***HAAHUJEN HUHTIKUU***

olin vaan kirjottamassa viestiä tuohon alle, niin teksti pomppas pois ja aukes pari ikkunaa sitten sivu! :o



Oon ihan superväsynyt näyttelyn rakentamisen jäljiltä. miten meneekin niin, että aina jotkut pari ihmistä kantaa kaiken vastuun koko ryhmän edestä.. Ja oksuolo on niin takasin, etten jaksais ollenkaan. lähinnä semmoinen kammottava maku suussa koko ajan. Huoh. Iskee kevyt väsymysepätoivo. mutta eiköhän se tästä, kunhan on taas nukkunut yön.



v, 14+3

Tosi nätti minusta. :) En malta odottaa. Laskin, että menee kaksi kuukautta että saan hakea sitä, ja sitten tietenkin jonkin aikaa sen tulemiseen. Voivoi, tosi kiva, ja minusta kaikki tarpeellista ja hyvää. <3



virva, 14+4 [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/10...|http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/100502155308EH]

Tuli itsekin katsastettua tuo pakkaus vaikkei vielä ajankohtainen ookaan ja en sitä aio ottaa. Bambusukat ja raitapotkarit oli kivat. Haalari oli ankee vaaleansininen (mun inhokkiväri...) Esikoisen jäljiltä on pari haalaria, mut ne ei kyl sovi, kun nyt ois syntymässä kylmempään aikaan ja toppahaalari on niin iso. Kun sais varmuuden tästä raskaudesta, vois alkaa ommella uutta. Kivaa kun mulla on tallella oman äitiyspakkauksen makuupussi, ruskea nallekuosi vm-78.



Näin viime yönä unta, että kuulin pikkuisen sykkeen:) Voi kun ois enneuni.



nau rv4+2

Minäkin kävin tota ä-pakkausta katsomassa ja ei kyllä ole ollenkaan mun mieleeni, noi värikkäät ihan kivat mutta ihan säikähdin kuinka paljon valkoista vaatetta. Meillä ollut kahdella ekalla muksulla noita valkoisia alussa ja käyttämättä ne jäi kun ovat loppujen lopulta aika ankean näköisiä pienen päällä. Nuo haalarikuosit ei ole ikinä miellyttäneet silmää muutenkaan, aina sitä on paremman haalarin ostanut kaupasta kuitenkin. Eli en ota pakkausta tällä kertaa, ton kuopuksen pakkauksesta on paljon tavaraa tallella ja noita vaatteita saa 140e:lla melkoisen läjän kuitenkin. Tuntuu että tuo pakkaus halpenee halpenemistaan, vuonna ´99 tossa oli mielettömät määrät vaatetta ja tarviketta.

Omaa oloa; Hyvin ollut jo parin päivän ajan, ei mitään tuhrua ole tullut ja eilen uskalsin pitkästä aikaa petipuuhiinkin :D Pelkäsin kovasti että se ärryttää taas tuhruttamaan mutta yllätys oli ettei mitään sittenkään. Tuntuu ihan valtavan hyvälle saada edes pari tuhrutonta päivää, ajatella että joskus ennen epämukavia kokemuksia tuhruttomuus oli itsestäänselvyys, eikä suoranainen poikkeus.. Neljä päivää ultraan, niin ristiriitaisin fiiliksin, kun osa minusta on tietävinään ettei taaskaan ole asiat hyvin, osa on luottavaisempi ja ajattelee että kyllä siellä elämää löytyy. Ja nää kaksi puolta heittelee edestakaisin, hetkessä muuttuu mieli siitä miten onkaan asiat. Onneksi ei kauaa enää tarvitse pohtia ja stressata. Inhottavaa tietysti sekin, että jos taas epäonnistun, niin tyhjennys tulee pääsiäiselle, kun luultavasti torstaina joutuisin tyhjennykseen. Siinähän sitten yrittäisi olla kun koko perhe (ja kolme lasta..) on ihmettelemässä miksi istun vain vessassa kalpeana. TAAS menen asioiden edelle!!

