Lue keskustelun säännöt.
ollaanko ainoita joita appivanhemmat ei auta rahallisesti?
11.03.2009 |
omat vanhempani ovat jo kuolleet, mutta viime aikoina olen huomannut kuinka yhden jos toisenkin tutun vanhemmat ja appivanhemmat ovat innoissaan ostamassa aikuisten lastensa perheille vaikka mitä: vähintään lastenvaunut, mielellään vaunut ja turvakaukalo. paljon vaatteita, jostkut saavat puhdasta rahaakin.
me ei olla koskaan saatu penniäkään miehen vanhemmilta. ollaan opiskelijoita, miehen vanhemmat tienaavat yhteensä n. 8 000 kuussa. oltiin taannoin vatsataudissa koko perhe ja pyydettii appiukkoa tuomaan ruokaa (no Jaffaa ja mehujäätelöä) kun ei kyetty itse kauppaan. appi karhusi sentilleen ostosten hinnan.
saatan nyt vaikuttaa kateelliseltä, mutta kiukutti varsinkin tuo jaffalla rahastaminen.
Kommentit (60)
äitini on kuollut, isääni ei kiinosta tai ole aikaa...
Miehen äitiä autetaan rahallisesti, KOSKA EI KUULEMMA MUUTEN PÄRJÄÄ! Muutaisi halvempaan niin pärjäisi. Asuu tällä hetkellä huippu kalliissa palvelutalossa. Auttaisin häntä mielellään jos hän olisi suhtautunut lapsiimme hieman "innostuneemmin". Tarkoitan lähinnä, että olisi ollut oikeasti kiinnostunut lapsistamme, mutta kun se on ei niin se on ei se kiinnostus.
Mielestäni jokaisen suomessa asuvan pitäisi tulla toimeen omillaan. Meillä suomessa on kuitenkin niin hyvät sosiaalietuudet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on molemmilla parempi koulutus kuin muilla sisarillamme.Lieko se syynä, että duunarivanhemmat eivät ole meitä avustaneet kuten toisia lapsiaan. Ollaan oikeasti pienituloisia ja köyhiä verrattuna esim. rakennusalalla toimiviin tai yrittäjinä toimiviin sisaruksiimme.
Kyllä tuollainen kohtelu, että toisille tehdään lähes päivittäin töitä, oli se sitten lastenhoito, remontti ym. arvokasta duunia ja toisille ei, on saanut välit menemään.
Ja opettanut sen, että aivan kaikkeni tulen tekemään, jos terveenä pysyn (ei esim. dementia), että lapsillani olisi tunne, että he ovat samanveroisia. jos autan toista lasta lastenhoidossa tai jos mies rakentaa tai remontoi taloa toiselle, keskustelen heti avoimesti asiasta toisen lapsen kanssa ja kuulostelen tunteita. Ja autan yhtä paljon kun toinen lapsi hankkii oman asunnon tai lapsen. Jos jostain syystä toinen saisi myöhemmin lapsen, ja kunto ei enää olisikaan niin hyvä, keskustelen siitäkin ja mietimme miten saisimme hänelle apua, jos minusta ei enää ole.
Se, että lasten täysi-ikäistyessä ajattelee, että nyt saavat pärjätä omillaan ja nyt saan auttaa sitä, ketä haluan, on mielestäni väärin. Tällaisen ihmisen olisi pitänyt tehdä vain yksi lapsi. Mielestäni vanhemmuus ei pääty ja vanhempien on oltava tasapuolisia.
..me ei koskaan saatu mitään....no marjoja,omenoita semmosta tyyliin....
nyt ei ole appivanhempia enää ovat exappivanhempia...mutta vieläkin saan marjoja käydä poimimassa ja omenoita syksyisin =).
Äitini on innostunut vauvasta niin, että on ostellut paljon vaatteita ym tarviketta. Ommellut pussilakanoita jne. Isommat tarvikkeet ostamme itse. Mun mielestä vauvasta hullaantuminen on kuitenkin ihan eri asia kuin se, että jatkuvasti saa vanhemmiltaan/appivanhemmiltaan rahaa. Ei tulisi mieleenikään ottaa rahaa vastaan noin muutoin.
Lapsille ovat kylla aina ostelleet jotain pienta: anoppi osti kerran turvaistuimen ja oma aitini ostelee mielellaan jotain vaatetta lapsille muutaman kerran vuodessa. Ja tietysti viela synttari- ja joululahjat ostavat kaikille, yleensa joku 40-50 euroa per lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä sama homma. Eivät auta rahallisesti eivätkä muuten. Viimeksi esim hiihtolomalla appivanhemmat olivat lomalla, itse en voinut pitää kuin 3 päivää lomaa joten eka ja kolmasluokkalaiset jäi yksin kotiin kahdeksi päiväksi. Eivät ottaneet appivanhemmat eikä omatkaan lapsia hoitoon... Onneksi pystyin käymään päivällä kotona.. terv. yh
Että kyllä se on vaan itse selvittävä...
