G: Omituisinta, mitä vieraat ovat tehneet ollessaan teillä kylässä?

Eikö teistä muka ole omituista tuppautua toisten kaveriporukan juhliin? Mua ainakin hävettäisi noin vain mennä tuntemattomien porukkaan. Mielummin olisin yksin vaikka kaikki juhlapyhät.

Ei minun mielestäni? Sillähän sitä uusiinkiin ihmisiin voi tutustua. Vai pitääkö kaikkien yksinäisten tutustua vain toisiin yksinäisiin?

up

nosto. ihan paras ketju.

Eräs kaverini tuli meille kylään. Seisoin jääkaapilla ja kysyin, haluaisiko hän juoda jotain matkan jälkeen. Sanoi että voi ottaa vain vettä, ja otti tiskikaapista ison, arkisen mukin. Jatkoi että voi sitten käyttää tätä samaa mukia ruuan ja kahvin kanssakin, ettei meille tule tiskiä. Nauratti vähän, ja sanoin ettei tarvitse. Tykkään kattaa pöydän aina kauniiksi, mutta eipä vieras koskenut viinilasiin (jonka olin myös hänelle kattanut) eikä kahvikuppiin. Joi koko vierailun ajan tuosta isosta mukista :)

Up

Up!

Kaverini ja hänen uusi poikaystävänsä olivat eräänä heinäkuisena päivänä käymässä luonani. Istuttiin kahvipöydässä ja keskustelin jostain asiasta kaverini kanssa. Sivusilmällä huomasin, että kaverini poikaystävä haistaa kainaloaan. Ilmeisesti tämä tutkimusmenetelmä ei ollut tarpeeksi luotettava hajun olemuksen selvittämiseksi, joten hän otti servetin, myttäsi sen, tunki kainaloonsa, puristi käden kylkeä vasten, otti servetin kainalostaan, haistoi sitä ja laittoi tyhjään kahvikuppiinsa. Oli hiukkasen vaikea jatkaa jutustelua kaverin kanssa, kun tämä tutkimusprojekti oli käynnissä. Kahvikupin siivoaminen tuotti myös suurta tuskaa.

No, en kyllä kysele palkkoja enkä tosiaankaan kaikista asioista, vaan (kuten moni muukin edellä) asioista ja esineistä, joista olen kiinnostunut ja joiden hankkimista olen harkinnut. En todellaan halua udella kenenkään varallisuutta tms. vaan olen vain vilpittömästi kiinnostunut ko. tavararoista.



Ketjua lukiessani huomaan, että nykyisin näitä kekkereitä ja nyyttäreitä ei edes pahemmin jaksa järjestää tai lähteä juttuihin mukaan, kun on jo kyllästynyt näihin kummallisuuksiin. On nähty se erittäin pihi pariskunta, joka ei koskaan tuonut sitä, mitä oli yhdessä sovittu ja vei tosiaan sen sipsipussinkin mennessään. Tutuksi ovat tulleet myös nämä "meidän ruuat" ja "teidän ruuat" tyypit. Sitten on niitä, jotka jopa loukkaantuu, jos ehdottaa nyyttäreitä. Jep, ex-ystävissä on myös se pariskunta, joka peruuttaa aina viime tingassa tai unohtaa peruuttaa. Yksi porukka kutsui itse itsensä kylään, mutta eivät tähän päivään mennessä ole esittäneet vastakutsua, vaikka muuttivat jo muutama vuosi sitten uuteen kotiin. Yksi sukulainen haluaa meidät aina heille, mutta ei koskaan jaksa tulla meille (asuvat siis hieman kauempana).



Joo, olen täysin kyllästynyt. Onneksi jotkut ovat kuitenkin vielä suht normaaleja ja joita jaksaa tapailla : )

Kerroin aiemmin ketjussa ystävämme vaimosta, joka tutkii kaapit jne.



Kesällä kävivät taas ja tällä kertaa rouvan olisi pitänyt saada kissanpentu meiltä.



Laittoi lapsensa ruinaamaan kissaa. Kyseessä on siis meidän narttukissamme pentu, jonka itse pidimme. Ei saanut pentua ja suuttuneena sanoi miehelleen tästä, ettei saakaan kissaa.



Oli siis jo kotoa lähtiessään ilmeisesti ajatellut viedä rotukissan pennun tuosta vaan mukaansa.

Sinkku lapseton, joten elämänrytmi "hiukan" eri kuin meillä. Tuli kylään esikoisen ollessa ihan pieni aina siihen aikaan, kun esikoista laitettiin nukkumaan ja häipyi vasta kun itse olin jo nukkumassa ja mies sitten sanoi veljelleen, että hänkin menee nukkuun, nähdään taas joku toinen kerta, että jos et tahdo yksin tänne jäädä, niin sun pitäs varmaan lähtee. =D



Enimmäkseen ollaan naureskeltu miehen kanssa tuolle vaan, on vaan sen tyyppinen ihminen, ettei heti hoksottimet toimi, mutta ettei sillä viidennelläkään kerralla! =D

mun naispuoleinen kaverini on ärsyttävä kyläilijä. Ensinnäkin hän kutsuu itse itsensä meille kylään joka ikinen kerta, eikä koskaan pyydä minua heidän luokseen. Hän viipyy ja viipyy eikä vinkeistä huolimatta ymmärrä lähteä.

