Adoptioluvat ja paperit lähtenee kohdemaahan ja raskaana. Mitä mieltä?

eikä lapset voi tulla samaan aikaan perheeseen. Biolapsen jälkeen neuvonnan voi aloittaa 1 - 2 vuoden päästä lapsen syntymästä. Ja biolapsi vaatii aina lisäselvityksen kotiselvitykseen ja tietenkin uuden luvan.



Ei lapsettomuus ole mikään ehto adoptoimiselle. Ei meilläkään ollut lapsettomuusonhgelmia, vaan adoptoimme suoraan.

vuoksi vaan lähdettäisin lapsen lähtökohdista ja pyrittäisiin näin yleisesti ottaen tarjoamaan lähtömaata parempi elämä. Mistään vauvakuumeilusta ei siis kyse.

Vauvakuumeen voisi ratkaista ilman adoptiotakin. T. 19

Näin ovat toimineet aivan kotimaiset viranomaiset ja vielä ihan parin vuoden sisään. Muistan hyvin, kun hän selitti omia ristiriitaisia tunteitaan sen lääkärintodistuksen saatuaan. Oli yhtäältä hyvin surullinen siitä, että se tie on nyt todella käyty loppuun, mutta samalla niin iloinen siitä, että uusi tie näyttäisi kuitenkin aukeavan.

Kyse ei ole mistään hyväntekeväisyydestä vaan siitä, että haluaa alkaa vanhemmaksi lapselle ja muodostaa häneen tärkeä, koko eliniän mittainen ihmissuhde.



Auttaminen tuo lapselle vääränlaisen kiitollisuudentaakan, adoptioprosessiin pitää lähteä vanhemmaksi haluavan omasta tarpeesta ja halusta alkaa vanhemmaksi joka on siis lähtökohtaisesti hyvin itsekäs tarve. Siten lapselle ei tule turhia taakkoja. Ihan samalla tapaahan ihmiset biologista lasta halutessaan toimivat täysin itsekkäiden motiivien ajamina ja hyvä niin.



Useinhan ne jotka tekevät jotain "vain" auttaakseen, ovat sokeita omille "mustille" vaikutteilleen eivätkä pysty näkemään toimissaan pahuutta tai mitään itsekästä, mikä helposti vääristää auttamisuhteen valtasuhteeksi ja aiheuttaa "autettavalle" psyykkisiä haittatekijöitä.

kehitysmaihin, jos pelkät fanaattiset kuumeilijat kelpaavat vanhemmiksi.

Kukaan palveluntarjoaja ei hyväksy hakijapariskuntaa enää tämän jälkeen, koska he eivät ole noudattaneet adoptioehtoja ja sääntöjä ja ovat pimittäneet raskauden alkamisen näin pitkälle. Heidän mahdollisuutensa adoptiolapseen ovat nyt ja tästä eteenpäin tasan 0, elleivät sitten hanki itsenäisesti adoptiolasta, mikä vaatii asumista kohdemaassa yms. toimia.



Adoptiolapsia haluavia pariskuntia on tällä hetkellä moninkertainen määrä adoptiotaviin lapsiin nähden. Suhdeluku tulee koko ajan kiristymään. Koska lapsille haetaan mahdollisimman hyvät vanhemmat, on vanhemmista varaa valita ne parhaimmat. Siinä kyllä tuollaiset pelaajat putoavat listoilta kättelyssä.

Voisitteko te asiantuntijat selittää, miksei biovauvaa odottava voi saada myös pitkään odottamaansa adoptiolasta?



Onko syynä se, että

a) tilanteen arvellaan olevan huono adoptiolapsen kannalta (miksi?)

b) adoptio olisi epäreilu veto oikeasti lapsettomia kohtaan (eihän näin ajatella muulloinkaan)

c) ajatellana, että nyt ne eivät oikeasti haluakaan tätä adoptiolasta (miksi ihmeessä?)

pysähtyy ainakin pariksi vuodeksi.

Siksi vanhemmat, joilla on jo vauva, joka sekin tarvitsee paljon huomiota, ei pysty antamaan riittävästi jakamatonta huomiota adoptiolapselle. Jotta kiintymyssuhde alkaa rakentumaan adoptiolapsen ja vanhemman välille, siihen pitää olla aikaa ja tilaa. Siksi adoptiolapsi ja vauva eivät voi tulla samaan aikaan perheeseen.



