Kysymyksiä päiväkodissa työskenteleville, esim. lastentarhanopettajille

Ei se toki autuaaksi tee. Ja hyviä sosionomeja on varmasti, mutta minusta se on silti väärin. Ei opettajan työtäkään saa tehdä muut kuin opettajan koulutuksen saaneet, en siis voi mitenkään käsittää miten tämä olisi eriasia. Voisinhan itse esimerkiksi olla varsin hyvä alakoulun opettajan toimessa erilaisten opintojeni ja nuorena hankitun kouluavustajan kokemukseni myötä, mutta en saisi _pätevänä_ tehdä sitä työtä. _Vaikka_ sosionomi tekisikin työnsä hyvin, ja _vaikka_ joku toinen osa koulutuksestaan antaisin työhön erilaista näkemystä. Minusta se silti kertoo arvostuksen puutteesta.

Ja lisäksi todella harvoin ylipäätään sosionomi voi toimia lto:n työparina, koska lto:n paikkoja on todella harvassa ryhmässä kaksi, liki aina yksi.

Taas se sama lto.

vähän kuin: lapsi nukkuu omassa sängyssä - perhepedissä

täysimetys - korvike

reimatec - lassie

ja tässä lto-koulutuksen saanut - sosionomi

usein ne jotka eivät arvosta sosionomeja, eivät oikeastaan tiedä koulutuksesta mitään. sosionomin opintoihin kuuluu myös paljon sosiaalipedagogiikkaa, joka on todella hyvää pohjaa sillekin työlle, jota päiväkodissa tehdään. Mun mielestä paras työpari on lastentarhanop.koulutuksen saanut ja sosionomi. se ainakin on lasten ja ryhmän kannalta parasta, ammattitaitoa löytyy moniin nykypäivänä tavallisiin ja vaikeisiinkin tilanteisiin.

olen nähnyt urani aikana sekä sosionomi- ja kasv.kandi-ltoja, voin sanoa, että ei se koulutus autuaaksi tee: joskus kasv.kandi ei tunnu tietävän lapsista käytännössä mitään, ei osata tuoda sitä teoriaa käytäntöön. Monet sosionomit ovat opiskelleet esim avoimessa lisää, oman mielenkiintonsa mukaan lisää kasv.tieteitä tai erityispedagogikkaa.

kun työparini on vanhan lastentarhanopettajan koulutuksen (opistoasteinen) saanut ja minä olen sosionomi. meillä menee hyvin.

Silloin uusi vastavalmistunut voisi kasvaa ammatissaan kokeneemman rinnalla. Uskon, että myös entinen lastenhoitajan/päivähoitajan koulutus oli päiväkotityön kannalta parempi kuin nykyinen lähihoitajakoulu.

Todella harvoin kaksi opea. Enää ei avata yhtäkään ryhmää, jossa kaksi opea (paitsi ehkä jotain erityisryhmiä), ja niitä vanhojakin aina tilaisuuden tullen suljetaan.



Yleisin malli on yksi ope, kaksi hoitajaa. Helsinki hiihtää ihan maksimiryhmillä. Lain puitteissa, mutta täydessä maksimissa.

ja vaihdoin alaa. 10v ehdin olla lto:na ja sinä aikana työn määrä suunnilleen tuplaantui. Henkilökuntaa oli alkuaikoina aina vähintään 4 ja lapsia max 20 yli 3v ja max 12 alle 3v. Jokaisessa ryhmässä oli oma laitsari neljäntenä henkilönä. Siivoushommat kuuluivat laitosapulaiselle ei opettajalle eikä lastenhoitajalle. Muutenkin opettajia oli 2/per/ryhmä ja he tekivät suunniittelutyön yhdessä, lastenhoitaja oli avustava henkilö. No tämä sitten muuttui 90luvun puolen välin jälkeen. Lapsiluku kasvoi, henkilökuntaa vähennettiin, sijaisia ei saatu kun joku sairasti ja kaikista huonoin muutos oli tämä, että yksi opettaja ryhmässä ja että kaikki tekee kaikkia.

No vaihdoin alaa 5v sitten ja valmistuin työnohessa luokanopettajaksi vajaa vuosi sitten. Nyt nautin taas työstäni. Saan toteuttaa itseäni, enkä joudu siivoamaan pöytiä, pesemään kakkapyllyjä ja luuttuamaan lattioita. Pk:ssa työ muuttui kyllä mielestäni ihan hoito-työksi ja liukuhihnahommaksi. Kun monta viikkoa puki ja riisui yksin 20 lapselle kurahousuja kun iltavuorolainen ei ollut vielä tullut ja välivuorolainen oli sairaana niin kyllä siinä tuli monesti mieleen, että aivan sairasta hommaa...

