Mitä lapselle käy, jos hän jää orvoksi?

Vierailija kirjoitti:

Testamentista on hiukan apua lapselle, sillä testamentilla voi määrätä alaikäisen lapsen perimän omaisuuden hoitajasta.

Ei tarvita erikseen mitään omaisuuden hoitajaa vaan yleensä huoltaja toimii myös edunvalvojana, ja dvv valvoo joka tapauksessa lapsen asioita.

Sanotaan että jumalauta likka mitä menit tekemään, sitten lapsi hommataan sosiaaliviranomaisten huostaan. Orpolapsi ei pääse enää koskaan kotiin vaan joutuu lastensuojelulaitokseen, sijoituksen arviointijaksolla saattaa mennä kuukausia eikä sinä aikana pääse välttämättä edes kouluun, ei saa nähdä kavereita eikä mennä harrastuksiin.

Vierailija kirjoitti:

Meille sijoitettiin serkku joka oli jäänyt orvoksi kun olin 8-vuotias. Aluksi hän oli sosiaaliviranomaisten huostassa minkä jälkeen hänet sijoitettiin isovanhemmilleen, sijoitus ei kuitenkaan toiminut koska huoltajat ei pärjänneet hänen kanssaan minkä jälkeen sijoitettiin meille.

Ei sujunut sekään, hän ei millään pystynyt sopeutumaan perheen sääntöihin ja arkeen, koulu ei sujunut eikä ollut oikein kavereita, hermostui ja kiusasi. Tukea oli kyllä järjestetty, lastensuojelun asiakkuus ja tapaamisia sosiaaliviranomaisten kanssa ja terapiaa esimerkiksi. Yritti kiusata myös kotona minua ja sisaruksiani ja ilkeili, vaikka hän on vuoden minua vanhempi, ilkeili siitä että meillä on ollut helpompaa ja että meillä on vanhemmat eikä muka pärjättäisi ilman vanhempia missään. Selkeästi siis vaan projisoi omia ongelmiaan. Pikkusisarukseni taas olivat päiväkoti-ikäisiä pikkulapsia, heidän kannaltaan ei todellaakaan ollut kivaa että kotona oli sellainen pelottavasti käyttäytyvä kiusaaja. Joskus en jaksanut enää kuunnella serkun ainaista ilkeilyä ja sanoin vaan että olisiko kannattanut auttaa vanhempiasi, siitä hän hermostuii ihan älyttömästi.

Ihan kauheaa. Onpa ikävää ettei lastensuojeluviranomaiset puuttuneet tuohon sijoitetun serkun tekemisiin, ei kenenkään pitäisi pelätä omassa kodissaan. Voi olla että sijoituksen sukulaisille on ajateltu olevan sijoitetun kannalta hyvä ratkaisu mutta harmi jos perhren lapsia ei ole tässä huomioitu, vai onko ollut niin ettei aikuiset ole tienneet tästä käytöksestä.

Vierailija kirjoitti:

Sanotaan että jumalauta likka mitä menit tekemään, sitten lapsi hommataan sosiaaliviranomaisten huostaan. Orpolapsi ei pääse enää koskaan kotiin vaan joutuu lastensuojelulaitokseen, sijoituksen arviointijaksolla saattaa mennä kuukausia eikä sinä aikana pääse välttämättä edes kouluun, ei saa nähdä kavereita eikä mennä harrastuksiin.

Ei sitten auttanut vanhempiaan?

Vierailija kirjoitti:

Meillä on testamentti, jossa olemme määränneet huoltajat tällaista tilannetta varten .

Se ei ole pätevä, toki toiveen voi esittää. Sosiaaliviranomaiset kuitenkin viime kädesssä päättävät

Vierailija kirjoitti:

Sanotaan että jumalauta likka mitä menit tekemään, sitten lapsi hommataan sosiaaliviranomaisten huostaan. Orpolapsi ei pääse enää koskaan kotiin vaan joutuu lastensuojelulaitokseen, sijoituksen arviointijaksolla saattaa mennä kuukausia eikä sinä aikana pääse välttämättä edes kouluun, ei saa nähdä kavereita eikä mennä harrastuksiin.

Orpolikka se huostaan suljetaan, pakkohuostaan joutuu se tahtomattaan, mitä likka huostassa murjottaa, miksei yhtään auttanut vanhempiaan.

Taitaa tulla kuvioihin sosiaaliviranomaiset 

Siinä vaiheessa kun molemmat vanhemmat on kuolleet ja haudattu, niin kenestä tahansa tulee orpo iästä riippumatta.

Mitä väliä? Eiköhän ne jonnekin sijoiteta.

Vierailija kirjoitti:

Meille sijoitettiin serkku joka oli jäänyt orvoksi kun olin 8-vuotias. Aluksi hän oli sosiaaliviranomaisten huostassa minkä jälkeen hänet sijoitettiin isovanhemmilleen, sijoitus ei kuitenkaan toiminut koska huoltajat ei pärjänneet hänen kanssaan minkä jälkeen sijoitettiin meille.

Ei sujunut sekään, hän ei millään pystynyt sopeutumaan perheen sääntöihin ja arkeen, koulu ei sujunut eikä ollut oikein kavereita, hermostui ja kiusasi. Tukea oli kyllä järjestetty, lastensuojelun asiakkuus ja tapaamisia sosiaaliviranomaisten kanssa ja terapiaa esimerkiksi. Yritti kiusata myös kotona minua ja sisaruksiani ja ilkeili, vaikka hän on vuoden minua vanhempi, ilkeili siitä että meillä on ollut helpompaa ja että meillä on vanhemmat eikä muka pärjättäisi ilman vanhempia missään. Selkeästi siis vaan projisoi omia ongelmiaan. Pikkusisarukseni taas olivat päiväkoti-ikäisiä pikkulapsia, heidän kannaltaan ei todellaakaan ollut kivaa että kotona oli sellainen pelottavasti käyttäytyvä kiusaaja. Joskus en jaksanut enää kuunnella serkun ainaista ilkeilyä ja sanoin vaan että olisiko kannattanut auttaa vanhempiasi, siitä hän hermostuii ihan älyttömästi.

Omasta kokemuksesta ymmärrän serkkua. On ihan hanurista asua kodissa missä perheen omat lapset asuvat iskän ja äiskän kanssa onnellisena perheenä ilman huolia mistään.

Tehdään lastensuojeluilmoitus ja sijoitetaan huostaanottoyksikköön.

Sossu maksaa orvon lapsen elatuksen.

Vierailija kirjoitti:

Sanotaan että jumalauta likka mitä menit tekemään, sitten lapsi hommataan sosiaaliviranomaisten huostaan. Orpolapsi ei pääse enää koskaan kotiin vaan joutuu lastensuojelulaitokseen, sijoituksen arviointijaksolla saattaa mennä kuukausia eikä sinä aikana pääse välttämättä edes kouluun, ei saa nähdä kavereita eikä mennä harrastuksiin.

Eikö oikeasti saa mennä kotiin?

Ei mitään merkitystä, kai yhteiskunta ja sosiaaliviranomaiset niiden asioita hoitaa

Otetaan huostaan tietenkin

Siitä voi tulla pääministeri.

Sosiaaliviranomaiset hootavat sijoituksen sukulaisille tai sijaisperheeseen. Yleensä otetaan arviointijaksolle asetetaan lastenpsykiatrisiin tutkimuksiin, sieltä sitten hommataan tarvittavat lausunnot ja niiden perusteella lastensuojeluviranomaiset tekevät päätöksen sijoituksesta.