Mut nyt aika energinen olo, nautin tästä tuhruttomuudesta niin pitkään kuin sitä kestää! Viikonloppuja kaikille!!



*helene 7+0*

Ai ihan tosi, _nau_ ja _helene_ ette tykänneet siitä pakkauksesta.. musta se oli niin kiva. :) Viimevuotinenkin oli aika kiva, ja pelkäsin vähän että mitä sieltä tulee. En ite kauheesti välitä pastelleista, mitä on ollu monena vuotena, ja taas tykkään valkoisesta lastenkin päällä, vaikka se onkin aika epäkäytännöllinen väri. Ja musta se toppahaalari (harmaa se mun mielestä oli.. vaan ei siniharmaakaan huono) oli myös kivempi kuin monesti. Niitä kun on ollut semmoisia mintunvihreitä ja vaaleenkeltaisia ja vaaleenvioletteja, en semmoisista olis tykännyt.. Mutta nuo on minusta tosi hienoja, selkeitä. Ja iloisia.



Täällä kaikki hyvin. Eilinen oli rankka päivä koululla, mutta onneksi sen päätteeksi päästiin saunaan. Harmi vain, etten enää voi maata lauteilla! Tulee selkään heti kamala iskias, joka jää helposti päälle lopuksi päivää. Kaikki kovat alustat on semmoisia.



virva, 14+5, hoo, kohta taas uusi viikko!

Toivon kauheesti, että kaikki on hyvin! Tule sitten kertomaan, oot ajatuksissa kovasti.



virva

Tulin vain ihan pikaiseen käymään. Tänään aamupäivällä on se ultra ja hui kamala kun jännittää... Kaikkia mahdollisia painajaisiakin on tullut nähtyä.



Huh, nyt ei vain ajatus kulje enempää.



Danja, rv 6+4 (ehkä...)

Huoh, tänään ollut aamusta asti sellainen olo ettei kaikki ole masussa niinkuin pitäisi, taas kerran. Mitään tuhruja ei ole ollut, mutta outo tunne tuli aamulla että nyt on jotain pielessä, niinkuin vaisto kertoisi taas jotain. Kaveri on sitä mieltä, että oon vaan äärimmilleni virittynyt noiden keskenmenojen takia ja kun näin pian tuulimunan jälkeen tuli uusi raskaus (tuulimuna vuoti pois 13.2), ettei saanut oikeastaan aikaa toipua ja unohtaa pahinta siinä välissä. Lienee totta tuokin. Mutta ihan hirveää stressiä ja pelkäämistä tämä on. Sydän hakkaa jo valmiiksi tiistain ultraa ajatellessa, en yhtään osaa arvioida käytöstäni siellä, pyörrynkö tutkimuspöydälle vai oksennanko lattialle..

Mutta tänään siis aika huono päivä henkisesti, tuntuu että oireetkin on kadonneet. Mutta niinhän luulin viikko sitten myös ja saman päivän aikana taas rinnat oli kipeät ja oksetus palasi. On tämä piinaa!!



*helene 7+1*

Ultrassa on nyt käyty. Tehtiin muuten vatsan päältä se ja ajateltiin miehen kans että tuli turha reissu vaan eipä ollut, ultrassa näkyi viikkoja vastaava toukka ja sydämensyke vilkkui ruudussa :D

Kuvat tulee sit maanantaina sähköpostiin!



Onnesta soikea Danja, rv 6+4

Ihanaa kun on vapaata!



Olen samoilla linjoilla kun Virva ja kävin tänään postittamassa kelan paperit. Toivottavasti saan uuden pakkauksen. En tosin ole vielä koskaan rumaa pakkausta nähnyt ;)! Kirppareilta olen kerännyt vuosien varrella paljon eri pakkauksien vaatteita ja onhan mulla vielä hyvässä kunnossa tuo esikon vuoden 2006 pakkaus. Valkoiset ovat taas minun mielestäni kivoja, menevät paremmin aluspukuina. Villahaalari oli kiva yllätys, mutta toinen vanupuku täytyy vielä hankkia.



