Miten saan mieheni lääkäriin?
En voi käsittää, että äijä on tässä asiassa ihan käsittämättömän lapsellinen. Hänellä on vaikea siitepölyallergia ja siitepölykaudella myös astma. Ei vaan mene lääkäriin hakemaan itselleen kunnon lääkitystä, vaikka mitä tekisin. Viime keväänä syötin väkisin äitini vanhoja(!) allergialääkkeitä ja otti myös äidin kohtauslääkettä astmaoireisiin. Ei kuitenkaan suostunut syömään lääkkeitä säännöllisesti (tietäähän sen etteivät silloin kunnolla tehoa) eikä ottamaan pitkäkestoisempaa astmalääkettä.
Oireet pitkittyivät ja pitkittyivät kunnes oikeasti ihan väkisin pakotin syömään aamuin illoin allergialääkkeen ja ottamaan pitkävaikutteisen astmalääkkeen. Kaksi viikkoa näin ja oireet helpottivat, vaikka siitepölykausi jatkui. Mitä siis mies oppi?
Oli kuulemma vaan poikkeuksellisen huono vuosi. Ei tarvi mitään lääkitystä. Äitikin on kuollut, joten sieltä en enää lääkkeitä saa. Tiedän, miten huonoon kuntoon mies taas menee, henki ei kulje, nenä valuu kuin hanasta, silmät vuotavat ja kaikki tämä tekee hänestä ihan helevetin äkäisen=(
Mitä siis tehdä tällaisen vauvan kanssa? Ihminen on maisteri ja pitää muuten itsestään hyvää huolta, syö terveellisesti, liikkuu paljon jne. mutta tässä asiassa on ihan järkyttävän TYHMÄ. Mikä neuvoksi?
Kommentit (12)
Ja olen ostanutkin niitä miehelle. Mutta astmalääkettä ei saa ja reseptillä saa myös tehokkaampaa tavaraa allergiaoireisiinkin.
Jos kerran sinä saat syötettyä sille lääkkeitä, niin luulisi sen tajuavan että niitä lääkäristäkin saa. Mutta älä anna sen sairastaa. Jos kerran sanoo, ettei ole mitään, niin kohtele niin ettei ole mitään. Sain oman mieheni tällä lailla lääkärille.
Mutta on kyllä pirun raskasta itselle kuunnella, kun toinen vinkuu ja haukkoo henkeä. Mutta sen otan tästä vinkiksi, että jos taas kiukuttelee huonoa oloaan, niin kieltäydyn ottamasta vastaan kiukkua, kun ei kerran välitä hoitaa oireitaan.
i]Jos kerran sinä saat syötettyä sille lääkkeitä, niin luulisi sen tajuavan että niitä lääkäristäkin saa. Mutta älä anna sen sairastaa. Jos kerran sanoo, ettei ole mitään, niin kohtele niin ettei ole mitään. Sain oman mieheni tällä lailla lääkärille.
[/quote]
En voi käsittää, että äijä on tässä asiassa ihan käsittämättömän lapsellinen. Hänellä on vaikea siitepölyallergia ja siitepölykaudella myös astma. Ei vaan mene lääkäriin hakemaan itselleen kunnon lääkitystä, vaikka mitä tekisin. Viime keväänä syötin väkisin äitini vanhoja(!) allergialääkkeitä ja otti myös äidin kohtauslääkettä astmaoireisiin. Ei kuitenkaan suostunut syömään lääkkeitä säännöllisesti (tietäähän sen etteivät silloin kunnolla tehoa) eikä ottamaan pitkäkestoisempaa astmalääkettä.
Oireet pitkittyivät ja pitkittyivät kunnes oikeasti ihan väkisin pakotin syömään aamuin illoin allergialääkkeen ja ottamaan pitkävaikutteisen astmalääkkeen. Kaksi viikkoa näin ja oireet helpottivat, vaikka siitepölykausi jatkui. Mitä siis mies oppi?
