Lätsähtänyt vaimo, kenelle käynyt näin?

Hoikalla ihmisellä painon ON NOUSTAVA raskausaikoina, ja joskus on vaikea tietää mikä on "sopiva" painonnousu. Totta kai laihduttaa aina voi, mutta se on ihan eri asia kun painon säilyttäminen ennallaan, paljon vaikeampaa (omasta kokemuksesta tiedän). Etenkin siinä vaiheessa kun on pieni lapsi/ lapsia arjessa saattaa olla tarpeeksi jaksamista ylipäätään, ja kunto- ja laihdutuskuurien aika on sitten vähän myöhemmin.



Itsellä esim. lapsilla 1,5 v. ikäeroa (tulin uudelleen raskaaksi esikoisen ollessa 8 kk), joten ihan entisiin mittoihin en ehtinyt ennen uutta raskautta. Ihme olisi ollut jos tuolloin toista kertaa synnäriltä tullessa olisi ollut tasan sama paino kuin ennen raskauksia, jolloin olin miltei alipainoinen.



Tarkoitukseni ei ole puolustella ylipainoisuutta, mutta esim. itse taatusti olisin entisissä mitoissa jollei minulla olisi lapsia. Nyt yritän kovaasti niihin takaisin, mutta helppoa se ei ole.

mitään pariakymmentäkiloa/ raskaus ei siis todellakaan tullut, vaikka olinkin etenkin ennen ensimmäistä raskautta hyvin hoikka (BMI 18)

mutta vain hetkellisesti. Varmaan n. 6 kk sisään palautuu normaalipainoon (jollei tule uutta raskauta heti perään). Viimeistään sitten, kun kaikki lapset on tehty pitäisi palata ennalleen.

ja monille se on ensimmäinen kerta elämässä, kun sille tulee tarvetta. ensimmäinen kerta, jolloin punnitaan itsekuri ja halu palata ennalleen. monille tulee yllätyksenä, ettei se käykään ihan tuosta vaan.

paino ei laske samalla tasolle kuin ennen raskautta. Jos ruokailu ja liikunta on täysin samanlaista kuin ennen raskautta, niin paino laskee väkisin samalle tasolle.

Pikaruokailuja mässyttävät äitylit vain koettavat huijata itseään, että raskaus muka pulskistaa pysyvästi. Se on selkärangattomuus joka pulskistaa.

ja vaikka raskaudet ovatkin jättäneet jälkensä -ja kilonsa kroppaani, niin meidän seksielämä on yhä vaan tosi villiä, estotonta, nautinnollista, upeaa, tyydyttävää, vaihtelevaa ja sitä on paljon (eli sellainen 4-6x vkossa).



Minulla on nyt kiloja 9 enemmän kuin seurustelun alussa ja täytyy sanoa, että IKINÄ ei ole mies sanonut tai tehnyt mitään, mistä vois päätettä, että kiloni häntä haittaisivat. Päinvastoin, raskausaikoina oli aivan villinä mahaani ja nykyäänkin kehuu jatkuvasti isoja rintojani ja pyöreää peppua. Mahassa on kyllä ylimääräistä, varmaan suunnilleen kaikki liikakilot on siinä, mutta eipä ole menoa haitannut (paitsi itselläni alussa hävetti).



N 27

45 kiloisilta.

pettämiseen ja ryyppäämiseen!!! Ei hyvää päivää!!

Jos esimerkiksi mies ryyppää 3 kertaa viikossa, ja se haittaa vaimoa, niin ongelma on vaimon korvien välissä ellei sitä siedä. Tai jos mies pettää ja sanoo ettei se pano merkinnyt mitään syvällisempää, ongelma on naisen korvien välissä ellei voi jatkaa miehen kanssa kuin aina ennenkin.

Jos vika on korvien välissä, miten siitä viasta pääsee eroon? Viisautta sinulla tuntuu riittävän niin kerropa vastaus tähän

Erektio ei voi kärsiä naisen muuttuneesta ulkomuodosta. Jos kärsii, vika on miehen korvien välissä. Pakkohan se on olla. Väite on yhtä typerä kuin se, että jos miehen jatkuva ryyppääminen on ongelma, vika on naisen korvien välissä. Menikö jo jakeluun vai selvennänkö vielä? Täällä tuntuu olevan yleinen tapa, että kommentoidaan ensin, mutta ei edes yritetä ymmärtää kommentoitavaa tekstiä.