Kiintymyssuhteen rakentuminen biologiselle ja adoptiolapselle on erilainen prosessi. Kannattaa tutustua kiintymyssuhdehäiriöihin esim. Jari Sinkkosen toimittaman kirjan perusteella niin pystyy ehkä ymmärtämään paremmin adoptiolapsen tarpeita.



Eli sille ettei adoptio ja biologisen vauvan samanaikainen tulo perheeseen ole mahdollista on vankat syyt, ja ne liittyvät siihen että adoptiolapselle pyritään takaamaan tasapainoinen psyykkinen kehitys tilanteessa, missä se on selkeästi jo vaarantunut ja usein jo vaurioitunutkin (mutta vielä korjattavissa läheisellä, turvallisella ihmissuhteella ja tukitoimilla kuten theraplay-terapialla).

samaten tietty sille biolapselle. Siksi niitä ei voi saada yhtä aikaa, peräkkäin kyllä, järkevällä, luonnollisella ikäerolla.

Adoptioperheet ry:n mukaan muuten adoptiolupia evätään äärimmäisen harvoin. Joten hieman epäilyttää, että joku besserwisser (et sinä) taas "valistaa" täällä av-mammoja omilla argumenteillaan.

samaten tietty sille biolapselle. Siksi niitä ei voi saada yhtä aikaa, peräkkäin kyllä, järkevällä, luonnollisella ikäerolla.



Eikä hyväntekeväisyys ole tietenkään pätevä syy vanhemmuuteen, joten mitä ihmeen saivartelua se nyt on??

Eri asia sitten myöhemmin. Serkkuni sai adoptoitua vauvan, ja tuli raskaaksi joitain kuukausia myöhemmin. Oli hoidettu vuosia lapsettomuuden takia, (liki 10 v) ja lääkärit sanoi, ettei voi tulla raskaaksi ( mahdollisuudet yhtä suuret kuin loton päävoittoon)

vauvakuumeilija ovistikkuineen ja limoinen? Vaikka olisivat jo osoittautuneet hyviksi vanhemmiksi lapsilleen?

yleensä valmiiksi kiintymyssuhdehäiriöisiä, kuten adoptiolapsi.



Onko se tosiaan noin vaikea ymmärtää mitä ero biologisesta äidistä, ehkä pitkäkin lastenkotiaika sekä adoptio tarkoittavat lapsen näkökulmasta? Ja miten ne lapsen kykyyn sitoa uusia, merkityksellisiä ja läheisiä ihmissuhteita vaikuttavat?

Suurin osa Suomen adoptioperheistä taitaa olla juuri tuota yhdistelmää: 1 - 2 biolasta + adoptiolapsi(a).

no eihän tässä ole edes kyse mistään adotioluvasta. Ja se että niitä evätään aniharvoin, johtuu siitä, että jos perhe on sossun mielestä "epäilyttävä", heidän paperinsa eivät ikinä pääse sinne lautakuntaan asti.



Kaksoset ovat eri asia kuin adolapsi + biolapsi.



Ja jos et minua usko (notkuin 7 vuotta siellä adoptiorumbassa ja opin säännöt todellakin ulkoa), voithan tarkistaa asian palvelunantajilta tai tuolta Adoptioperheet ry:stä. Ihan saman sanovat kuin minä: Yhtä aikaa ei voi saada perheeseen adoptiolasta ja biolasta.

ryhtyä vanhemmaksi lapselle. Auttamista voi parhaiten tehdä osoittamalla rahaa lastenkodeille tai muuten lasten auttamisprojekteihin. VAnhemmaksi tulemiseen tarvitaan aina halu sitoutua ihmissuhteeseen, tutustua läheisesti lapseen ja rakastaa tätä myötä ja vastoinkäymisissä. Halu auttaa ja halu rakastaa ovat eri juttuja.

Ei tartte olla ovistikkuja, mutta "osoittautuminen hyväksi vanhemmaksi" ei pelkästään riitä. Tai halu parantaa maailmaa ei riitä.

mutta onpa se sitten myös palkitsevaa!

Vaikka alunperin ovat "vajaavaisempia", koska eivät ole itse pystyneet hankkimaan lapsia.