Tsemppiä Danjalle ultraan, Helenelle ja Naulle myös! ei tästä paniikista kai koskaan pääse eroon..



- Myy 26+1

Hieno, juttu! Nyt vaan hieman rennommin mielin eteenpäin. Et ainakaan joudu kärsimään samaa uudelleen!



-M

Vitsi _danja_ mulla sydän löi kun avasin tätä ketjua, huomasin, että viestejä oli tullut ja jännitti kauheesti sun puolesta! Onneksi oli ihania uutisia ja pikkuinen sydän! :) Mahtavaa!



Ja _Helene_ mä luulen myös, samoin kuin se ystäväsi, että keskenmeno on sulla vaan liian lähellä. On keskenmenon jälkeen aivan käsittämättömän vaikeeta luottaa siihen, että raskaus menee yleensä ihan hyvin. Saati sitten jos keskenmenosta on noin vähän aikaa! Mutta nuo muutamat päivät ennen ekaa ultraa oli mullakin aivan käsittämättömän kamalaa piinaa, olin ihan varma että kaikki on pielessä, ja sitten seuraavassa sekunnissa luottavainen. Että täällä kyllä tiedetään nuo tunteet, koita vain jaksaa sinne ultraan! Ei ole montaa päivää enää. :)



_Myy_ eikö vain ole nätti paketti. :)Toivon, että saat sen paketin minkä mieluummin haluaisit. Itse olen tosi tyytyväinen, että saan juuri tuon. Vaikka eipä mulla vaihtoehtoja olisikaan. En liki malta odottaa, että saan sen anoa ja sitten postista hakea. Laskeskelin, että toukokuun lopulla tai kesäkuun alkupuolella olis raskautta kestänyt 154 päivää. :D



Itsestä sen verran, että tänään olen tuntenut ekat varmat liikkeet. :) Jotain samansuuntaista olen tuntenut aiemminkin, mutta tänään tunsin semmoisen muljahduksen, ettei se jättänyt enää kysettä. Sitten sen jälkeen istuin sohvalla, ja tökiskelin vähän junioria, ja sepäs tökkäisi takaisin! :D Hauskaa. Olen tässä koittanut toistaa tuota temppua, mutta ei se enää töki ainakaan yhtä lujaa. Mutta ei varmasti mene kauaa, kun liikkeet alkavat tuntua usein. Ihanaa!



virva, 14+5

Hienoa Danja kun oli hyviä ultrakuulumisia.

Helenelle hyvää ultrakäyntiä myös!

Hauskaa virvaliekki, kun liikkeet alkaa tuntua. Mulla tuntui viimeks vasta lähempänä rv20, mut mulla olikin istukka edessä.

Hiukan alkaa etovaa oloa olla. Vitamiinien nieleskely alkaa olla työlästä. Pitäis ruokavaliookin miettiä saako siitä tarpeeks ravintoaineita, kun ei noista pillereistä tiedä kuinka hyvin imeytyy. Eilen oli maha sekaisin ja kohtujomotukset oli aikas kovia. Vähän jo säikähdin, mut ei onneks mitää vuotoja tullut. Petipuuhia ei oo plussan jälkeen harrasteltu. Mies on jo ihan tuskanen, mut ehkä sitä ultran jälkeen taas uskaltais.



