihana kuulla uusista vauvauutista. Onnea siisalle ja juusopetterille!! Meilläkin muuten parina iltana mies painellut niitä akupisteitä ja juuri eilen viimeksi ja tänään tosiaan tuli muutama mojova supistus, joten olisiko niillä tosiaan tehoja? Ainakin mulla on alaselkä ihan hellänä niistä miehen paineluista...



Nyt täytyy lopetella. Taidan levätä ja ottaa jopa päiväunet ennen neuvolaa, jos vain suinkin maltan.



t. Menninkäinen rv 39+3

eipä ole omasta navasta kyllä mitään kerrottavaa :). Vauva edelleen tosi ylhäällä, liikuskelee mukavasti, supparit kadonneet (vaikka erilaisia ässiä on otettu käyttöön kiihtyvällä vimmalla, onneksi [b]Menninkäisellä[/b] edes ovat tehonneet vaikka täällä ei).



[b]Taikatoiveelle[/b] lämpimät onnittelut tytöstä! Rankka kokemus oli teilläkin, nopeata toipumista nyt toivottelen!



Ikävä herätys sulla [b]Mae[/b]. Juu ja älä nyt ihan heti karkaa täältä, en halua olla yksin täällä tammikuussa... Eli [b]Haha[/b], täällä tosiaan kohtalotoveri oireettomuuden suhteen, kuten tuossa alussa jo mainitsinkin.



Jaksuja [b]Dentaurukselle[/b], tiedän niin tunteen kun jo noilla viikoilla on eikä ala tapahtua!



[b]Nudivakselle[/b] pikaista paranemista, ja ei ole muuten sairaalakassi valmiina täälläkään :).



Jospa yrittäisin ehtiä kurkata vielä yhteisönkin puolelle ennen esikoisen iltapuuroaikaa. Saapa nähdä miten tänään käy nukkumaanmenon kanssa, kun joululahjojen ostoreissun takia jätkän päikkärit venähtivät vähän turhan myöhäiseen.



Gnatte 38+6

Kovasti odotellaan täälläkin, ihan tuskastuttavaa tämä odottelu. Vaikka muu elämä on aivan mullin mallin muuton takia, niin siltikin vauva pyörii mielessä jatkuvasti eikä enää jaksaisi odotella että tämä syntyisi. Eilen tapahtui siis selkeätä laskeutumista, vatsa näyttää nyt aivan roikkuvalta, naurattaa katsella sitä.. Ilmeisesti jotain edistystä siis. Eilen supisteli myös säännöllisesti, kipeästi parin tunnin ajan iltayöstä, mutta lopahtivat siihen.



Ässillä siis ehkä jotain tehoa, vaikkei tuntuvaa olekaan. Lähden kuitenkin ruoan tehtyäni pitkälle kävelylenkille :) Ja illalla jatkuu siivoilu!



Neuvolassakaan ei eilen mitään uutta, täti taisi olla vain pikkuisen pettynyt kun en vieläkään ollut synnyttänyt :D Noh, odotelkoon hänkin rauhassa vain :) Neuvolakin vaihtuu juuri sopivasti (huonompaan) muuton takia. Toivoisin niin, että saisin olla jouluna kotona jo vauvan kanssa! Mutta täytyy jo alkaa totutella ajatukseen sairaalajoulusta.



Eiköhän me loputkin kohta päästä tositoimiin! Voimia kaikille, erityisesti alakuloisuudesta kärsiville.. Ja niin! Kiitos suojapukuvinkeistä, sain vihdoin hommattua pikkuiselle suloisen ulkopuvun :) En ostanut toppapukua, päädyin kerrospukeutumisvaihtoehtoon :D

nostelin viime viikon pinoa...olikohan se vielä eilen illalla ja ihmettelin miks täällä on NIIN hiljasta.=) Raskausajan dementia on tottakin todempaa mun kohdalla! =)



Ei mitään uutta! Täällä tapan aikaa kattomalla netistä imutettuja Pako-jaksoja ja nyt neki loppu... Oon ihan laiska tekemään mitään kotihommia, eikä mikään kiinnosta. Shoppailemaan en enää uskalla/jaksa lähteä, vaikkakin tekis kovasti mieli käydä kattomassa Joulutoria tuolla keskustassa. Tukivyö pitäis palauttaa sairaalaan (se, jota käytin tasan yhtenä päivänä - kamala hökötys!), mutta sekin on odottanut viejäänsä jo turhan monta viikkoa tossa pöydällä....=) Miten niin siirrän asioiden hoitamista? =)



Pissalla ravaan kaiket yöt. Jalat on levottomat Diasporalista huolimatta ja viime yönäkin tulin olkkariin venyttelemään etten herättäisi miestä ja lasta potkimisellani...esikoinen siis tulee JOKA YÖ meidän sänkyyn, eikä sekään aina helpota tota nukkumista.



