Työttömän lapsi ei tarvitse päivähoitopaikkaa

Itseni mukaan lukien... Mä olisin lapsena kaivannut seuraa JOKA PÄIVÄ. Äiti ei vain tätä tajunnut "koska lapset on parasta hoitaa kotona".

Itseni mukaan lukien... Mä olisin lapsena kaivannut seuraa JOKA PÄIVÄ. Äiti ei vain tätä tajunnut "koska lapset on parasta hoitaa kotona".

Minä asuin lapsuuteni maalla ja siellä naapurit ovat paljon harvemmassa. Silti seuraa löytyi, muutaman sadan metrin päässä asui suurinpiiretin ikäiseni poika ja puolen kilsan päässä pari vuotta itseäni vanhempi tyttö. Lisäksi tapasin paria serkkuani silloin tällöin. Vaikka näiden seurassa en joka päivä leikkinytkään, niin en silti kokenut olevani yksinäinen. Noh, äidilläni ja isälläni oli aikaa minulle (maatilan töistä huolimatta tai niiden vuoksi; olin useimmiten mukana "auttamassa"), koska olin jo 5-vuotias, kun siskoni syntyi.

Minä asuin lapsuuteni maalla ja siellä naapurit ovat paljon harvemmassa. Silti seuraa löytyi, muutaman sadan metrin päässä asui suurinpiiretin ikäiseni poika ja puolen kilsan päässä pari vuotta itseäni vanhempi tyttö. Lisäksi tapasin paria serkkuani silloin tällöin. Vaikka näiden seurassa en joka päivä leikkinytkään, niin en silti kokenut olevani yksinäinen. Noh, äidilläni ja isälläni oli aikaa minulle (maatilan töistä huolimatta tai niiden vuoksi; olin useimmiten mukana "auttamassa"), koska olin jo 5-vuotias, kun siskoni syntyi.

ja saatkin työpaikan jossa pitää aloittaa heti?? Mihin ihmeeseen 2 lasta laitetaan noin vain. Ei täällä pk-seudulla päiväkotipaikkaa/pph:ta päivässä saa ja mitä ihmettä tuleekaan maksamaan 4kk lastenhoitaja jostain muualta.

Ei se palkka tule heti samana päivänä kun työt alkaa.



Mulla on 2 lasta päiväkodissa, ovat lyhennetyllä päivällä tällä hetkellä ja minä etsin aktiivisesti työtä. En aio irtisanoa paikkaa, jos näyttää kuitenkin sille ettei mitään minulle tarjottavaa ole kesään mennessä otan lapset koko kesäksi pois päiväkodista.



Mulle sanottiin päiväkodissa, että on lapsen oikeus käydä siellä päiväkodissa kun sen paikan on saanut ja tottunut jo olemaan siellä. Minä olen valmis aloittamaan työt heti jos paikka kohdalle sattuu.

Meillä ei ollut lähistöllä samanikäisiä, veli oli ainoa lapsiseura mitä oli.

Kun esikoulu alkoi, olin aivan hukassa. Pelkäsin olla isossa lapsiryhmässä, en osannut ottaa kontaktia muihin. Vielä kouluiässäkin olin sosiaalisesti hyvin arka. Eristäydyin ja kärsin.

Oma äitini ei ymmärrä, miksi haluan lapseni viimeistään 3-4-vuotiaana päiväkotiin. Hänelle kotiäitiys oli joku pyhä velvollisuus.

Jonain päivänä ehkä uskallan kertoa, mitä mieltä olen kotihoidon hienoudesta...

23 mä taas oon sitä mieltä että kotihoito ei aina ole hyvästä

Itseni mukaan lukien... Mä olisin lapsena kaivannut seuraa JOKA PÄIVÄ. Äiti ei vain tätä tajunnut "koska lapset on parasta hoitaa kotona".

Tuosta MLL:n hoitaja-jutusta... Meidän pienessä kaupungissa ei hoitajaa saa päiväsaikaan vaan vasta illaksi. Syynä on se, että hoitajat ovat enimmäkseen lukiolaisia. Otin nimittäin asiasta selvää, kun olisin apua tarvinnut... Piti sitten siirtää myöhemmäksi, että sain sukua apuun. Välillä on vaan pitänyt kylmästi ottaa lapset mukaan.

ja lapsilla on oikeus jatkaa päiväkodissa tutussa ympäristössä. Jos otat lapset kotiin ja kuukauden päästä lähtisit takaisin töihin. Lapsi menisi eri päiväkotiin ja taas aloittaa tutustumisen uuteen ryhmään ja hoitajiin.

Jäin työttömäksi juuri kun piti palata hoitovapaalta töihin.