Ei me oo mitää niiltä saatu, eikä kyllä edes oleteta. yhtä köyhiä ovat ja yhtä velkavankeudessa kuin mekin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta kuullostaa ihan normaalilta, että maksat jos pyydät jotain kaupasta ostamaan jotain nimenomaan teitä varten.
Meillä minun vanhemmat on ostanut lapsille vaatteita ym syntymäpäivä ja joululahjoiksi ei muuten. Rahaa eivät ole koskaan antaneet, enkä edes ottaisi vastaan jos tarjoaisivat.
Miehen vanhemmat eivät ole juurikaan edes ostelleet lahjoja vaan joulu ym lahjat ovat olleet esim anopin kutomia sukkia, villapaitoja ym. Ja kiva niin, kun en itse osaa kutoa.
Rahaa emme ole heiltäkään koskaan saaneet paitsi häälahjaksi rahaa parisängyn ostoa varten.
saatan nyt vaikuttaa kateelliseltä, mutta kiukutti varsinkin tuo jaffalla rahastaminen.
Meille ei sada rahaa kummankaan vanhemmilta eikä siinä mitään: menot on mitoitettava omien tulojen mukaisiksi. Sen sijaan sekä omat että mieheni vanhemmat kyllä kysyvät aina lasten synttäreillä ja jouluna mitä olisi tarvis kun mielummin ostavat jotain käytännöllistä lahjaa, joten usein vinkkaan jotain vaatepuolta. Vaunut, sitterit, turvakaukalot, istuimet yms. olemme kustantaneet ihan itse. En kyllä usko, että kummankaan vanhemmat olisivat niin pihejä, että tuollaisessa sairastapauksessa karhuaisivat rahoja takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
unohdin mainita että toi jaffarahastus pisti vihaksi ihan jo siksi, kun siinä tärisevänä ihmisrauniona asioin parvekkeen kautta (appi ei uskaltanut ovelle ettei pöpöt tartu), ja halusi sen maksun heti siinä, sentilleen, eikä mulla tietenkään mitään käteistä siinä ollut ja jouduin takkien taskujen pohjat käymän puhdistamassa pikkukolikoista...
no oikeastaan naurattaa jo koko tilanne :D
ap
Minun vanhempani aina välillä antavat jos sattuu ylimääräistä olemaan. Isäni saattaa antaa minulle välillä 50 e "osta jotakin kivaa". Ja olen siis kohta 40v.!
Appivanhemmat reissaavat paljon, ostelevat kaikenlaista itselleen ja ostavat meillekin kaikenlaista turhaa. Siis tarkoitan turhalla erilaisia pääsiäis- ja joulukoristeita ym. En voi sietää mitään koristeita.
Lapsille ostavat joskus karkkia tai (edelleenkin) niitä hiton koristeita. Mutta mitään hyödyllistä eivät osta. Eivätkä anna rahaa.
Mutta eihän heidän tarvitsekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no saadaan me appivanhemmilta joulu ja synttärilahjat, ja siitä tekevät melkoisen numeron.
Puheissaan ovat tosi avokätisiä. Eniten minua kaihertaa, kun he antavat ihmisten ymmärtää maksaneensa meidän häistä suurimman osan, vaikka tosiasiassa maksoivat vain kukat kirkkoon. Tietenkin se oli kiva teko, mutta ei he muihin kustannuksiin osallistuneet, mutta näin koko suku luulee.
No ok, kyllä ma uskon, että mun appi olisi jaffat maksanut. Eli kyllä voitat piheissä appivanhemmissa ihan suvereenisti.
miehen vanhemmilta ei tuu edes kunnon lahjoja vaan jotain saakelin halpaa sälää. mun vanhemmat sentään ostaa lapsille kunnon lahjat.
mutta toisaalta en ole ikinä odottanutkaan että joku maksais mun elämisen vaan oon tosi tyytyväinen, että pärjään täysin itse.
Edes omistusasunnossa meillä ei ole ulkopuolisia takaajia vaan maksetaan pankille takauksesta joka vuosi vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä omat vanhempani ovat avustaneet kaikenlaisessa, vaikka ihan hyvätuloisia ollaan itsekin, mutta toki asuntovelkaisia pienten lasten vanhempia... Appi taas on juuri sellainen joka perii sentilleen kaikki jos jotain on ostanut. Ei se nyt haittaa, mutta huvittaa kyllä kun on itselleni niin outoa.
anoppi ja appiukko oli tulossa käymään ja nuorimmaisella oli hammas puhkeamassa ja se nostatti kuumeen. Supot oli päässyt loppumaan joten soitin anopille, että voisivatko matkan varrella pysähtyä apteekkiin hakemaan. Toki toivat mutta antoivat kanssa kuitin käteen ja pennilleen maksoin lääkkeet heille.