Nyt taidan kuitenki tehdä ees jotain tämän talouden eteen ja meen viikkaamaan pyykkejä.



HaHa 38+5

Eli jotenkin vaan olo on -miten sen nyt ilmaisisi parhaiten: PLÄÄÄÄÄÄÄH. Ei vaan jaksaisi yhtään päivää enää tätä raskautta. Tänään olen ollut päivän kipeän esikoisen kanssa kotona (no ei nyt kovin kipeä, kun on jaksanut touhuta kaikenlaista) ja on tullut hänellekin ärhenneltyä joka asiasta :-( Ja koirakin ärsyttää, kun se pyörii koko ajan jaloissa, vaikka onkin ihan lutuinen pakkaus. Toisin sanoen: koko maailma ärsyttää. Tiedän kyllä, että vika on nyt ihan mun korvien välissä (=hormoneissa sun muissa), mutta se ei paljoa lohduta. Haluaisin saada aikaiseksi jotain, onneksi sentään yhden lipaston tänään järjestelin ja piparkakkutaikinan tein, että saadaan tässä joku päivä leipoa joulupiparit. Nyt on myös parina päivänä katsonut neloselta Vauva tulossa-sarjaa ja siinähän pääsee oikein synnytysfiiliksiin, kun joka kerta näytetään joku synnytys ja muutenkin eri naisten raskauden etenemistä seuraillaan. Välillä ihan hirvittää katsoa niitä naisten tuskia ja huvittavinta on amerikkalainen meininki siitä, että avautumisvaiheessa salissa on suunnilleen koko lähisuku paikalla! En minä vaan jaksaisi katsella sukulaisten ihmettelyjä siinä tilassa!!!! No, tavat kussakin maassa...



Onneksi täällä olette sentään te -Gnatte, Haha78, -kivi-, Dentaurus, Nuvidas ym. ym. joulukuiset kärvistelijät samassa jamassa. Ihana tietää, ettei ole yksin näiden tuntemustensa kanssa! Mua niin masensi eilen neuvolassa, kun täti sanoi, että pää tuntuu vielä aika ylhäällä ja "irtonaiselta", eikä siis ole vielä kiinnittynyt kuoppaansa...arhg!!! Pari viikkoa sitten lääkäri sanoi, että pää on jo mukavasti alhaalla ja kyllähän se siellä tuntuukin. Samoin eräs puolituttu sanoi kaupassa, että ei taida vielä ihan olla vauva tulossa, kun ei ole maha vielä laskeutunut. On se vaan kiva, kun kaikki tutut ja tuntemattomatkin tietää mun tilanteen -arhggggggghhhh!!!!



Anteeksi tämä ryöpytys, mutta nyt on taas näin...poistuu paikalta...

t. Menninkäinen rv39+4

Äkkiä ennen kuin lähden siivoamaan :) Nimittäin olen itsekin niin TOTAALISEN kyllästynyt kommentteihin. Tiedän että 100 % ihmisistä tarkoittaa niillä hyvää ja uskoo, että kommenteista on jotain apua tähän tukalaan olotilaan. Mutta ei, en vain voi sietää sitä, että jokatoisen vastaantulijan mielestä vatsani on jättimäinen ja jokatoisen mielestä NIIIIIIIIIIIN PIENI etten kuulemma mitenkään voi olla menossa jo NYT synnyttään.



Niin monen mielestä mahani on ollut laskeutunut jo viikkokausia sitten, vaikka nlassa vasta eilen sanottiin, että nyt ei enää liiku pääkään kuin aivan aavistuksen verran - ja laskeutumismuodonmuutos tapahtui mielestäni eilenillalla... Noh, saas nähdä mitä kommentteja tänään kuulen masuni muodosta ja koosta, taputteluthan eivät lopu koskaan kesken. En olisi ikinä uskonut että nuo asiat haittaavat minua NÄIN paljon! :D



Masennuksenestokonsteja ei täältä paljon heru, itselläni raskaus on kyllä kivasti suojellut minua jokasyksyiseltä kaamosväsymykseltä, eli mieliala on ollut pääasiassa melko korkealla. Varmasti myös tämä lomailu on tehnyt hyvää, olisihan se varmasti melko raskasta jos tässä pyörisi vielä pikkuinen ja koira jaloissa vaatimassa huomiota, kun itsekin on niin uupunut välillä.



