Kokemuksia kaipaan: kuinka paljon huonon lukijan tulee lukea kehittyäkseen?

"2-3 luokkalaisen 2-3-luokkalaisena olisi viimeistään hyvä pystyä määrittelemään ongelma-alueita"?

kysyypi

ap

Tulee vaikutelma näin lyhyen kuvauksesi perusteella, että oppimisen ongelman riskit on olemassa ja 2-3-luokkalaisena olisi viimeistään hyvä pystyä määrittelemään ongelma-alueita.

lukihäiriö?

Itse olen aikuinen ihminen ja minulla on lukihäiriö. En ole koskaan kokenut että lukeminen auttaisi siihen kauheasti. Siis mitä enemmän luen sen paremmin osaisin lukea. Ei se minusta ihan niin toimi. Itse en tosin ole saanut minkäänlaisia tukitoimia omaan ongelmaani, mutta luulisi että nykyään koulun puolesta niitäkin saa. Tai käy jossain lukihäiriö sivuilla.

Jos on lukihäiriö niin se tarkoittaa vaan sitä että lukeminen kestää kauemmin. Jos joku lukee tenttialueen 2h niin minä luen samaa aluetta 4h. Lukihäiriöinenkin voi oppia omia keinoja kirjoittamiseen ja lukemiseen, mutta ei se koskaan kokonaan häviä...

Tuo oli mielestäni hyvä neuvo, että jos löytyy jotain mielenkiintoista luettavaa niin sillon varmasti lukee enemmän.

Silloin ei enää harjotiella kirjoittamista tai lukemista, vaan ne ovat tiedollisen oppimisen menetelmiä / välineitä, joiden avulla oppiminen toteutetaan. ongelmat näkyy etenkin lukuaineissa, enkussa ja äidinkielen sisällön hallitsemisessa. Itse kirjoittamiseen tai lukemiseen ei siis ole enää harjoitteluaikaa, vaan niiden avulla tapahtuu muu oppiminen.



t. ei ope

Tiedän, että kolmannella alkaa erilainen opiskelu ja sen vuoksi olenkin pistämässä tähän vauhtia.



Kaipa hänellä on lukihäiriö. Mutta eikö lukihäiriöiselläkin lukeminen auttaisi? Tekemällä oppii, eikö myös lukihäiriöinen?

Pyydä että lapsesi testataan jotta selviää onko hänellä oikeasti joku ongelma. Kolmannella todellakin koulu muuttuu huomattavsti vaikeammaksi kun tulee ns lukuaineita ja vieras kieli.

2. luokalla ja 3. luokalla 2 pistettä. Sitten löysi harry potterit ja tänä vuonna (4.) sai 7 pistettä. Eli harjoitusta ja harjoitusta. Kannattaa antaa lukea ihan kaikkea mitä haluaa. Ostaa sarjiksia, lehtiä, näyttää mielenkiintoisia juttuja lehdestä ja tietysti kirjoja...

Ihminen kehittyy siinä missä hän kokee pärjäävänsä ja kehittyvänsä. Jos ei asiasta saa juurikaan "tyydytystä", ihmisluonne ei sitten sitä toimintaa mielellään tee. Mikäli keksit jonkin hyvän porkkanan, että lukeminen sisältyy toimintaan lapsen itse "huomaamatta" tai aihe on kertakaikisen mielenkiintoinen, silloin se kannattaa. Mutta jos lukeminen tapahtuu periaatteella "3 sivua päivässä" -pakkopulla, homma menee ihan kankkulan kaivoon. Jutussa pitää olla mielekkyys ensisijainen seikka.

mutta ei se lukihäiriö poistu vaan lukemalla tai sitten pitäsi lukea 24/7

itse opiskelen tällä hetkellä amk:ssa ja vaikka lukeminen on hidasta ja takkuaa niin kyllä se onnistuu, mutta silti teen samoja virheitä kirjoittaessa tai juuri tuota että en näe kirjainta vaikka kuinka luen sanaa uudestaan ja uudestaan.

Toki harjoittelusta on apua, mutta ei se poista lukihäiriötä....



13sta (ko olin?)

Olen syksystä asti tarjonnut niitä mielenkiinnon kohteita ja porkkanoita. Olen luvannut maksaa, olen kantanut kassitolkulla kirjoja kirjastosta kotiin (kaiken kokoista ja näköistä tekstiä), mutta pojalla ei vain ole kiinnostusta lukemiseen.



Esim. pikkuveli lukee kaiken, mitä eteen tulee, esim. mitä maitopurkin kyljessä sanotaan. Tämä poika kysyy, mitä tuossa lukee. Vaikka ihan hyvin osaisi lukea, mutta hän ei vain lue eteentulevia sanoja.



