Onko täällä ketään, jonka lapsi ei ole sopeutunut päiväkotiin?

Minusta ei kuulosta kauhean hyvältä.



Meillä kuopus oli ujo, joten jatkoin kotona oloa vuodella. Hän meni päiväkotiin vasta 4-vuotiaana. Valitsin tosi hyvän päiväkodin ja valinta osoittautui hyväksi. Lapsi sopeutui heti.

kuten arvata saattaa niin ryhmäkoko on iso ja kauhea meteli :(

perhepäivähoitajan lopetettua siirtyi hiukan alle 5v päiväkotiin, ei viihtynyt. Lopulta äiti jäi virkavapaalle vuodeksi, sitten klapsi meni eskariin ja äiti sovitti työnteon siksi aikaa ( opettaja). Eskari ja kouluun meno sujui hyvin, ei ongelmia.

Sen ison ryhmänkin kun kyllä saa hiljaiseksi esimerkiksi pienempiin jakamalla ja viitseliäisyydellä.

epänormaalia, että lapsi ei sopeudu puolen vuoden kuluessa hoitoon! Kyllä se normaalisti käy paljon nopeampaa.

Se on rankempaa kaikille osapuolille, mutta lapsen kehitykselle usein kuitenkin parempi vaihtoehto kuin että lapsi laitetaan sopeutumaan jo 1-vuotiaana. Tokihan pienempi nopeammin unohtaa ja alistuu kohtaloonsa, mutta isommalla on paremmata valmiudet käsitellä eroa ja ahditustaan ja myös oppia kokemuksistaan. Jos nyt otetaan ruma esimerkki, niin ajatelkaapa niitä Itä-Euroopan lastenkotilapsia, jotka ovat oppineet makaamaan hiljaa sängyissään. Kyllä siihen sopeutuisi kaikki teidänkin lapset, jos laitettaisiin sinne 1,5-vuotiaana, mutta yritäpä saada yli 3 v. oppimaan kuvia alle puolessa vuodessa... vaan kummallakohan tuosat olisi enemmän haittaa?

epänormaalia, että lapsi ei sopeudu puolen vuoden kuluessa hoitoon! Kyllä se normaalisti käy paljon nopeampaa.

tuo on vain oikeasti outoa, että lapsi ei sopeudu hoitoon! Jotain on lapsessa vialla tällöin.

Meidän esikoisen eskariope sanoi, että on ihan täydellisen normaalia, että sopeutumiseen menee eka vuosi.

Ei päiväkoti ole mikään ihmisen luonnollinen olotila, johon kaikki normaalit sopeutuu. Mua ärsyttää tämä ryhmääntymisen korostaminen ja sen vaatiminen jo alle 6-vuotiailtakin. Lapset on oikeasti erilaisia, kehittyvät eri tahtiin ja uskokaa tai älkää, pysyvät erilaisina vielä aikusinakin. Ei kaikki aikuisetkaan tykkäisi olla päiväkodissa, mutta toki aikuinen jo peittäisi pahan olonsa ja näennäisesti sopeutuis. Lapsilta tämä kyky vielä puuttuu ja siksi viihtymättömyys näkyy.



Se rassa vanhempia ja se rassaa myös hoitajia, jotka helposti syyllistävät sitten lasta ja epäilevät että tässä on jotain vialla. Mun oma poika ei viihtynyt kerhossa vielä 5-vuotiaanakaan ja hänelle povasi yksi ja toinenkin vierestä seuraaja vaikeuksia. Mutta niin vaan esikoulu lähti sujumaan melkein alusta asti (parina päivänä oli vaikea jäädä ihan alussa, sitten ei mitään ongelmia). Nyt hän on 10 v. ja opettaja kehuu sosiaalisesti erittäin taitavaksi lapseksi. Meluavissa ja levottomissa porukoissa hän tosin ei edelleenkään viihdy ja ajattelee mieluummin omilla aivoillaan kuin kulkee sokkona ryhmän mukana. Enää ne eivät kuitenkaan ole ongelmallisia ominaisuuksia :-)



67

lapsi jää huutaen päiväkotiin, ei puhu kuin aikuisille kysyttäessä, ei juuri leiki muiden lasten kanssa tai puhu näille??

ei se lapsen iästä riipu vaan mm. lapsen temperamentista. Joku sopeutuu 1v, toinen ei 5v.