No, poika aloitti sovitusti päiväkodissa, ja itse työllistyin kahden kuukauden päästä. Olisiko siis pitänyt unohtaakin se pojan päiväkotiin meno ja olla kotona jolloin työhaastatteluissa käynti olisi vaikeutunut jne. Todennäköisesti en olisi enää kahden kuukauden päästä saanut poikaa siihen lähipäiväkotiin.



Nyt olen ollut vuoden alusta lomautettuna ja poika on eskarissa.

Etsin koko ajan aktiivisesti töitä vaikken vielä irtisanottu olekaan, mutta lomautus kestänee pitkään eikä kiinnosta makailla kotona, vaikka ansiosidonnaista saankin.Teen normi konttorihommia ja mulla on hyvä työkokemus joten uskon löytäväni töitä ehkä piankin. Tai sitten pääsen palaamaan vanhaan työhöni.

En todellakaan meinaa ottaa poikaa pois päiväkodista, jossa on tutut kaverit vain sen takia että olen nyt kotona ja etsin töitä.

Enkä todellakaan tunne asiasta edes minkäänlaista huonoa omaatuntoa. Miksi pitäisi?



Oletteko te urpot ajatelleet asiaa sen lapsen kannalta? Miltä tuntuu pompotella lasta edestakakaisin, ensin päiväkodissa, sitten kotiin ja sitten ehkä piankin jonnekin uuteen päiväkotiin.

Ai niin, mutta kun ette itse ole ao. tilanteessa niin se on niin helvetin helppo jeesustella.

Kuulostat järkevältä, verrattuna moneen tähän ketjuun vastanneista. Tottakai pidät lapsen eskarissa jatkossakin, olisi ihan hassua ottaa lapsi pois sieltä! Kumma kun jotkut eivät tällaisia tosiseikkoja edes ymmärrä??



Itse olen kotona hoidettu, enkä näe siinä juurikaan mitään positiivista. Äiti ei juuri päästänyt mua minnekään edes leikkimään. Maalla asuimme. Ekalla olin aivan hukassa!!! En itse koskaan tekisi omalle lapselleni samaa kuin mulle tehtiin. Ihan vain pukattiin maailmaan kylmiltään ilman minkäänlaista kokemusta ryhmässä olemisesta.

Eli et voi hakea edes niitä töitä. Miten sinä sen ratkaiset ap.

kunnalla on 2 viikkoa aikaa hoitopaikan järjestämiseen. Jos ei kunnalla ole niin voi saada ostopalveluna yksityiseltä kunnan kautta, maksu jää samaksi kuin olisi kunnallisella.

Mulla ei ollut työpaikkaa johon palata oltuani kolme vuotta kotona. 3- ja 1,5-vuotiaiden lasten kanssa olisin juu ehkä saanut muutaman hakemuksen tehtyä, mutta en kyllä päässyt haastatteluihin. Kävin keskimäärin joka toinen päivä joko haastattelussa tai testeissä. Ja ehdottomasti työllistymisessä auttoi kun pystyin ilmoittamaan että lasten päivähoito on järjestyksessä ja voin aloittaa heti. Aktiivista työnhakua kesti kolme viikkoa kunnes sain töitä.



Taas ovat äidit porukalla huonontamassa asemaansa työmarkkinoilla.

Siis pojat ovat 6 päivää kuukaudessa hoidossa, jottei hoitopaikka mene, muuten kyllä kotona. Ihana hetki minulle siivota talo, käydä ostoksilla ja viettää omaa aikaa edes joskus. Työpaikka on, mutta vain huhtikuusta lokakuuhun, muun ajan olen työttömänä, siis ensi viikolla alkavat työt ja hoitopaikka muuttuu täydeksi arkipäivien osalta. Mutta kyllä tuo 6pv on ollut mun pelastus ja henkireikä.

että täällä palstalla muita äitejä häiritsee yli kaiken se, miten joku toinen lapsensa hoitaa?? Olit sitten työtön, töissä, kotona vauvan kanssa tai mitä vaan, niin kaikki lapset pois päiväkodeista. Vain ja ainoastaan kotihoito on hyväksi, vaikka varmaan monenkaan tapauksessa näin ei ole.



Pätkän vertaa kuulu jollekin av-tantalle missä kukakin lapsensa hoitaa.

Taas ovat äidit porukalla huonontamassa asemaansa työmarkkinoilla.

[/quote]

Onko sokeampaa ja typerämpää kuin muutama av-mamma... Oikein väkisin halutaan rajoittaa naisten oikeuksia ja mahdollisuuksia. Järjenkin käyttö olisi sallittua. Paha mieli tulee. : ( "Mutku ei naapurilla SAA olla enempää oikeuksia/asiat paremmin kuin mulla!! "

Taas ovat äidit porukalla huonontamassa asemaansa työmarkkinoilla.