Olen siis huomannut, että sellaista porkkanaa ei olekaan, mikä hänelle toimisi. PAKKO tehdä toisella tavalla. Koska se kolmasluokka lähestyy.



Todettakoon, että matikka sujuu pojalla hyvin. Hän toi taas täydet pisteet viimeisimmästä kokeesta. Eli ehkä kyse ei olekaan hahmottamisesta. Vai..?



Toisinaan poika siis lukee sujuvasti. Hän saattaa lukea muutaman minuutin nopeasti ja virheettä. Ei siis jokainen lause töki, mutta 80 % ajasta se tökkii.

Opettajkaverini oli viime viikon taas saikulla, kun ääni lähti. Eihän siinä sinänsä mitään, mutta kun taas kerran ääni lähti ryyppyreissulla. Eli ryyppää, huutaa ja laulaa niin, että ääni katoaa kokonaan. Äänen kanssa kuulemma ongelmia muutenkin jatkuvasti, syö lääkkeitä, käy puheterapiassa ja miettii ammatinvaihtoakin, mutta ei ole valmis yhtään tinkimään rymyreissuistaan. Tänä lukuvuonna saikkuviikko äänen takia oli jo neljäs. Esimies ei ilmeisesti tiedä, että ääni eilähdekään flunssan takia, mutta minä tiedän.. Mitä tästä pitäisi ajatella?

Saako lapsi luki-opetusta?



On hankalaa saada lukihäiriöisestä lapsesta sujuvaa lukijaa, mutta harjoitus kyllä parantaa tilannetta aivan varmasti. Tärkeintä harjoittelussa on, että se tehdään säännöllisesti, siis joka ikinen päivä (no joo, omilleni olen luvannut joulunpyhät ja juhannuksen vapaaksi) Ihan yhtä tärkeää on, ettei tehdä liikaa kerralla. Siis vartti päivässä. Ääneenlukeminen on parasta harjoitusta, joten äiti tai muu aikuinen sitten kuuntelee. Tehkää joku tarra/leimakortti, jossa vaikka kymmenestä lukukerrasta saa palkinnon tms. Älä missään nimessä luovuta! Sujuvuus kyllä kehityy harjoittelemalla, toisilla se vaan tulee hitaammin.

lapsi on käynyt erityisopettajalla, mutta hyvin harvakseltaan, silloin tällöin. Hänen mukaansa yksi ongelmista oli se, että b ja d menevät väärin päin. Tämän jälkeen minä opetin sen hänelle ja poika oppi ne kolmessa päivässä (eli annoin muistisäännöt ja kertasin ja kertasin). Enää tämä ei ole ongelma.



Toinen ongelma on kuulemma se, että hän ei tiedä, missä on piste. Minä aloin opettaa sitäkin. Kirjoitimme ja pohdimme. Tai poika itse asiassa tiesi säännönh, mutta se vain unohtui. Olen kuitenkin kymmenen kertaa kysellyt ja aina hän on vastannut oikein.



Kolmas ongelma oli kuulemma se, että välillä puuttuu kaksoiskonsonantteja. Minä olen nyt 10 lausetta pyytänyt lapsen kirjoittamaan minun sanelustani, eli lauseen per päivä. Eikä yhtä ainutta kaksoiskonsonanttia ole kertaakaan puuttunut..



Tämähän ei tarkoita, että hän osaisi nämä asiat sujuvasti, Mutta siitä ei ole kyse, etteikö hän niitä "osaisi".



Kuuntelin nyt illalla, kun hän luki ääneen. Hän hitsi vieköön arvailee sanoja... ei siis viitsi lukea, vaan heittää omiaan. Pitäisikö siis istua vieressä ja huomauttaa jokaisesta virheestä????



ap

ps. sori kirjoitusvirheet, ei ole kyse lukihäiriöstä, vaan huonosta koneesta.

nyt kannattaa lapsen kanssa keskustella vakavasti siitä, ettei tarvitse olla "nopea" lukiessaan. Virheetön ja hidas on PALJON parempi kuin nopeasti mitä sattuu. Lapsi on varmaan itse huomannut, että on hitaampi kuin muut ja koittaa sitten hosumalla olla mukanopea. Ja eihän siihen muuta lääkettä ole kuin kuunnella ja korjata, muistuttaa, että hissukseen. Kannattaa myös lukea aina samaa tekstinpätkää monta kertaa. Silloin lapsi ikäänkuin "valokuvaa" sanoja muistiinsa ja oppii tunnistamaan usein toistuvat sanat ilman äänteisiin pilkkomista. Niin sitä sujuvuuttakin sitten hiljalleen tulee lisää.

Alkuope