Lue keskustelun säännöt.
Isosisarus päivähoitoon, kun äiti kotona vauvan kanssa? Miksi?
14.12.2008 |
Tätä jaksan aina vaan ihmetellä. En tuomitse, mutta en siis vain käsitä. Kommentoikaa varsinkin te, jotka näin teette.
Miltä tuntuu siitä isommasta, ehkä 2- tai 3-vuotiaasta lapsestanne, kun hänet viedään hoitoon ja sinä jäät vauvan kanssa kotiin? Hän ei sitä ehkä vielä osaa näin ajatella, mutta sinä äitinä osaat. Hän haluaisi myös sinun aikaasi. Ei hän vielä tarvitse päivähoidon tarjoamia virikkeitä, vaan ihan tavallista, arkista yhdessäoloa kanssasi. Monet esim.lastentarhanopettajat puhuvat virikkeiden puolesta, mutta miksi sitten maamme parhaat lastenpsykiatrit, esim. Jari Sinkkonen ja Keijo Tahkokallio puhuvat kotihoidon ja tavallisen arjen puolesta ja viittaavat kintaalla virikkeille?
Sinä, äiti, ajattelet ehkä, että näin toimiessasi lapsesi saa enemmän huomiota ja leikkiseuraa, kun sinä olet vauvassa kiinni ensimmäiset kuukaudet. Tottaikai hän joutuu jakamaan huomiosi pikkusisaruksensa kanssa, ja ehkä kouluikäistenkin sisarustensa, mutta silti hän nauttii kotonaolosta ja kiireettömistä aamuista. Eikä lapsen kanssa tarvitse leikkiä kaiken aikaa. Kyllä hän osaa leikkiä itsekin, kun hänelle tarjotaan siihen mahdollisuus. Miten hänelle voi muodostua lämmin ja kiinteä suhde uuteen pikkusisareensa, kun hän ei saa viettää vauvan kanssa? Näistä sisarussuhteista on juuri julkaistu kirjakin.
Ymmärrän tämän ratkaisun silloin, jos äiti esim.kärsii ajoittaisesta masennuksesta tai on joku sairaus, joka ajoittain pakottaa huilaamaan enemmän, mikä ei onnistuisi useampaa lasta hoitaessa. Mutta jos perheessä on vain kaksi lasta, miksi hän ei saa olla omien rakkaiden ihmistensä lähellä, vaan hänet laitetaan kenties ison päiväkotiryhmän hulinaan?
Kyllä, Suomessa on subjektiivinen päivähoito-oikeus kaikilla, mutta mielestäni se pitäisi aina tarkistaa tilanteen mukaan vaikka haastattelulla tällaisessa esimerkkitilanteessa. Tällä nykyisellä mallilla monet oikeasti hoitopaikkaa tarvitsevat jäävät ilman paikkaa, kun hoitoon tuodaan näitä "äidin ja vauvan jaloista" tuotuja lapsia.
Minulla on kolme lasta: 2-, 9- ja 10-vuotiaat, ja odotan nelosta syntyväksi kesällä. Olen nyt työelämässä ja kuopus ollut syyskuusta perhepäivähoidossa. Hän jää kanssamme kotiin kesällä, ja nautin jo etukäteen ajatuksesta, että saamme olla taas kiireettömästi kotona!
Kommentit (128)
mutta hoidossa oli 1 ja 2 v kun kolmas syntyi ja huusi yöt. mies töissä päivät ja minkäkö oisin muka ollut 1-2h yönúnilla parempi hoitaja lapilleni kuin tarha. PAH! Sellaisen kiukkuisena masennuksenpartaalla olevana mammana on kaikille parempi viedä lapset hoitoon. Ja lapset olivat 1 kk (vava tuolloin 3viikonen ja sitä vanhempi) täysipäiväisessä hoidossa. Olihan se kamala viedä, mutta olisinko hoitanut "tyranniäitinä" lapseni kotona vain sen takia etten nyt voi viedä hoitoon jostain syystä. Tottakai olin toivonut ja rukoillut tervettä vauvaa mutta minkäs teet kun koliikkinen syntyy??
Ja nyt kun neljäs syntyy jatkaa kotona pph:aja kesällä jonkun aikaa mikäli saadaan sovituksi.
Eli hoitoon vain, parempi se on tarhassa lapsella olla entä katsoa väsynynyttä äitä joka ei jaksa muutakuin itsensä ja vauvansa hyvin hoitaa. On se tympeä jos lapset ei pääse jokapäivä ulos vain kun ei tahdo viedä tarhaan.
ei se tarha mikään synti ole, hoitaa ne sieläkin lapset. Vaikka koti paras paikka mutta ei AINA!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuuluu normaaliin elämään. Äiti saattaa olla väsynyt. sisaruksen/sisarusten pitää oppia elämään ja hyväksymään että se kuuluu tähän että kaikkea ei voi saada ja kun vauva tulee taloon niin elämä muuttuu.
Minkä takia sisarukset pitää ummistaa tältä todellisuudelta ja työntää päiväkotiin.