nau rv4+5

Huonommin taas mennyt eilisillasta, muutaman päivän tauon jälkeen taas ruskeaa tuhrua, illalla yhtäkkiä tuli ja tänään vielä samaa tuhrua. Kyllä mä aika valmiiksi lannistuneena huomenna ultraan lähden, toisaalta ihan tyytyväisenä että vihdoin saadaan päätös suuntaan tai toiseen tän asian kanssa, on tää yhtä helvettiä suoraan sanoen. Kipuja eikä mitään muutakaan kummaa ole, mutta ihan tyhjästä taas tuo tuhru alkoi eilen. Helmikuussahan tää tuhru oli ainut oire tuulimunasta joten liekö sama nyt heti uudestaan. Päätettiin miehen kanssa että jos taas epäonnistutaan, käytetään ehkäisyä jokunen kuukausi, kun ei fyysisestikään jaksa enää kerta toisensa jälkeen hormonivaihteluja saatika sitä hurjaa tyhjennysvuotoa kun laskee hb: n aina 80-90. Pakko saada "vapaata" koko näistä asioista joksikin aikaa, vaikka lopullisesti ei haudata vauvahaavetta, pieni tauko vain. Minusta nuo raskausoireetkin on hieman hiipuneet, reilun viikon oli tosi kovat oireet; kokopäiväpahoinvointi ja kovat tissikivut, selvästi heikommin noi oireet olleet pari päivää jo. Olen 99% varma ettei tästäkään nyyttiä tule, onkin sitten jo neljäs km peräkkäin (lasketaanko tuulimuna myös km:ksi??), jokohan mainitaan tutkimuksista sairaalassa, kun ei helmikuussakaan mainittu sanallakaan niistä vaikka oli kolmas kerta..

Huomenna meneekin sitten koko päivä aamusta alkaen lääkärireissuun, kun on tuolla 40km päässä ja vain yhdet yhteysmahdollisuudet mennen tullen. Olisi jo huominen niin ratkeaisi tää homma.



*helene 7+3*

Helene, on sulla raskaat ajat. Vitsi että toivon kaiken olevan hyvin! Mutta ainakin niistä oireista on pakko sanoa, että ne kyllä mulla aaltoilee. Välillä tuntuu ettei oo oikein mitään, ja välillä ihan hulluna. Mutta jos huonot uutiset kolahtaa luukusta, niin tauko ei varmasti ole pahitteeksi. Meillä se tuli km jälkeen jotekin luonnostaan, kun oli kierrot niin maan mahottoman sekaisin. Ajattelin sitten jonkun aikaa enemmän itteeni, enkä niinkään vauvaa, ja se vähän helpotti, vaikkei paljoa.



Nau, ei nää liikkeet usein tunnu, eilen tuntui pari kertaa, mutta tänään on vaan semmoisia aavistuksia ollut, että olikohan tuo liike vai jotain muuta. En malta odottaa, että ne alkais tuntua joka päivä ja kovaa!



Oon koittanut järjestellä koulua niin, että saisin valmistuttua ennen synnytystä. Olis tosi ihana, kun ei sitten tartteis miettiä koulua ollenkaan. Ja sitten vois rauhassa olla sen vuoden kotona ja tuumia siinä että mistä työn ottais. Meillä on kuitekin hyvä työtilanne, niin pääsee aikalailla valitsemaan.



Ostin materiaalit johonkin neljään tai viiteen kestovaippaan. Ootan nyt vaan, että ehtisin niitä alkaa ommella, en tiedä koska annan ittelleni luvan ryhtyä siihen puuhaan. Mutta on se aika kivaa, toivottavasti tulee hyvät!



virva, 15+0

Elikäs ultrassa käyty, aika jymy-yllätyksien taival takana. Elikäs, yksi 11mm sikiö sekä iiihana sydämensyke näkyivät, mutta myös toinen, tyhjä sikiöpussi, eli tää raskaus on alunperin ollut kaksosraskaus. Kuulemma tuhruilu johtuu juuri tuosta kehittymättä jääneestä, vuotelee pois pikkuhiljaa ja kuulemma voi tulla ihan runsaampaakin veristä vuotoa, yleensä ei vaikuta elävän sikiön oloon kuitenkaan.