Oli kuulemma vaan poikkeuksellisen huono vuosi. Ei tarvi mitään lääkitystä. Äitikin on kuollut, joten sieltä en enää lääkkeitä saa. Tiedän, miten huonoon kuntoon mies taas menee, henki ei kulje, nenä valuu kuin hanasta, silmät vuotavat ja kaikki tämä tekee hänestä ihan helevetin äkäisen=(
Mitä siis tehdä tällaisen vauvan kanssa? Ihminen on maisteri ja pitää muuten itsestään hyvää huolta, syö terveellisesti, liikkuu paljon jne. mutta tässä asiassa on ihan järkyttävän TYHMÄ. Mikä neuvoksi?
Sano, että jos ei aio mennä niin perukoon ajan itse tai sitten maksakoon laskun menemättä jättämisestä.
Monille ihmisille lääkäriin/hammaslääkäriin menossa kaikista vaikeinta on se ajan varaus. Kun aika on jo valmiiksi olemassa niin on jo paljon helpompi mennä!
On nimittäin hänellä juuri se lääkärissä käyminen mitä vihaa. Huonosti parantuneen korvatulehduksenkin (ja kipujen) kanssa oli 2 vuotta mitään puhumatta. Sitten lipsautti vahingossa ja sain lääkäriin liimakorvalla uhkailemalla. Korva parani uuden kuurin jälkeen, mutta ei oppinut mitään tästäkään:(
Sano, että jos ei aio mennä niin perukoon ajan itse tai sitten maksakoon laskun menemättä jättämisestä.
Monille ihmisille lääkäriin/hammaslääkäriin menossa kaikista vaikeinta on se ajan varaus. Kun aika on jo valmiiksi olemassa niin on jo paljon helpompi mennä!
kuolkoon sitten jos on niin tyhmä, luonto karsii. Mitä sitä hyysäät. Mahdollisuus on kuitenkin annettu.
Miten oikein sait miehesi ottamaan niitä lääkkeitä? Siis käytännössä? Uhkailitko kenties jollain, laitoitko suoraan suuhun ja juotit vettä päälle vai mitä? Vai annoitko lääkkeitä kenties salaa sekoittamalla ruokaan?
Hän kyllä nykyisin kiltisti ottaa astmalääkkeetkin. Mutta ennen tätä hänellä oli joki kumma käsitys, että jos alkaa ottamaan antihistamiineja niin kaikki vaan "pahenee" eli joutuu syömään niitä useammin/aina ja siirtymään sen takia astmalääkkeisiin. Mikä ääliö..... Hankin sitten hänelle sellaisia infolehtisiä mm terveyskeskuksesta jotka jätin aamiaispöytään luettavaksi. Sitten minä nyt kokeilin kaikkea: porkkanaa (tässä voi toimia ihan mikä vaan, vaikka ylimääräinen seksi jos mies suostuu lääkäriin:), keppiä jne. (syötin myös minun omia antihistamiineja ja astmalääkkeitä -jotka kyllä olivat ihan samoja kuin ne mitä hänelle oli aiemmin määrätty erään pahan flunssan yhteydessä lääkärissä) Lopulta vaan pidin häntä sitten "terveenä" elikkäs kotitöistä ei saanut luistaa sellaisen sairauden verukkeella johon ei suostunut hakemaan lääkitystä lääkärillä. Meni aika pahaksi... Nyt ottaa kiltisti lääkkeensä ja oikein ihmettelee mihin ne hänen jokavuotiset pitkittyneet yskänsä ovat jääneet:))
Antaisitte tosiaan kuolla pois, niin voisitte etsiä uuden ja ehomman. Miehet ovat kuin raitiovaunuja - aina tulee uusi. Kai miehellä on muuten hyvä henkivakuutus, että saatte rahaa hänen kuolemastaan?
Mulla on sama ongelma teinin kanssa mutta se on sentään vielä lapsi.
Jos aikuinen ihminen ei ota lääkkeitä eikä mene lääkäriin, oma on ongelmansa.
jopa 30 kpl paketeissa!