Ja tää urpo rinnastaa lihomisen (lasten kantamisen takia?)pettämiseen ja ryyppäämiseen!!! Ei hyvää päivää!!

Minusta kun tuolla kadulla kulkee näkee suomalaisten suuren alennustilan sukupuoleen ja ikään katsomatta. Yhdellä ja toisella on selvästi ylipainoa, tai vatsamakkarat heiluvat ja liikkumattomuus paistaa jo kauas..



En itse pidä ylipainosta, en tosin arvostele koskaan ketään lihavaa. Se on epäkohteliasta, eikä muiden paino kuulu mulle. Työkavereina on reilusti ylipainoisia, joista osa koettaa laihduttaa. Oikein hyvä juttu. Sinällään ihmisen sisimmän kanssa ei painolla ole tekemistä: laihoissa ja lihavissa on hyviä tyyppejä.



Itselläni on kaksi lasta ja vaativa työ. Silti käyn liikkumassa 3-5 viikossa, osa kerroista tulee työmatkoista, osa tanssista ja ennenkaikkea pitkänmatkan juoksuista. Rakasta juoksemista.



Juokseminen on sen verran kuluttavaa, että voin syödä mitä haluan. Paino keikkuu silti alipainon ja normaalipainon rajoilla.



Itse liikun, koska se on paras tapa pitää pää kunnossa hektisessä elämässä. Mieliala laskee heti, jos menee viikko ilman liikuntaa. Paino pysyy siinä sivussa kunnossa, ja kroppa kuosissa.



Mieheni tosin on lievästi ylipainoinen, eikä välitä siitä mitä suuhunsa pistää. Se on hänen oma elämänsä, tehköön niin kuin tykkää. Säälittää lähinnä se, ettei hän ymmärrä miten hauskaa liikkuminen on.



Ja lopuksi: miehet huomaavat minut kyllä kun kuljen kaupungilla. Ikää minulla on jo 30+, joten ihan nuori en ole. Tosin ehkä pirteän ja iloisen näköinen.



T. Nainen, joka lähtee taas huomenna pitkälle lenkille ystävän kera! Nam.

t. nainen joka myös tekee pitkiä lenkkejä ja ja nauttii liikunnasta - silti pari kiloa ylipainoa

31 ei ole lässähtänyt, ja hän selitti miksi. Siinä vinkkejä lässähtäneille vaimoille.

"Pari" kiloa ylipainoa on yleensä oikeasti about 5-10 kg. Millä perusteella sinulla on pari kiloa ylipainoa? BMI:n mukaan? BMI:n laskukaavalla saa pyyhkiä persettä, jos on vähänkään salilla hankittua lihasta tai luonnostaan lihaksikas kroppa.

31, kiva tietää, mutta miten viestisi liittyy seksikeskusteluun?t. nainen joka myös tekee pitkiä lenkkejä ja ja nauttii liikunnasta - silti pari kiloa ylipainoa

ellei sitten ole yllättävä lukihäiriö minulle iskenyt..



en ole 32 mutta pakko kommentoida edelliselle.

5 lasta ja 32 ikää ja näytän paremmalta ja nuoremmalta kuin 25-vuotiaana ja nuoremmalta kun 25-vuotiaalta. Myydään lasten lippua ja kysytään papereita alkoholia ostaessa:D

Kai ikäkin vaikuttaa asiaan ja muutama lapsi. Sitten ei näytä enää ihan samalta kuin 25-vuotiaana.

Meille tuli lapsia ja kas, - mies lätsähti. Hänelle tuli painoa 10 kg lisää. Rinnat samankokoiset kuin minullakin . Ei kiinnostusta seksiin. Jos joskus kiinnostuu, se on parin minuutin homma. Minä silti syypää kun en tee tarpeeksi aloitteita, joita hän tekee siis nolla.

Kiinnostusta ei ole enää puolin eikä toisin..,. tosin ei kyllä taida johtua läskistä., Olen pyytänyt miestä käymään lääkärissä mutta ei halua.

