Miksi en saa mennä konserttiin vieraan naisen kanssa

kertomaan myös oman näkemykseni asiaan.



Itse olen siis kirjoitellut tämän ketjun alkuperäisen kanssa, emme ole koskaan tavanneet.



Olemme ystäviä tai nettituttuja, ihan sama, miten asian haluaa ilmaista. Ollaan kirjoiteltu kaikesta maan ja taivaan välillä, joten kyllä tässä minun mielestäni tietyt ystävyyden kriteeritkin täyttyy. Toki tämä ystävyys on paljoltikin ollut vain virtuaalisessa maailmassa, joten nettikaveri on ihan samoin mielestäni hyvä kuvaus.



Itselläni on useita ystäviä, samaan tapaan kuin alkuperäiselläkin, noin kymmenkunta ja osa heistä on naisia ja osa miehiä. Osaan heistä olen tutustunut netissä, osaan ihan virtuaalisen maailman ulkopuolella. Yhtä kaikki hyviä kavereita kaikki ikään, sukupuoleen, siviilisäätyyn tai mihin tahansa katsomatta.



Itse olisin lähtenyt mielelläni Metallican keikalle. Tykkään kyseisestä bändistä. Minun edellytykseni keikalle lähtemiselle oli vain se, että meidän molempien puolisoiden pitää hyväksyä tämä asia. Alkuperäisen vaimon reaktion johdosta en tietystikään ole keikalle lähdössä eikä tietysti tämä nettiystävänikään enää varmasti moista ajattele. Se mikä tässä oikeasti harmittaa on se, että meidän ystävyys, on nyt tuomittu auttamattomasti epänormaaliksi. Ilmeisesti se olisi vielä hyväksyttävää, että meillä olisi jostain menneestä vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä, mutta että avioliiton aikana tutustuu ihmiseen, jolla on samoja kiinnostuksen kohteita, on jotenkin arveluttavaa johtuen ihan vain sukupuolesta.



Omasta puolestani en voi muuta sanoa kuin että tämä tarina on harvinaisen tosi ja mitään pahaa en halua alkuperäiselle enkä hänen vaimolleen. En konserttiin tule lähtemään ja mielestäni ymmärrän varsin hyvin alkuperäisen vaimoa, että hän ei halua täysin ventovieraan ihmisen kanssa miestään päästää. Uskallan kuitenkin väittää, että jos alkuperäisen mies olisi minun seurassani Metallican konsertissa, niin siellä ei kyllä yhtään mitään tapahtuisi ja aivan taatusti hänen miehensä tapaa jatkuvasti mielenkiintoisia ihmisiä töissään, harrastuksissaan ja vaikka kaupan kassajonossa. Se mitä alkuperäinen tekee on täysin hänen omien korviensa välissä ja siihen ei voi vaimo millään tapaa vaikuttaa, vaikka vahtisi häntä vuorokaudet ympäri.



Itse ymmärrän kyllä myös alkuperäisen mielipahan. Tähänhän ei liity pelkästään vain se, että ei pääse kanssani konserttiin vaan myös se, että kuka alkuperäisen ystävät saa valita. Onko ystävien sukupuoli ennalta määrätty? Miksi alkuperäisen vaimo kuitenkin hyväksyy sen, että alkuperäinen viettää muiden naispuolisten ystäviensä kanssa aikaa? Onko se tämä netti se paikka, jossa kaikki paheet syntyy? Miksei harrastuksessa tavattu vaikka sinkkunainen voisi olla ihan yhtä pelottava kuin minäkin? Se on kuitenkin syytä muistaa, että pelko on kovin sisältäpäin tulevaa ja saa ihmiset käyttäytymään tietyllä tavalla. Kenties alkuperäisen vaimo ajattelisi järjellä tästä asiasta paljon kevyemminkin?



Se mikä tässä oikeastaan itseäni mietityttää eniten on se, että alkuperäisen vaimo sanoo voimakkaasti ei, mutta ei perustele asiaa mitenkään. Minä olen sitä mieltä, että alkuperäisen vaimo olisi voinut kertoa miehelleen, että hänestä sellainen meneminen tuntuu vaikka pahalta tai pelottavalta ja antaa kuitenkin ison miehen sitten sen jälkeen valita, että miten tekee. Uskaltaisin väittää, että tämä nettiystäväni tunnen sen verran hyvin, että hän ei lähtisi, jos tietäisi vaimoaan loukkaavan. Mutta ehkä vaimo on reagoinut vain sen hetkisen tilanteen fiiliksen mukaan.