En olisi ikänä uskonut että kaksosia alkaisi kehittyä massuun, koska ikinä ei suvussa ole sellaisia ollut kummankaan puolella. Ja nämä on vielä hedelmöittyneet eri munasoluista, näkyi munasarjassa kaksi keltarauhasta joka merkki siitä että on kaksi munasolua irronnut, eikä jakautuneesta munasolusta. No, onneksi oli edes yksi eloisa ihana vauvanalku, mä kun oon niin pelännyt tota tuulimunaa tälläkin kertaa. Kaverille tossa matkalla sanoinkin että pitäisikö mun olla nyt surullinen kun toinen ei olekaan selvinnyt elämään, kun olin hyperonnellinen tästä sykkeellisestä sikiöstä, mutta ei sitä osaa nyt ainakaan surra, on niin riemu katossa tästä yhdestäkin!!

Voi kuinka helpottunut viikkojen stressin päätteeksi, vaikka vielähän voi mitä vain sattua. Nyt silti nautin tästä, sisälläni on oikeasti ELÄMÄ!!

Ja viikoiksi sai ultrassa 7+1 eli kolme päivää heittoa ton tyhjennysvuodon mukaan lasketusta, tää tarkennetaan kuulemma vasta np-ultrassa, mutta ajattelen nyt tän 7+1 mukaan kun kerran mitat niin kertoi:)

Ihanaa päivää kaikille!!



*hyperonnellinen Helene 7+1*

Keskity nyt vain iloitsemaan siitä yhdestä sykkeestä. Toivottavasti jatkossakin sujuu hienosti.

Mullakin on jotenkin luottavainen mieli tän raskauden suhteen, vaikka kovasti jännittääkin miten tässä käy. On kuitenkin jo nyt enemmän oireita kuin viimeksi.



nau rv4+6

Onpas täällä ihania uutisia! TOivottavasti vaan kaikki ihanat uutiset jatkuvat tässäkin pinossa!



Hieno juttu Helene, että syke löytyi. Keskity nyt vaan siihen elävään sikiöön ja anna paljon positiivisia ajatuksia sille. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin tällä kertaa!



Iloisena teidän puolestanne!



..Myy 26+4..

Helene onnea! Elä nyt sitä toista sure, keskity iloitsemaan vain! Olipa kiva kuulla, ja onhan jo sykkeen näkemisen jälkeen hurjat selviytymisprosentit. :)



Ittelle semmosta, että kävin tänään ekaa kertaa raskauden aikana uimahallissa. Se on ollut mun lempparikuntoilumuoto, ja normaalisti uin suht lujaa ja kilometrin tai puolitoista kerralla. Mutta nyt otin hitaasti, ja tuntuipa se hassulta! Kohtu tuntuu tosi selvästä mahasta, niinkuin olisi joku irrallinen pallo siellä! Johtuu varmasti siitä "venyneestä" asennosta. Mutta sitten vähän alle 500m kohdalla tuli yhtäkkiä semmoinen pistos kohtuun, niin sitten en enää uskaltanut jatkaa. Niitä pistoksia tulee joskus muutenkin, mutta en silti tohtinut.



Miten teillä, ootteko löytäneet hyvän urheilulajin, ja miten on uimisin kanssa erityisesti käynyt?



virva, 15+1

Yök tätä kuvottavaa oloa oksentelun jälkeen :( Näin se yrjö tuli sit ensimmäistä kertaa meille kylään ja olo on ihan hirveä :p (mutta kuitenkin niin ihana koska tietää mistä johtuu).

Saa nähdä miten käy töihin menon kans... Normaalistikin työpäivä on rankka ja varsinkin nyt kun väsymys on aivan älytön, sit vielä tää kauhea yö... 3h ehdin joten kuten nukkua. Toivottavasti neuvolasta saa sairaslomalapun tälle päivälle...



Helenelle myös onnittelut hyvistä ultrakuulumisista :) ja kuten muutkin ovat sanoneet niin elä kanna huonoa omatuntoa vaan iloitset ja nautit tästä raskaudesta =)



Tämän viestin kirjotus muuten katkesi kun piti taas rynnätä oksulle :/

Urgh, kauankohan tätä kestää... siis meinaan juuri nyt...



Danja, rv 7+1