Mitä mieltä mun tyttären "poikaystävän" käyttäytymisestä?

Sinua pyrkisin tapaamaan poikaa että näkisit paremmin mikä on miehiään.

Aika tyhmän pojan on tyttäresi löytänyt. Toki jotkut nuoret miehet viisastuu vanhetessaan, mutta useimmat ovat mitä ovat ja jos kielenkäyttö on tuota tasoa, ei voi odottaa kovin herrasmiesmäistä käytöstä jatkossa tytärtäsikään kohtaan.

Aika tyhmän pojan on tyttäresi löytänyt. Toki jotkut nuoret miehet viisastuu vanhetessaan, mutta useimmat ovat mitä ovat ja jos kielenkäyttö on tuota tasoa, ei voi odottaa kovin herrasmiesmäistä käytöstä jatkossa tytärtäsikään kohtaan.

Ja oon itsekin sitä mieltä että, pojan käytös ei oikein hyvää luvannut. Harmittaa tollanen kovasti. Kukaan ei tytön kavereista ei oo ikinä vastannut mulle noin puhelimeen, ei pojat eikä tytöt. Se on on jäänyt kyllä kysymättä että tiesikö poika että se olen minä joka soitan? tuskin? Mutta ei toisaalta tee asiaa yhtään helpommaksi.

Sun numero näkyy tietysti ilman nimeä näytöllä. Ehkä hälle oli soitellut puhelinmyyjä hetkeä aiemmin ja ajatteli sinun olevan hän.



Ei kai tuota nyt kovin vakavasti kannata ottaa. En itsekään vastaa aina asiallisesti puhelimeen, vaikka olen jo 30v... Tosin en kyllä kiroilekaan.



Tutustu nyt kuitenkin ennen kuin tuomitset.

Poika oli kuhertelemassa tytön kanssa ja kesken kiihkeän imuttelun puhelin soi - outo numero. Poika ajatteli, että joku kaveri soittaa pilan päiten tuntemattomasta numerosta (lainapuhelin tms.) ja päätti ilmaista soittajalle, että hetki oli lievästi sanoen väärä. Ei teineiltä voi odottaa nelikymppisen käytöstä!

Tai sitten ette.



Tylsää, mutta en tuomitsisi yhden kerran perusteella.

pojan suhteen. Mutta ei se mielestäni kerro pojan olevan täysin epäkelpo sulhaskanditaatti. Voin kuvitella että moni periaatteessa ihan kunnon nuorimies vastaisi puhelimeensa joskus noin vieraan numeron näkyessä. Varsinkin jos on jossain kaveriporukassa kova meno päällä juuri silloin.

Mutta anna sille mahdollisuus.



Ja onneksi ovat sen verran nuoria, että tuskin siitä mitään vakavampaa/pitkäkestoisempaa seuraa.

Älä tuomitse poikaa vielä, tutustu ensin.



t. 49-vuotias

uuden tyttöystävän silmissä. Tuskin tiesi, että siellä on tyttöystävän äiti.

Ymmärrän kyllä että kun tyttärellä on ensimmäinen poikaystävä niin häneen halutaan kiihkeästi tutustua. Saman tilanteen kokeneena heittäisin vähän jäitä hattuun. On turha tehdä tästä ystävästä kovin isoa numeroa, seurustelu on todennäköisesti lyhytkestoista ja suru (ja häpeä) sen loppuessa voi olla sitä suurempi mitä isompi asia siitä on paisulteltu. Meidän 17-vuotiaalla on menossa n:s poikaystävä emmekä enää ole niin innokkaita tapaamaan häntä - ei se ole niin vakavaa. Kyllä tyttö sitten kertoo, jos ja kun haluaa tutustuttaa pojan ja perheen toisiinsa.

jos ei osaa käyttäytyä ei pitäs serustellakaan.

miten käyttäytyi sitten kun selvitit kuka olet? Pyysikö anteeksi, tajusiko mokanneensa?

huolestuttavaa... onko myös mustasukkainen?eihän 15v. vielä saisi edes seurustella.

miksi olit niin huolissasi tytöstä? Itse ajattelen etten kyllä poikaystävän puhelimeen alkaisi soittelemaan varsinkin jos en ole tavannut.

Pojan kielenkäyttö on ihan ns normaalia elvistelyä. Mitäpä jos heillä on ollut hellä hetki ja tytön puhelin huutanut ja huutanut ja ovat olleet välittämättä.

Sitten pojan puhelin alottaa ja katsomatta vastaa kiukkuisena??

Kasvatus tainnut jäädä puolitiehen kotona. Harmittaa tyttäresi puolesta.

Ei saisi omaa kultamussukkaa kukaan pussailla niin että ajantaju menee. Muistelkaa nyt hyvät naiset omaa nuoruuttanne!

eikä vastaisi puhelimeen. Ja miksi 15-vuotias ei saisi seurustella? sehän kuuluu tietyllätavalla tohon ikään. Harvemmin noi seurustelusuhteet kauan kestää, mutta ne on tärkeitä ton ikäisille.

Poika vastasi aika typerästi puheluun, mutta en lähtis tuomitsemaan yhden puhelun takia, toki ymmärrän että tollaisesta voi tulla tunne, "mikä toi jätkä oikein on kun käytös on noin töröä"?

olisi edes hiukan fiksumpaa vastata vaikka ,että haloo. Kiroilu ei todellakaan ole fiksua varsinkaan kun poika ei tiennyt kuka soittaa.

Vastaako lapsenne useinkin kiroilemalla puhelimeen? Olisiko kenties käytöstavat hukassa?

Ja minä en ole nipo, mutta jossain se raja kuitenkin kulkee.

Ja ei, en ole kiroilevan teinin äiti, vaan kielitutkija. Ei se poika välttämättä edes tajunnut kiroilevansa, se on vaan sellainen vahvikesana.