Tarkotan tällä nyt niitä jotka viettävät pitkät päivät hoidossa. En niitä jotka esim: 2.-3 päivää viikossa osapäiväisenä(4-5v)
mikset?
Eihän oma äitisikään halunnut sinua edes vauvana.
106, menestynyt ja onnellinen, maailmaa nähnyt ja avarakatseinen.
107, katkera ja kapeakatseinen, maailmankuva rajoittuu vastapäiselle leikkikentälle.
Sorry vaan, mutta niin pistää vihaksi 107 kaltaiset!
koska Oulunsalon kunta ei maksa kuntalisää, jos kaikki perheen alle 6-vuotiaat lapset eivät ole kotihoidossa ;)
Lisäsyitä:
*perheestä ja lähipiiristä löytyy leikkikavereita
*pitkät matkat, mammalla ei välttämättä ole omaa Volvoa, jolla huristaa pitkin lakeuksia
*isompi vaiva pukea koko lapsikolonna ja lähteä liikkeelle kuin pysyä kotona
*ry:n päiväkerhot yli 3-vuotiaille
*vl-piireissä päivähoitoa pidetään yleisesti pahana, joten olisi sosiaalisesti hankalaa viedä, vaikka haluaisikin
*vl-äidillä on normiäitiin verrattuna valtavasti kokemusta pikkulasten hoidosta (omat sisarukset ja isompien sisarusten lapset)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jolla kalvaa sisäinen epävarmuus aikaisen hylkäämiskokemuksen seurauksena.
107 = tasapainoinen ihminen, joka uskaltaa sanoa totuuden.
113=106...
typerillä perättömillä väitteilläsi.
t. 106 mutta ei 113
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minä-keskeisyys niin hienosti läpi!
MEIDÄN perheelle hyvä ratkaisu, MINULLE paras, MINUN lapseni haluavat, MINÄ itse jne.
Vihaksi pistää ei voi mitään.
Tälläkin hetkellä tiedän tuttavani joka shoppailee vauvansa kanssa kaupungilla, ja alle 2v päiväkodissa, koska ei hän sen taaperon kanssa voi shoppailemaan lähteä! voi argh!
Joo, ehkä mä olen vaan katkera, eikös niin?
Minkä takia se ainut vaihtoehto on just päiväkoti? Se tosissaan on ensisijaisesti tarkoitettu niille työssäkäyvien ja opiskelevien lapsille... Saisi olla tiukemmat säännöt tässäkin asiassa.
Sinä heität lokaa ihmisen päälle, jota et tunne, saatikka hänen vanhempiaan!!!
Etkä näköjään raukka ymmärrä edes omia tekojasi.
Ole ystävällinen ja mene pelastamaan se koko maailma nyt.
oikea 113
Sisältö jatkuu mainoksen alla
peiliin, jos lapsi haluaa lähteä mieluummin hoitoon, kuin olla kotona äidin- ja vauvan kanssa! Meillä ainakin lapset odottavat alkavaa äitiyslomaa ja sitä, että saavat jäädä kotiin.
Eipä tulisi mieleenkään pitää päiväkotipaikkaa päivääkään lapsille, kun itse jään kotiin. Mutta tyylinsä kullakin.
Kannattaa miettiä tulevaisuuttakin vähän, Mitä parempi ja tiiviimpi kontakti äidillä on lapsiin pienenä niin sitä paremmin lapset voivat isompina. Haluan antaa kaikille lapsilleni aikaa ja rakkautta- en aio vauvan synnyttyä keskittyä VAIN vauvaan vaan kaikkiin lapsiini.
Itselläni ei ole kuin yksi lapsi, mutta ikinä edes toista tulisi niin todennäköisesti ykkönen saisi jatkaa hoidossa muutaman päivän viikossa. Nyt kun ainakin 1,5 vuotiaana on aina aamulla onnellinen, kun lähtee hoitoon ja hokee hoitokavereiden nimiä. ;) Ei siis tarvitse aamulla tapella vaatteiden kanssa tai mitään, kun sanotaan, että lähdetäänpä hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohon tapaan ajattelin itsekin, ennen kuin jouduin itse ns. epätyypillisten työsuhteiden ketjuun. Välillä töissä, välillä ei, silloin kun ei ole, on juostava työhaastatteluissa ja soveltuvuukokeissa, että niitä töitä saisi. Lapsilla on PAKKO olla ne hoitopaikat, sillä muuten en voi tehdä pätkätöitä, sijaisuuksia, käydä haastatteluissa jne.
Myös työkkärissä edellytetään että päivähoitoasiat ovat kunnossa.
