Lue keskustelun säännöt.
ollaanko ainoita joita appivanhemmat ei auta rahallisesti?
11.03.2009 |
omat vanhempani ovat jo kuolleet, mutta viime aikoina olen huomannut kuinka yhden jos toisenkin tutun vanhemmat ja appivanhemmat ovat innoissaan ostamassa aikuisten lastensa perheille vaikka mitä: vähintään lastenvaunut, mielellään vaunut ja turvakaukalo. paljon vaatteita, jostkut saavat puhdasta rahaakin.
me ei olla koskaan saatu penniäkään miehen vanhemmilta. ollaan opiskelijoita, miehen vanhemmat tienaavat yhteensä n. 8 000 kuussa. oltiin taannoin vatsataudissa koko perhe ja pyydettii appiukkoa tuomaan ruokaa (no Jaffaa ja mehujäätelöä) kun ei kyetty itse kauppaan. appi karhusi sentilleen ostosten hinnan.
saatan nyt vaikuttaa kateelliseltä, mutta kiukutti varsinkin tuo jaffalla rahastaminen.
Kommentit (60)
Käytännön asioissa. Omat vanhempani ostivat myös esikoisemme syntyessä rattaat meille. Tasapuolisuutta ei kuitenkaan ole ollut sikäli että minun ja mieheni sisarukset ovat saaneet autoja sun muuta, mutta en nyt sitä jaksa kovasti kadehtia. Yritän vaan muistaa sitten omien lasten kohdalla olla tasapuolinen. Meillä on kuitenkin ollut auto ja asunto että ei meillä ole ollut varsinaista puutetta jos ei kovin leveästikään eletä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koskaan ei ole pyydetty, mutta haluavat itse auttaa meitä. Molempien vanhemmat on velattomia ja hyvin tienaavia akateemisia, joten sitä rahaa jää niillä niin paljon käyttämättä. Olemme kyllä itsekin akateemisia ja ihan kivasti tienaavia, mutta kun väkisin tyrkyttävät rahaa ja ostavat tavaraa ihan omasta halustaan niin kyllähän se monilapsisen ja asuntovelkaisen perheen elämää helpottaa. Siksi aion myös tulevaisuudessa auttaa taloudellisesti omia lapsiani!
Me siis saimme mm. 40 000 e talon ostoon, uudet huonekalut Kruunukalusteesta koko taloon, viimeksi minä ja mieheni saimme synttärilahjaksi molemmat (eli 2 kpl) litteät isot telkut eri puolelle taloa, autoon 20 000e, lapsille en ole koskaan ostanut vaatetta kun mummot kantavat Stockalta kylki vääränä vaatetta kun "ne on niin suloisia nuo lasten vaatteet", ostavat jääkaapin täyteen ruokaa aina kun käyvät, vievät lapsia ulkomaanlomille, maksvat lasten tarhamaksut ym, ym, ym.
Itseäkin ihan pyörryttää!
Sydämeni pohjasta kiitän ja koko ajan on tunne että sekään ei riitä. No, kyllä minä sitten pidän heistä huolen kun ovat vanhoja.
Mutta kaverini (32v) sanoi taannoin, ettei isä saa tietää että hän polttaa silloin tällöin tupakka, koska siihen loppuisi rahantulo. Olin vähän aikaa aivan ällistyksestä mykkänä :)
en haluais vaikka tarjottais! omahan se on ongelma jos lapsia hankkii niin huonolla palkalla että tarttee kerjätä rahaa muilta! ja me ei edes olla hyvätuloista lähelläkään mutta tosi hyvin pärjätään!!
niin melkein toivon ettei kukaan lapsistani mene koskaan naimisiin saati tee lapsia. Kyllä ollaan appi- ja omilta vanhemmilta vaatimassa aina joko lastenhoitoapua ja näköjään rahaakin.
Mulle on täysin vieras käsite, että appivanhemmat tai edes omat vanhemmat kustantaisivat meille mitään. Saati että antaisivat puhdasta rahaa. Omat vanhemmat ostavat lapsillemme synttäri- ja joululahjat, siinä se. Appivanhemmilla ei ole tapana ja hyvä etteivät vähistä rahoistaan ostakaan.
Äidilläni on rahaa ja tulee perimään äitinsä. Kertoi tuossa jo, että aikoo siirtää oman perintönsä minulle. Kieltäydyin kunniasta, käyttäköön rahansa itseensä.
Kun olen itse lapseni pesästä lennättänyt, en myöskään aio itse elättää/avustaa aikuisia lapsiani. Taatusi saan vähät rahani kulutettua vaikka sitten siihen matkusteluun johon ei nyt ole varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun äitini antaa rahalahjoja niin minulle, kuin sisaruksillenikin ja lapsenlapsilleen.
Miehen vanhemmat sen sijaan eivät yleensä anna edes syntymäpäivä- ja joululahjoja lapsenlapsilleen tai antavat kyllä jos tulevat juhliin, mutta usein eivät tule ja mistään taloudellisista avustuksista ei koskaan ole ollut puhettakaan.
Emme mekään ole saaneet rahaa vanhemmiltamme, kummankaan. Mutta meillä nyt on itsellä hyväpalkkaiset duunit ja velaton asunto, joten ei tarvitakaan.
Teillä on tilanne toinen. Ja tosiaan: jos oma lapsi pyytää apua kipeänä ollessaan, kuka helvatan pahvi alkaa karhuta siinä välissä muutaman euron kauppalaskua?! Jos vaikka naapurini pyytäisi moista, ei tulisi mieleenikään pyytää sitä kauppalaskua korvattavaksi - ja oman lapsen perheeltä nyt varsinkaan.