Tsemppejä ja yritä (ja yritetään) jaksaa vielä nämä loppumetrit! Kaivetaan niitä ilonaiheita sieltä jostain esiin :D :D No, ainakin joulu on tulossa (niiiiin - sairaalajoulu?!?)

Mullakin on ollut aika kivan pirteä olo koko raskauden ajan (tähän asti) ja yleensä kärsin minäkin jonkin sortin kaamosmasennuksesta ja -alakulosta ja varsinaisesti sellaista ei onneksi nyt olekaan ollut. Nyt on vaan tosiaan kysymys uuvahtamisesta tähän raskauteen...Vaikka sitä kuinka on yrittänyt tsempata itseänsä, että yli la:n mennään ja enää maksimissaan niin ja niin monta päivää ja että "hyvähän se on jos vauva syntyy vasta tammikuun alussa", niin SILTI...Äskenkin taas hermostuin ihan totaalisesti lapsille ja karjuin pää punaisena, sen jälkeen vaan menin itkemään vähäksi aikaa toiseen huoneeseen. Että näin auvoista loppuraskautta täällä elellään. Onneksi mies tulee kohta töistä, lähden tunniksi kyllä johonkin kauppaan kävelemään ja ostamaan vielä veljelle ja vaimolleen joululahjan. Ehkä saisi siinä samalla vähän supistelujakin aikaiseksi. Kurjinta tässä kaikessa on se, että nämä rakkaimmat ja lähimmät ihmiset joutuu tästä mun kurjasta olotilasta välillä kärsimään. Meillä siis kolme vanhempaa lasta, joista esikoinen ekaluokalla, joten vipinää riittää täällä...Mies on kyllä ihanan huolehtivaista sorttia, joten saan levätä iltaisin jos vain haluan.

Mä kävin eilen keskussairaalass kun vauva on perjantaista lähtien liikkunu huonosti. Kaikki on kuitenkin hyvin ja kun makasin siinä käyrillä melkein tunnin niin niitä liikkeitä tuli. Sanoin lääkärille että tänne asti piti tulla jotta saadaan se liikkumaan,tais saada eilen parempaa huomiota:) Sen reissun jälkeen vauva onkin liikkunu kunnolla jopa yöllä. Lääkäri tutki minut ja totesi että ei ole pelkoa että syntyisi vielä koska tilanne on epäkypsä ja saattaa olla sormelle auki. No se ei ollu yllätys mutta painoarvio oli nyt n.4kg APUA!!! Ja oli oikein kannustava lääkäri kun totesi mulle että ei tee tiukkaa 4.5kg kun on hyvä lantio! Siis KÄÄK!!

Siinä rupes kyllä tuskan hiki pukkaamaan päälle. Mulla on joulun jälkeen kontrolli käynti et katotaan kuinka iso vauva on sillon että jos vähän avitetaan niin jos sielä äippäpolilla on tilaa muuten menee 2 viikon päähän. Kyllä hemmetti soikoon se pitää saada ulos ennen sitä. Mua hirvittää toi paino!

Mä menin tonne eilen puoli 5 ja pääsin pois 9 jälkeenn illalla jonka jälkeen menin ompelemaan kun meillä oli joululahja valvojaiset. Tulin kotio aamulla kello 4 sain unta varmaan lähempänä puolta 5 ja 6 aamulla ylös. 15 yli 8 tuli taksi hakemaan eskari ja koululaisen jonka jälkeen menin pojan viereen nukkumaan ja sain torkuttua n.10 asti kun alko tasaseen tahtiin kuulumaan "Äiti herää jo!! Mennään syömään" Ja mä olen aivan poikki:D Illalla ois puol 7 aikaan kakkosen joulujuhla ja mietin että kuinka mä jaksan lähteä sinne. Puoli 7 alkaa pipari ja glögi tarjoilu ja itse juhla vasta 7 aikaan ja tunnin saa siihen varata aikaa. Toivottavasti pysyn hereillä tällä uni määrällä. Pitäis vähän siivota mutta en jaksa,täytyy kuitenkin yrittää laittaa pyykit mutta nyt menen hetkeksi sohvalle.