Jos oikeus poistettaisiin niin palattaisiin takaisin 80-luvulle ja huononnettaisiin samalla naisten oikeuksia ja mahdollisuuksia uraan.

Jos ajattelen itseäni niin työskentelen parhaiten kun tiedän lasteni olevan hyvässä ja tutussa päivähoitopaikassa. Siinä samassa missä ovat olleet jo pitkään. Mitäköhän siitäkin tulisi jos joutuisivat jatkuvasit vaihtamaan paikkaa äidin pätkätöiden takia??? Ei munkaan töistä tulisi yhtään mitään.

miten tilanne ratkaistaan jos vanhemmat eivät ole ydessä, mutta vanhemmilla on yhteishuoltajuus ja lapset ovat vanhemmilla vuoroviikoin. kumman vanhemman elämäntilanteen mukaan mennään? jos lapsi on kirjoilla yöttömän vanhemman luona, niin miten lapsi saa työssäkäyvän vanhemman viikoilla hoitopaikan? vai kärsiikö tässä taas "etävanhempi", joka maksaa aika monessa asiassa siitä, että lapsi ei voi olla kahdessa kodissa kirjoilla?

Itsekin vastustan näitä "virikepaikkoja", siis alusta pitäen toinen vanhempi kotona ja eikä aikomustakaan lähteä kotoa mihinkään töihin, koulutukseen... Mutta nyt kun jäin työttömäksi itse, ei ole aikomustakaan ottaa lapsia pois tarhasta sen takia, että itse olen kotona. Juttelin asiasta päiväkodissa ja he olivat sitä mieltä, että ei ole mitään mieltä antaa lähipäiväkodissa paikkoja pois, jos vaikka itse tarvitsee niitä esim. parin kk:n päästä. Silloin ei niitä enää saa takaisin, koska on jonoa. Tietenkin vähensin tarhapäivien määrää.

Mun mielestä mun lapset eivät ole mitään "virikelapsia", vaan he käyvät tarhassa nyt ihan vaan siksi että saavat pitää tutun tarhan paikkansa, kun tulee se aika, että itse menen töihin/koulutukseen. Toivottavasti se aika tulee pian. Ajattelin nimenomaan lasten parasta tässä asiassa. Mulle ei olisi ongelma olla heidän kanssa kotona, mutta luulen että heille olisi ongelma tulla pariksi kk kotiin ja sitten jonnekin vieraaseen tarhaan, kun paikat lähitarhassa menneet.

Ihmiset järjenkäyttö on sallittua.

Jäin työttömäksi juuri kun piti palata hoitovapaalta töihin.

No, poika aloitti sovitusti päiväkodissa, ja itse työllistyin kahden kuukauden päästä. Olisiko siis pitänyt unohtaakin se pojan päiväkotiin meno ja olla kotona jolloin työhaastatteluissa käynti olisi vaikeutunut jne. Todennäköisesti en olisi enää kahden kuukauden päästä saanut poikaa siihen lähipäiväkotiin.

Nyt olen ollut vuoden alusta lomautettuna ja poika on eskarissa.

Etsin koko ajan aktiivisesti töitä vaikken vielä irtisanottu olekaan, mutta lomautus kestänee pitkään eikä kiinnosta makailla kotona, vaikka ansiosidonnaista saankin.Teen normi konttorihommia ja mulla on hyvä työkokemus joten uskon löytäväni töitä ehkä piankin. Tai sitten pääsen palaamaan vanhaan työhöni.

En todellakaan meinaa ottaa poikaa pois päiväkodista, jossa on tutut kaverit vain sen takia että olen nyt kotona ja etsin töitä.

Enkä todellakaan tunne asiasta edes minkäänlaista huonoa omaatuntoa. Miksi pitäisi?

Oletteko te urpot ajatelleet asiaa sen lapsen kannalta? Miltä tuntuu pompotella lasta edestakakaisin, ensin päiväkodissa, sitten kotiin ja sitten ehkä piankin jonnekin uuteen päiväkotiin.

Ai niin, mutta kun ette itse ole ao. tilanteessa niin se on niin helvetin helppo jeesustella.

kolmelle lapselle hoitopaikka jossa saavat ruokaa, aamupala, lämmin ruoka ja välipala. Tulis liian kalliiksi ruokkia kolme lasta viisi kertaa päivässä, kun menojen jälkeen käteen jää vain muutama satanen / kk, ja sossusta ei apua heru kuin parin kolmen kympin verran.