Eli saitoja ovat ja kenties aika tunteettomiakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
taloudellista apua. Miehen vanhemmilla ei tule edes lapsille joulu-tai synttärilahjoja. Minun vanhemmiltani jotain tosi pientä. Kummankaan vanhemmat eivät koskaan hoida lapsenlapsiaan. Emme ole vaatimassa rahaa, emmekä hoitoapua, mutta jos minulla olisi itselläni mahdollisuus auttaa vaikka taloudellisesti, kuten heillä, kun heillä ei ole rahasta puutetta, tekisin sen itse mielelläni. Olisi mukavaa vaikka ostaa omalle lapsenlapseen jokin vaate tai harrastuväline, jos se häntä ilahduttaisi ja minulla olisi siihen reilusti rahaa.
Aikuisen ihmisen pitää tulla omillaan toimeen eikä elää vanhempiensa rahoilla. Appiukkosi toimi ihan oikein, miksi hänen pitäisi sinun ja aikuisen poikansa ruuat maksaa???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vanhemmat, ei taloudellisesti, eikä lastenhoidossakaan, on niin kiire hoitaa muiden sisarusten lapsia, ettei aika/voimat riitä meille:(
niinkään valita, mutta ihmettelee, miten s-nan natku voi ihminen olla, jos ei oman lapsensa perheelle voi muutaman euron kauppakassiakaan tuoda ilman, että pitää olla känny ojossa... Eli se on outoa käytöstä, koska tavallisesti ihmiset eivät kyttää joka sentin perään.
Aikuisen ihmisen pitää tulla omillaan toimeen eikä elää vanhempiensa rahoilla. Appiukkosi toimi ihan oikein, miksi hänen pitäisi sinun ja aikuisen poikansa ruuat maksaa???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omat vanhempani taas ovat tuupanneet rahaa pyytämättä, mm. pianon ostamiseksi kun yksi lapsista oli maininnut, että haluaisi alkaa soittaa. Vanhempani ovat säästeliäitä tyyppejä. Appivanhemmat taas pistävät rahaa menemään mm. ikuisuusprojektiin nimeltä purjevene sekä reissaamiseen ja elävät kutakuinkin kädestä suuhun.
Omat vanhempani taas ovat tuupanneet rahaa pyytämättä, mm. pianon ostamiseksi kun yksi lapsista oli maininnut, että haluaisi alkaa soittaa. Vanhempani ovat säästeliäitä tyyppejä. Appivanhemmat taas pistävät rahaa menemään mm. ikuisuusprojektiin nimeltä purjevene sekä reissaamiseen ja elävät kutakuinkin kädestä suuhun.
Kismittääkö, kun laittavat purjeveneeseen ja ihan reissaamiseen...hih... Vai vaikuttaako heidän kädestä suuhun eläminen TEIDÄN elintasoon? HIH.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta olisi ollut kiva, jos lasten ollessa pieniä isovanhempia olisi näkynyt kuvioissa hieman enemmän, he kun olivat puoli vuotta kesäkausina aina veneen kanssa jossain. Ja on heitä tullut rahallisestikin avustettua, tosin ei mitään kymppitonneja.
Kismittääkö, kun laittavat purjeveneeseen ja ihan reissaamiseen...hih... Vai vaikuttaako heidän kädestä suuhun eläminen TEIDÄN elintasoon? HIH.
ovat kuolleet joten heiltä ei ole enää mitään saatavaa. Sensijaan olemme tukeneet rahallisesti varattomia appiksia jo toistakymmentä vuotta. Että meillä näin päin....:O
puolin, jos toisin. Kyllä me omillamme elämme, ei ole kyse siitä että appivanhemmat ELÄTTÄISIVÄT meitä. Ovat kuitenkin varakkaita ja mielellään ostavat jos jotain tarvitsemme. Yleensä kysyvät onko jotain, mitä voisivat lapsille hankkia. Omat vanhempani elelevät myös ihan mukavasti ja haluavat auttaa. Kun opiskelin isäni vaati saada maksaa puhelinmaksuni. Anoppi osti talvihaalarit. Appi pistää jouluntienoilla ihan mukavan summan rahaa tilille. Matkalle lähdettäessä antavat rahaa "jotta lapset saavat ostaa jotain kivaa"..yms. Olemme saaneet myös remppa- ja autorahaa sitä pyytämättä.
Mun mielestä ihan normaalia. Ja otan kyllä mielelläni vastaan nämä lahjat. Molempien puolten isovanhemmat myös viettävät aikaa mielellään lastenlapsiensa kanssa.
Meillä anoppi(appivanhemmat) ostelee joskus lapsille tarpeettomia vaatteita tai leluja sekä joulu- ja synttärilahjat. Mun vanhemmat ostaa yleensä joululahjat.
Yli kolmikymppiselle lykättiin aina käydessä viiskymppinen (juu euroja) taskuun ja hänhän kävi siitä syystä vanhemmillaan päivittäin. Yritä siinä sitten mitoittaa elämää tulojen mukaan, kun toinen eli tällaisella ylimääräisellä rahalla. Lisäksi maksoivat isompia menoeriä "tietämättäni". Ei riittänyt minulla kantti moiseen.
Kun appiukko ensin oli juonut talon ja maat, joi lopulta itsensä hengiltä. Me avustetaan sitten pienipalkkaista anoppia sen, mitä pystytään..
ainakin ihan tyytyväinen että oma äiti on ostanut varsinkin nyt vauvalle jotain tarpeellista. Mitään en ole koskaan käskenyt ostaa, ihan on omaehtoisesti ostanut.
Sitä en jaksa ymmärtää että mies ei "hyväksy"mummon halua ostaa vauvalle asioita. Appivanhemmat kun ei mitään lapselle ostele.