Ja vaikka täyden hoitomaksut maksetaan (miehellä hyvät tulot) myös työttömyysajoiltani, tietenkään silloin eivät ole kokoaikaisesti hoidossa käytännössä. Mutta todellakin aktiivisesti töitä hakeva/ pätkätöitä tekevä tarvitsee hoitopaikat, ellei kunnassa satu olemaan niin onnellinen tilanne että hoitopaikkoja kohtuuetäisyydellä riittää kaikille tarvitseville juuri silloin kun niitä tarvitsee.
kokopäivähoidossa, koska mies on työn vuoksi poissa klo 8.45-19.00, ja olisin yksikseni tullut hulluksi, jos en olisi saanut olla rauhassa edes niitä hetkiä, jolloin nuorempi nukkui. Meillä ei ole sukulaisia, joilta saisimme säännöllistä hoitoapua, ja minusta olisi lähinnä vitsi alkaa pyytää hoitoapua tuttavaperheiltä, jotka ovat itsekin väsyneitä työn ja pienten lasten kanssa.
Vaikka meillä oli kokopäiväpaikka käytimme sitä kokopäiväisesti vain niinä päivinä kun olin itse sairaana (tai vauva oli kuumeessa). Esikoinen oli 3-4 päivänä viikossa hoidossa noin 7 tuntia.
Lapseenkin liittyviä syitä toki oli, hänellä ei esim. olisi säännöllisesti ollut ketään kaveria, kaikki tuttavapiirin ja lähiympäristön 3-4-vuotiaat olivat päivähoidossa.
Mua ei haittaa yhtään vaikka kuinka paheksuisitte, voitte paheksua ihan sydämenne kyllyydestä ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että lapsi jonka joku lykkää hoitoon 3-kuisena ei ole haluttu lapsi. Totuus.
Totta kai ne tehdään sen mukaan mikä on meidän perheelle ja minun lapsille hyväksi eikä niin että minä vien lapseni hoitoon tai pidän kotona koska NAAPURIN lapsille se on parasta.
minä-keskeisyys niin hienosti läpi!
MEIDÄN perheelle hyvä ratkaisu, MINULLE paras, MINUN lapseni haluavat, MINÄ itse jne.
.
esikoinen 2pv viikossa hoidossa. Vauva valvottaa kaikki yöt, se on saanut aikaan sen että ystäväni on nykyään niin väsynyt ettei pysty nukkumaan vaikka siihen olisi mahdollisuuskin. Sai unilääkkeet ja masennuslääkkeet ja lääkäri suositteli että esikoinen laitettas kokopäiväiseksi joksikin aikaa, muuten käy kohta todella huonosti.
Monet tuntuvat ajattelevan nykyään, että jokaisen lapsen pitäisi saada esikoisen asema perheessä. Eihän se niin mene. Jos haluatte antaa tasan yhtä paljon huomiota jokaiselle vauvallenne, hankkikaa vain yksi lapsi tai pitäkää parinkymmenen vuoden väli lapsenhankinnassa! Monilapsisen perheen arkeen kuuluu väistämättä se, että kaiken, myöskin äidin huomion, joutuu jakamaan muiden kanssa. Esikoisella ja äidillä on ollut ihan erityinen kuherruskuukausi, mutta esikoinen on joutunut myöskin olemaan eräänlainen kokeilukappale äidilleen. Myöhemmät lapset saavat ehkä määrällisesti vähemmän hoitoa kuin esikoinen, mutta laadullisesti parempaa.
Tuosta ikäeroperustelusta, että lapsilla pitää olla seuraa toisistaan... Mulla ja veljelläni on seitsemän vuoden ikäero ja ollaan tosi läheisiä oltu aina. Kyllä se lasten suhde on paljon muuta kuin tietty määrä vuosia välissä.
Miksihän minulle ei edes ehdotettu mitään, kun keskimmäinen lapseni huusi yöt ja päivät koliikkiaan. Itseasiassa huutaa edelleen paljon, on nyt 2v.
Sitten minulla on vanhempi lapsi sekä nyt vauva.
En kyllä sano että olisin suunnilleen kolmeen vuoteen kunnolla nukkunut, mutta siltikin pää on kasassa ja jaksan hoitaa nämä kotona vaikka välillä vaikeaa onkin.
Kyllä se pitäisi oikeasti miettiä ne omat voimavaransa ennen kuin alkaa lapsia enemmän tehdä! Eikä riitä selitykseksi se, että en tiennyt, varmasti tietää, jos on jo yksi lapsi siinä olemassa. Ja jos ei muuten, niin kirjallisuus ja muiden kokemukset kannattaa painaa mieleen, että VÄLTTÄMÄTTÄ elo monen lapsen kanssa ei ole helppoa..
Turha se on jälkikäteen ruikuttaa.
Sanoit ettei minun olisi tullut ollenkaan syntyä, koska minut on viety alle 1-vuotiaana hoitoon.
Väität ajattelevasi tässä lapsen parasta, mutta minä olen se lapsi ja sanon, että minulle on parempi se että olen olemassa, elossa, hyvinvoiva ja onnellinen kuin että minut olisi abortoitu.
Et siis oikeasti välittänyt lapsen parhaasta vaan välitit vain siitä, että pääsisit sanomaan ilkeästi. Se tosin oli niin kaukana totuudesta, että ei suuresti loukannut.
en minä ainakaan haluaisi olla olematta olemassa vaikka olen mennyt hoitoon kolmekuisena.