Kuinka kauan sinulla meni kun opiskelit luokanopettajaksi? Pystyitkö todella opiskelmaan jonkun työn ohella?

t. itsekin samaa miettinyt

esim. päiväkotityöhön kuin lähihoitajakoulutus.



Lähihoitaja ei opiskele niin paljon lastenhoitoa eikä harjoittele, kuin ennen pelkästään lastenhoitajaksi valmistuvat. Kaksi kuukauttako nykyään on se suuntautuminen lapsiin ja nuoriin tai vanhuksiin, kehitysvammaisiin jne.



Yleisjäksosta on varmasti hyötyä, mutta kun vertaa aikaisempaa, niin soisi entisen koulutuksen nousevan esille.



Ajatellaan vaikka 45-vuotiasta kaupan kassassa työskentelevää, hyvän ammatttaidon kaupan alalla omaavaa, esim. koulutusta saanutta merkonomia joka joutuu vaihtamaan alaa. Tiedän aivan muista ammateista kouluttautuvia lähihoitajiksi suuntautuen lapsiin ja nuoriin.



Joillakin ei ole sen kummemmin kokemusta

lapsista, teoriaa opiskellaan ja osataan yhtä ja toista mutta se lapsitietous ja kokemus käytännön harjoittelulla saisi olla pidempiaikainen. Kauppa-alalta esim. lasten hoitotyöhön vaatii muutakin kuin opiskeluajan tuoman ammattitaidon. Moni muodollista pätevyyttä vailla oleva vuosia päiväkodissa tuurannut tai ollut apulaisena, saattaa omata enmmän ammattitaitoa ja tietoa lapsista.



Lähihoitajan koulutuksellakin saadaan hyvä ammattitaito kun kertyy kokemusta paikan päällä jos muu henkilökunta on ollut alalla pitkään javoi tukea vastavalmistunutta.

Muuten olen kyllä samaa mieltä siinä, että vanha lastenhoitajan tutkinto oli monella tapaa parempi päiväkotityöhön. Toisaalta taas lähihoitajan tutkinnolla pääsee monenlaisiin eri työpaikkoihin, jos haluaa vaihtelua.

ja vaihdoin alaa. 10v ehdin olla lto:na ja sinä aikana työn määrä suunnilleen tuplaantui. Henkilökuntaa oli alkuaikoina aina vähintään 4 ja lapsia max 20 yli 3v ja max 12 alle 3v. Jokaisessa ryhmässä oli oma laitsari neljäntenä henkilönä. Siivoushommat kuuluivat laitosapulaiselle ei opettajalle eikä lastenhoitajalle. Muutenkin opettajia oli 2/per/ryhmä ja he tekivät suunniittelutyön yhdessä, lastenhoitaja oli avustava henkilö. No tämä sitten muuttui 90luvun puolen välin jälkeen. Lapsiluku kasvoi, henkilökuntaa vähennettiin, sijaisia ei saatu kun joku sairasti ja kaikista huonoin muutos oli tämä, että yksi opettaja ryhmässä ja että kaikki tekee kaikkia.

No vaihdoin alaa 5v sitten ja valmistuin työnohessa luokanopettajaksi vajaa vuosi sitten. Nyt nautin taas työstäni. Saan toteuttaa itseäni, enkä joudu siivoamaan pöytiä, pesemään kakkapyllyjä ja luuttuamaan lattioita. Pk:ssa työ muuttui kyllä mielestäni ihan hoito-työksi ja liukuhihnahommaksi. Kun monta viikkoa puki ja riisui yksin 20 lapselle kurahousuja kun iltavuorolainen ei ollut vielä tullut ja välivuorolainen oli sairaana niin kyllä siinä tuli monesti mieleen, että aivan sairasta hommaa...

Kuinka kauan sinulla meni kun opiskelit luokanopettajaksi? Pystyitkö todella opiskelmaan jonkun työn ohella?

t. itsekin samaa miettinyt

Eli tein siis luokanopettajantyötä samaan aikaan. Opetin 1lk ja 2lk opintojen ajan. Eka vuosi oli tosi rankka. Aina koulupäivän jälkeen painoin suoraan yliopistolle noin 3-5krt/vko. Toinen vuosi oli jo helpompi, pääasiassa vain tenttejä, harjoittelut ja gradu. Monialaisen harjoittelun ajaksi 2kk hain opintovapaata, muuten tein täysipäiväisesti töitä. Muutamia yksittäisia opintovapaapäiviä oli noiden kahden vuoden aikana n.10-20päivää harjoittelun lisäksi. Suurimman osan opettajan pedagogisista opinnoista pystyin tekemään työpaikalla. Suurin urakka oli ainedidaktiset opinnot, koska ryhmissä oli läsnäolopakko.