Tykkäisittekö, jos miehenne tapaisi kahvilassa 15 vuoden takaisen exänsä, joka on
asunut ulkomailla kaikki nämä vuodet?
Miehen exä on tulossa Suomeen käymään ja nyt mies hinkuaa häntä tapaamaan. Eivät ole tosiaan nähneet kertaakaan 15 vuoteen. Suhde kesti aikanaan vuoden eikä ilmeisesti ollut hirveän vakava (olivat niin nuoria).
Kommentit (30)
enkä todellakaan menisi mukaan kuokkimaan. On se outoa, jos tuon verran ei ole luottoa kumppaninsa suhteen.
Mielestäni olisi ihan hauska jutella henkilön kanssa, jota ei ole tavannut pitkään aikaan. Eihän siinä ole mitään kummallista.
Mies saa pitää yhteyttä kehen tahtoo, mutta eipä sillä näytä olevan aikaa tavata paljoa muita kuin työnantajaa ja meitä, perhettä.
jotain yhteyttä pitäneet, vai tuliko tuo ihan puun takaa?
Se verran olen lihonut ja rupsahtanut
Mutta kysymykseesi: en tietenkään tykkäisi. Ei kukaan tykkäisi. Mutta ihmistä ei voi vahtia vuorokaudet ympäriinsä. Ja jos yrittää, toinen ainakin alkaa vetäytyä.
Minä siis lähettäisin mieheni iloisesti matkaan sanomalla " pidä hauskaa ja nauti illasta, mutta älä sentään liikaa, vaan tule sitten luokseni kotiin".
Tepsii, muuten. Olen kokeillut ja kokenut hyväksi.
Yksin kotona olen tosin sitten kiroillut ja huutanut, paiskonut ovia ja hyppinyt tasajalkaa. Mutta sitä mieheni ei ole nähnyt.
Mutta en tykkäisi, änkäisin luultavasti mukaan.
Mutta jos oikeasti miettii, niin näkisin itsekin tosi mielelläni viidentoista vuoden takaista poikaystävääni eikä siinä tapaamisessa olisi kuitenkaan yhtään mitään sellaista, josta nykyisen mieheni pitäisi olla huolissaan.
niin kuin muitakin vieraita kahville vaan pitää kahvilaan mennä!
...joka on asunut ulkomailla kaikki nämä vuodet. Mutta juuri tästä syystä en tohdi ottaa häneen yhteyttä. Kun kumminkin joku lukee siitä enemmän kuin mitä siinä on, ja loukkaantuu. Herranjesta, meillä on molemmilla ollut oma elämä kaikki nämä vuodet eikä satunnainen tapaaminen niitä voi pyyhkiä pois. Mutta en halua hänelle ongelmia.
Miksi vaimon pitäisi olla kuuntelemassa, kun puhutaan jotain vanhoja juttuja ja muistellaan yhteisiä tuttuja, joita tämä ei tunne. Näen itse vanhoja ihan samaa sukupuolta olevia kavereitanikin ja oikeastaan kaikkia kavereita mieluiten ilman ilman miestä. Ei siinä ole mitään sellaista, mitä pitäisi erityisemmin salailla.
niin vaimo voi mainiosti tulla mukaan. Anna heidän vaikka tunti jutella kahden kesken ja mene sitten itsekin pöytään esittäytymään ja turisemaan mukavia :-).
vaimon, tenavat ja talonsa ihan varmasti eikä sulkeutua kaksin muistelemaan vanhoja!
Tosin miehen exä sattui tulemaan meidän kanssa samoihin kekkereihin. Juttelivat tosi paljon, ja näin kyllä miksi mies oli aikaoinaan seurustellut tyypin kanssa - mutta myös miksi se ei ollut toiminut.
Eksäni etsi minut kevällä Facebookista ja tapasimme loppukesästä 2008. Menimme ensin kahvilla käymään (olimme ensin pitäneet yhteyttä sähköpostitse, sitten soitelleetkin), nyt näemme toisiamme niin usein kuin mahdollista ja harrastamme kiihkeää seksiä. Ja kyllä, molemmat olemme naimisissa. Että en kyllä todellakaan päästäisi!!
Eksäni etsi minut kevällä Facebookista ja tapasimme loppukesästä 2008. Menimme ensin kahvilla käymään (olimme ensin pitäneet yhteyttä sähköpostitse, sitten soitelleetkin), nyt näemme toisiamme niin usein kuin mahdollista ja harrastamme kiihkeää seksiä. Ja kyllä, molemmat olemme naimisissa. Että en kyllä todellakaan päästäisi!!
Onneksi mun mieskään ei ollut sellaisesta tietoinen. :D Facebookissa kun on löytynyt noita vanhoja kavereita niin mukanayksi lukioaikojen seurustelukumppani, tuosta nyt aikaa yli 10v ja molemmilla perheet. Oltiin jonkin verran juteltu siinä muutenkin ja käytiin yhtenä päivänä ex tempore kahveilla yhdessä kun satuttiin samoille nurkille. Kerroin miehellekin eikä hän pitänyt sitä sen ihmeellisempänä. Kyllä meillä mieskin näkee siloin tällöin ex-kumppaneita enkä todellakaan näe siinä mitään imeellistä.
Enemmän olisin omasta suhteesta huolissani jos aikuisen täytyy kahvilla käyntiä varten kysyä lupa ja pelätä toisen pettävän heti kun näkee vilauksenkin ex:stä. Kyllä sitä halutessaan pystyy pettämään kuka hyvänsä, mutta jos kokoajan siinä pelossa elää niin kyllä siitäkin suhde kärsii.
Ystävyyssuhteetkin tarvitsee yläpitoa ja jos 15 vuoden jälkeen haluaa kovasti tavata niin on siinä yhteyttä pidetty enemmänkin kuin vain moikkailtu.
Olen minäkin tuntiessa moikkaillut exiä, mutta ei ole mitään intoa alkaa tapailemaan.
jotain yhteyttä pitäneet, vai tuliko tuo ihan puun takaa?