Nektariina 39+2

Meille syntyi suloinen pikkumies 11.12 tasan rv 41.



Synnytys sujui hyvin vaikkei niin pikana kuin kakkosesta. Kivunlievityksenä kalvojen puhkaisun jälkeen paraservikaali, joka auttoi tosi hyvin. Ponnistusta huimat minuutti :) vaikka sekin tuntui ikuisuudelta...



Palaillaan, nyt vähän edes huilimaan.



Tsemppiä ja suppareita!

Poika syntyi leikkauksella perätilan vuoksi tiistaina 9.12. klo 13.44, painoa 3595g ja pituutta 50cm. Leikkaukseen päädyttiin aikas nopeesti, kun äitipolilla samaisena aamuna kymmeneltä perätila todettiin. Ekat päivät ovat olleet ihania, leikkauksestakin olen toipunut todella hyvin. Nyt vaivaa mieltä lähinnä imetysongelmat, joista kerron ehkä enemmän,kunhan pystyn lopettamaan tämän jatkuvan vollotuksen.



Onnea muillekin vauvautuneille ja tsemppiä loppuraskauteen teille, jotka pientä vielä sydämenne alla kannatte!

Onnittelut uusille Jouluvauvoille!!!Tosi moni meistä on jo nyyttinsä saanu...Zemppiä ja jaksamisia vielä odotteleville...Monella tuntemukset samanlaiset kun itsellä oli viime hetkinä,epätoivo jo meinasi iskeä kun tuntui ettei se sieltä "ikinä" synny.Nyt neiti kaks viikkoa vanha ja kasvaa kovaa kyytiä.....:-)))

Minihattis ja Iita 2vkoa

Suuret onnittelut [b]Tirpuselle ja Kantrimarialle[/b]!



Hienoa, että Tirpusen synnytys sujui hyvin. Ja Kantrimarialle toooooodella iso hali täältä, mulla esikoisen kanssa täysimetys ei koskaan onnistunut ja lopulta ei osittaisenakaan, muistan ne kipuilut vieläkin niin hyvin. Ihan hirveästi tsemppiä sinne!!!



[b]Nektariinalle[/b] myös hali vauvan kokoarvion takia, toivottavasti ei pidä paikkaansa! Mullahan on nyt joku 3,9 kg tai ehkä ylikin JOS se viimeisin päivystyksessä tehty arvio osui oikeaan.



Th kyllä tänään neuvolassa oli sitä mieltä, että ei voi vauva kasvaa 350 g viikossa, mittausvirhe on nyt jossain. Mutta kysymys kuuluukin, että mitä jos se viimeviikkoinen jättiarvio oli oikein, ja se 3 viikon takainen keskikäyrällä oleva tulos väärin...



Ja täällä se systeemi, että mitään ei tehdä ennen kuin aikaisintaan 42+1, vaikka olis miten iso. Okei, sinänsä ei haittaa että se käynnistys on mun kohdallani iso riski takana olevan sektion takia, joten parempi olisi lähteä itsekseen tulemaan, ja uutta leikkausta en halua. Nyt täytyy vaan toivoa, että vauva tajuaa ennen loppiaista tulla ulos, jotta sitä mun tuurilla takuulla leikkaukseen päättyvää käynnistystä ei tehdä.



[b]Menninkäiselle[/b] vielä jaksuja apeaan oloon, sitten pitää taas rientää - nyt ei kaikille tullut sanasta sanottua, sorry, mutta aina ei ehdi :/ .



(.) vaan lyhyesti sen verran, että neuvolassa kaikki hyvin tänään (nyt olivat ne vauvan sykkeetkin kohdallaan) ja että vakuutusyhtiö Pohjola on perseestä, älkää ikinä syytäkö sinne rahojanne. Ovat sössineet meidän tälle vauvalle hakemamme vakuutuksen ja nyt eivät suostu sitä enää näin lähellä laskettua aikaa antamaan. Eivät edes keskustele asiasta, eivätkä suostu kertomaan mitä tässä on tapahtunut. Olen pillittänyt tätä melkein koko päivän. Kunhan vauva syntyy, vaihdamme kaikki vakuutukset toiseen yhtiöön. Hoh hoh.