joiltain lapsilta saattaa mennä vuosikin ennen kuin alkavat sopeutua päivähoitoon. Onhan se iso muutos, jos lapsi on ollut pitkään kotihoidossa ja joutuu sitten meluisaan pk ryhmään niin kuin meillä kävi :-(

lapset 3 ja 4 v nuorimmainen ei soputunut lainkaan . Puoli vuotta yritettiin , mutta sen enämpää ei voinut toista itsettää. illalla jo alkoi lohduton itsu, ja päivät itski. Päiväkoti ainakin äällisin puolin ihan asiallinen ja vanempi viihtyy hyvin . Palkattiin nyt sitten hoitaja kotiin 2 päivää viikko kun siirryin osa-aikaiseksi.

meidän lapsista ei saa sanaakaan irti. Voi huokaus. Välillä tuntuu niin kuin oisin pk:n henkilökunnan terapeutti, jonka pitää ottaa vastaan heidän turhautumisensa, kun eivät saa meidän lapsista juurikaan puhetta irti.

tosin lapsi joutuu kulkemaan päivän aikana useammassa ryhmässä. Ärsyttää kun sukulaiset ja työkaverit hämmästelevät ääneen,että onpa kummaa ja miten teillä on niin vaikeaa,ihan niinkuin meissä/lapsessa olisi jotakin vikaa. Lapsi puhuu koko illan ,ettei mene päiväkotiin,muutamina öinä on nyyhkyttänyt ja vaikeroi,aamulla kun avaa silmänsä alkaa heti itkemään. Päivän aikana itkeskelee välillä,useimmiten suht reipas,muttei juuri juttele,on ilmeetön ja saattaa seistä paikoillaan lapio kädessä. 3v kysessä ja äidin sydän alkaa olla murtunut

joka ikinen aamu penskana kun mut päivähoitoon vietiin. joskus alotin jo illalla itkemisen..... koulua vihasin ihan yhtä paljon, mutta en enää raivonnut siinä vaiheessa.... oppivelvollisuuden loppumisen jälkeen elämä on tuntunut luksukselta kun saan itse VALITA. olen siis nykyään erittäin sosiaalinen, opiskellut jo useammassa opinahjossa ja töissä sosiaalialalla, mutta olen hyvin valikoiva siinä, missä viihdyn. jotkut lapset ei vaan sopeudu enkä tiedä voiko sille mitään tehdä.

oli arka ja ujo lapsi. Meni päiväkotiin n. 2,5-vuotiaana, oli muutaman päivän, kun otin lapsen pois ja mummon hoitoon! Ei sopeutunut. Eka päivänä meni ihan mielellään ja tokanakin vielä meni, mutta kolmantena aamuna huusi ja itki ihan hysteerisenä, ettei halua sinne. Vein kuitenkin ja lapsi vietti päivänsä sitten sulkeutuneena toiseen huoneeseen ja itkemällä leipääntyneiden hoitajien mukaan koko päivän. Otin lapsen pois päiväkodista siltä istumalta ja ajattelin, että minun lapsistani yksikään ei koskaan milloinkaan mene päiväkotiin hoitoon! Eikä ole mennyt. Sain vähän myöhemmin saman aran lapsen pph:lle ja lapsi sopeutui hoitoon heti! Minä liputan pph:n puolesta, ainakin aroille lapsille ehdoton hoitomuoto!! Myöhemmin nämä päiväkodin hoitotädit voivottelivat, kun eivät ehtineet saada lapsen luottamusta niinä ensimmäisinä hoitopäivinä. Voi voi, pph sai sen luottamuksen eka hoitoaamuna ja huippuhoitaja olikin!!

3,5v-5v omaa pph jonka ainut hoitolapsi olin omien lastensa lisäksi. Pelkäsin ja vihasin koko paikkaa. Muuton vuoksi pääsin ihanaan tarhaan ja pian toiseen tarhaan ja rakastin olla niissä! Miten ihanaa, leluja, kavereita ja aktiviteetteja ja huolehtivaisia hoitotätejä. Pph oli tyränni, vihamielinen ja kylmä ihminen ja piti minua vain rahasta. Kerran 3v karkasin häneltä kun inhosin paikkaa.



Nyt omien lasten vuoksi olen aika herkkänahkainen omien kokemusten vuoksi. Vuoden sisällä vaihdoimme kerran hoitopaikkaa fiilisteni ja lasten kokemusten vuoksi ja nyt irtisanoimme toisestakin paikasta ja lapset täysin kotihoidossa. Olivat vajaa 3v kun aloittivat ryhmiksessä, mutta nyt jo siis 4v.

aika hätiköityä minusta ottaa lapsi pois noin nopeasti pk:sta.

oppia ikä kaikki, tarkoittaa, että kaiken ikää opitaan...