Mä taas haluan kivaa seksiä.

tai tietysti olette. Tuollaiset "maailmahan pyörii kauniiden ja rohkeiden ympärillä"-tyyppiset kommentit ovat sitä itseään. En tarkoita, etteikö sisäisen kauneuden korostaminen olisi joskus sinisilmäistä sössötystä, mutta kypsä aikuinen rakkaus todella on muutakin kuin ulkonäön palvontaa. Monilla ulkonäöstä tiukkaan huolehvilla onkin tuo klassinen narsistinen häiriö, joka saa ajattelemaan, että MINÄHÄN siinä keskipisteessä seison kroppineni ja muualla ei voi olla elämää kuin MINUN planeetallani: rumat ja lihavat kyykkyyn!. (Luonnollisestikaan en tarkoita kärjistää, että kaikki, jotka huolehtivat ulkonäöstään ja ihannepainostaan ovat narsisteja tai edes suurin osa, mutta tää on kai sanomattakin selvää, eli ei siitä sen enempää). Niin, ja vanhuksillahan ei myöskään oo seksielämää, kun ne on jo niin rupsahtaneita ;D. Itse olen ihan normaallissa painossa, mutta uskon, että mieheni rakastaisi ja haluaisi minua myös +20kg. Toisaalta en usko, että minulle käy niin, sillä pyrin pitämään huolta painostani ja mielentervydestäni. Kieltämättä olisin myös pahoillani, jos mieheni lihoisi todella paljon, mutta rakastaisin ja haluaisin häntä aivan samalla tavalla uskoisin. En tosin tiedä, kun en ole kokenut.



Huoh, no homo homini lupus, niinhän se on ja monet aikuiset ovat 3-4-vuotiaan tasolla (niihin vuosiin narsisti jumittuu, niinkus tiiätte).

Minä siis vaimo. Olen 10vuoden aikana nyt viimeisenä kahtena vuonna turvonnut n. 25kg. Ja siis turvonnut. Eli minulla nyt on sairaus joka tekee kropasta aika muodottoman, itse siihen paljoakaan vaikuttamatta. Minulla on munuaissairaus. Ja joo, ottaa päähän tietenkin! Onneksi jaksan edelleen liikkua säännöllisesti ja uida viikossa 10km + muuta urheilua, kasvissyöminen on edellytys myös toisen sairauteni kanssa (reuma). Olen samaa mieltä erään kirjoittajan kanssa, että ne asiat vihkikaavaan jotka on sellaisia joiden kanssa tietää avioliiton joutuvat koetukselle. Itse olen pitänyt sekä laihoista, että lihavista miehistä. Kuitenkin niin, että elintavat ovat terveet. Meillä mies ilmeisesti kärsii aika paljonkin nykyisestä elinpainostani, mutta minkä sille voin? Pahallehan se tuntuu. Varsinkin kun tietää ettei ole itse itseään läskiksi täräyttänyt. Sen on hoitanut sairaudet. Rakastakaa toisianne ja puhukaa ja urheilkaa ja tehkää ruokaa yhdessä! Monen liikakilon taustalla on tyytymättömyys elämäänsä..

Eli on lihonut todella rankasti. Hän itse usein tuskailee kilojensa kanssa ja itsetunto on matalalla. Ennen ensimmäistä raskautta painoi noin 60 kg.

Meillä on suhde vain parantunut lasten myötä, rakastan vaimoani enemmän kuin koskaan. Hän on kaunis ja haluttava silmissäni, koska rakastan häntä syvästi, en ehkä itse tajua/näe häntä niin kuin monet muut näkevät. Tiedän kyllä että minkä verran on lihonut, mutten kuitenkaan käsitä sitä sillä tavalla.

Sänkyhommat luistavat paremmin kuin koskaan, en voi valittaa ja näin olen hänelle sanonutkin.

Nyt painoa on tippunut tuosta 40 ylimääräisestä 10kg, toiset samanlaiset olisi vielä tiputettava ennekuin uskallamme yrittää neljättä lasta.

Ja vaimoni on tällä hetkellä niin kaunis, hän oikein säkenöi laihtumisen tuomaa hyvää fiilistä ja on niin seksikäs.



Miksi rupesin tälläistä kirjoittamaan? Koska me kaikki miehet emme menetä halujamme liikakilojen kanssa, joskus niitä voi vaan tulla jopa enemmän ja yllättyyy jopa itsekkin:)



M29

39 on nainen ; )

Miehensä ei välttämättä käyttäydy kuvailemallaan tavalla.