Toisaalta samat ihmiset tuovat meille sanko tolkulla mansikoita, mustikoita, vadelmia pakastettavaksi eivätkä niistä meiltä mitään veloita. Ne kun kasvavat omilla mailla eikä niistä ole kuin keräämisen vaiva.
Eli rahaa ei saada, mutta en ole sitä kaivannutkaan.
Minun vanhempani ovat ihan ookoo tuloisia, mutta eivät kyllä mitään rikkaita. Heiltä ollaan saatu joskus rahaa, kun on kerralla joutunut jotakin isoa maksamaan, mihin oma talous ei oikein olisi venynyt. (mm. meillä oli kiire saada lämminvesivaraaja korjattua, ei ollut aikaa säästellä rahoja) Kaikki ollaan takaisin maksettu, vaikka joskus erissä pitänytkin. Eivät olisi rahojaan takaisin kinunneet, mutta ollaan itse haluttu maksaa.
Appivanhemmat taas kituuttavat yhtä vähillä rahoilla kuin mekin, joten sieltä suunnalta olisi kohtuutonta mitään odottaakaan.
Ja niinhän se on, että kyllä sitä omillaan pitäisi seistä. Vaikka meilläkin todella vähän rahaa (itse kotihoidontuella, mies jäi juuri työttömäksi) niin aina saadaan laskut maksettua ja ruokaa pöytään. Kysehän on vain siitä, elääkö omien varojen mukaan vai katsooko mallia naapurista. :)
Ette ole. Me ei olla kanssa rahallista apua saatu, vaikka molempien vanhemmat hyvin toimeentulevia. Mutta emme myöskään ole halunneet. Itse on piskeltu lainarahalla ja kituutettu myös pienten lasten kanssa. Mutta ehkä meidät on kasvatettu niin... Tuota auttamista en kyllä ymmärrä; kyllä he ovat lastenhoidossa auttaneet minkä pystyneet ja toki norkut synttärilahjat, joululahjat jne.. .Enkä ole sitäkään ymmärtänyt oikein, että odotetaan sitä perintöä... Kyllähän se sieltä joskus kolahtaa, mutta me olemme ylpeitä, että olemme itse elämämme pääosin rakentaneet. T. vieläkin opintolainoja makseleva kolmen äiti.
Jotkut erityisesti tuossa sukupolvessa on sairaan pihejä (tuota Jaffa-esimerkkiä ajattelin). Ja ajattelevat, että kun hekin ovat joutuneet tulemaan omillaan toimeen, omienkin lasten pitää niin tehdä.
Haloo mitä te oikein ajattelette!
ja tuo että appi asioi parvekkeen kautta on todellakin täysin ymmärrettävää, en itsekään haluaisi mahatautia. Iäkkään ihmisen mahatauti vie helposti sairaalaan. Oletko ap jotenkin holhouksen tarpeessa, ja te muutkin?
Tosi kiva sitten kun oon viiskymppisenä jakanut varallisuutes pois niin kitkuttelet sitten 30 vuotta jollain kansaneläkkeellä ja kuuntelet lastes thaimaan reissuista jos ehtivät kotona käydä.
ehkä näillä vanhemmilla jotka rahojaan jemmaa on joku suunnitelma niiden varalla. Tai sitten vaan nauttivat siitä että saavat päivittäin käydä tilinsaldoa ihastelemassa.
Se heille sallittakoot. Ja muut saa tehdä rahoilleen mitä lystäävät.
Mun vanhemmat eivät tosiaan kinua takasin jaffarahoja, mutta eivät kyllä mitään ostelekaan meille (opiskeluaikoina joskus tuli ruokakassin kanssa).
Heillä on velaton talo ja säästöjä ja suunnittelevat nyt asunnon ostoa ulkomailta eläkepäiviksi. Hyvä niin. mun mielestä parempi jos käyttävät rahansa ja nauttivat niistä.
Me nyt aikuiset taidetaan olla ensimmäinen sukupolvi jolla on oikeasti ollut kaikilla mahdollisuus opiskella ja luoda itse suunta elämälleen ja taloudelleen.
Joten mitä me nyt vanhempiemme rahoja käydään kärttämään. he ovat omansa ansainneet ja me omamme.
Toki minäkin olen sitä mieltä että jos vanhemmilla rahkeet riittää niin luulisi auttavan pulassa olevia lapsia, mutta en nyt tarkoita lisäsiiven rakennuttamista mukulan asuntoon. vaan juuri jeesaamista sairauden aikana tai rahan lainaamista vesivaraajaan (vai mikä olikaan jollain mennyt rikki).