Gnatte 39+1

... eli "Justiina" syntyi maanantaina 15.12. rv 41+0 klo 21.28.

Synnytyksen kesto 3:58, josta ponnistusvaihe 13min (+ jälkeiset 7min). Spinaalia ei lääkäri ehtiny tulla laittaa, ku oli teholla auttamassa, joten odotusten vastasesti tästä tuli luomusynnytys ilokasun voimalla! Tuloksena siis neiti 4162g, 53cm ja päänymp. 35cm. Vedet oli vihreet, mut säikähdyksellä selvittii, tänään tultiin kotiin ja neiti vaan nukkuu...



t. Dentaurus

Selailin viestejä taaksepäin ja Dentaurushan oli vielä samana aamuna kirjotellut oireettomuudestaan tänne, kun illalla oli jo paketti kainalossa! Antaa siis toivoa niille jotka kärvistelee oireettomina ja toivoo jotain tapahtuvaksi! =) Kerrohan Dentaurus pian miten kaikki lähti käyntiin!?



Mies ja tyttö nukkumassa. Mä kattelin just leffan boksilta eikä nukuta yhtään...taitaa mennä siis pätkätöiksi tulevakin yö. Huomenna aamupäivällä neuvola ja taitaa terkka olla jo ihan kypsä näkemään mua siellä...ei sillä, tunne on molemminpuolinen....



Tänään sain miehen linstaamaan töistä ja roudasin sen ruokatunnilla keskustaan ja Joulutorille. Tulipa sekin nyt nähtyä, vaikka ei ihan vastannut odotuksia. Tytölle yhdet villasukat löysin...taitavat mennä joulupukin konttiin.



HaHa ------38+6-----huomenna poksuu!

GNATTELLE ihan aluksi hirmusesti kiitoksia kaikesta tuesta, mitä olet antanut meille kaikille ihan alkuajoista asti. Viestejäsi on ihana lukea, kun huomioit lähes kaikki ja osaat niin empaattisesti kirjoittaa. Itsellä usein tämä ulosanti kirjoittamalla tökkii niin pahasti, etten saa asioita kirjoitettua niin, että ne ymmärrettäisiin oikein. <3 Toivon todella, että synnytyksesi lähtee itekseen käyntiin ilman ylimääräisiä käynnistelyitä.



Tirpuselle tiedoksi, että oltiin sitten yhtäaikaa SATKS:ssa! Minä tosin olin niin sulkeutunut huoneeseen kipujeni kanssa, etten juuri nokkaani päivähuoneessa näyttänyt, varsinkin kun ruoankin sain sängyn viereen suurimman osan ajasta. Sitten kun paraneminen lähti käyntiin, niin pääsinkin jo kotiin.



Dentaurukselle, Tirpuselle ja kaikille muillekin vauvautuneille hirmusti onnea pienten pilttien kera! Tässä kun viikon olin pois koneelta, niin todella monella alkoi sitten tapahtumaan.



Imetyksestä: Maito mulla laskeutui leikkauksen jälkeen vasta neljäntenä päivänä joten jatkuvaa tissittelyä kesti sen aikaa. 2 yötä saatiin välissä nukkua ruhtinaallisesti, kun maitoa tuli, sit taas 2 yötä valvottiin totaalisesti. Nyt viimeyö nukuttiin taas ihan kivasti, eli vissiin sitä maitoa sittenkin tulee! Eilen itkeä pillitin koko päivän, kun ei imetyksestä meinannut tulla mitään, molemmat nännit on verillä, eikä imetystukilistojen ohjeilla tunnu tekevän mitään, kun ei ole nännejä, mitä imeä... Matalat nännit kun ei pystyyn nouse imuotetta helpottamaan, ei sitten millään. Esikoisen imetys tyssäsi kolmen viikon jälkeen totaalisesti ja jo ekan viikon jälkeen siirryttiin osaimetykseen. Silloin tosin mulla ei ollut motivaatiota edes imettämiseen, koin pullot jotenkin helpommiksi. Nyt en ole yhtä ainutta pulloa kaappiin hommannut, edes varuille, mutta yhden tuttelipurkin hain hörpytystä varten, jos paniikki iskee.



Tjahas, tissitakiainen osoittaa heräilemisen merkkejä, joten palaan taas astialle paremmalla ajalla!



Kantrimaria ja "Santeri" 1 vk 2pv