Viime vierailullaan hän tuli "katsomaan" esikoisvauvaani (vauva 2vko). Kertaakaan vierailun aikana hän ei kiinnittänyt mitään huomiota vauvaan vaan jauhoi omista asioistaan. Jo vierailun alussa kerroin, että olemme lähdössä neljän tunnin kuluttua "viikonloppureissuun" ja sitä ennen minun pitäisi pakata, tiskata jne... Vauva vaati oman huomionsa ja toisella kädellä yritin tehdä kotitöitä vieraan vieressä töllistellen. Ei tajunnut lähteä vaikka sanoin, että menen nyt makkariin pakkaamaan vaatteita, että mieheni tulee pien töistä ja sitten olemme lähdössä. Lopulta kävi selväksi, että kaverini ei aio lähteä ennen kuin mekin ja halusi vielä itsensä kyydittävän omaan kotiinsa, joka ei ollut matkamme varrella.

Toisinaan kaverille on vaikea sanoa suoraan, että: sori, joudun ajamaan sut nyt täältä ulos...

mun naispuoleinen kaverini on ärsyttävä kyläilijä. Ensinnäkin hän kutsuu itse itsensä meille kylään joka ikinen kerta, eikä koskaan pyydä minua heidän luokseen. Hän viipyy ja viipyy eikä vinkeistä huolimatta ymmärrä lähteä.

Viime vierailullaan hän tuli "katsomaan" esikoisvauvaani (vauva 2vko). Kertaakaan vierailun aikana hän ei kiinnittänyt mitään huomiota vauvaan vaan jauhoi omista asioistaan. Jo vierailun alussa kerroin, että olemme lähdössä neljän tunnin kuluttua "viikonloppureissuun" ja sitä ennen minun pitäisi pakata, tiskata jne... Vauva vaati oman huomionsa ja toisella kädellä yritin tehdä kotitöitä vieraan vieressä töllistellen. Ei tajunnut lähteä vaikka sanoin, että menen nyt makkariin pakkaamaan vaatteita, että mieheni tulee pien töistä ja sitten olemme lähdössä. Lopulta kävi selväksi, että kaverini ei aio lähteä ennen kuin mekin ja halusi vielä itsensä kyydittävän omaan kotiinsa, joka ei ollut matkamme varrella.

Toisinaan kaverille on vaikea sanoa suoraan, että: sori, joudun ajamaan sut nyt täältä ulos...

tämän vierailunsa aikana hän myös katseli mun mahaa ja kyseli että: "mitä sä oot muuten tolle sun mahalles aikomassa tehdä?". Että Kiitos!

kun mennään meidän mökille....kaupassa sitten he eivät tarvinneetkaan suurin piirtein mitään omasta mielestää...eivät edes grillimakkaraa...ja sitten mökillä söivät meidän makkarat. mä oin raskaana ja oksensin ja olin kipeä...niin vieraat hoidatti omat lapset mun miuehellä ja oli vihasia kun ei tullu ruokaa nopeasti...ei ukko parka pystynny hoitaan yhteensä 6 lasta ja pesee mökkioloissa perunoita heidän milestään tarpeeksi nopaa

Olin yhden naisen luona kahvilla ja hän opetti minulle erään asian toimintaa. Hän puhui ja puhui, asia oli käsitelty, olin juonut kahvini loppuun ja odottelin että saan sujuvasti sanottua että täytyy tästä lähteä jne. Yhtäkkiä nainen tokaisikin että "no mutta, pitäisköhän sunkin nyt jo lähteä kotiin".

Koko ajan olin kyllästyneenä odottanut että pääsen livahtamaan pois :D

Yhdet sukulaiset tuovat joka kerta suuren hurttansa mukana, vaikka asuvat 20min ajomatkan päässä. Vaikka olisi erikseen pyydetty, että koiraa ei tuosa, niin johan se rakki taas ravaa ympäri asunnon, nuolee tarjoamukset ja muuten vain huinii nurkissa. Käsittämätöntä, kun meillä itselläkin on 3 koiria pelkäävää kissaa, jotka joutuvat kyyristelmään koiraa piilossa kylppärissä koko vierailun ajan.

Mun kotiini ei kyllä yksikään rakki astuisi. Jos jollakulla on otsaa tuoda mun kotiini kielloista huolimatta ELÄIMEN, niin joutaa kyllä itsekin jäädä pihalle. En vaan voi sietää sitä hajua, eläinpölyä ja karvoja. Ei eläimiä oo tarkoitettu tuotavaksi ihmisasumuksiin sisälle.

minulla ihan sama olo lapsiin. kukaan ei tuo tavaroita rikkovaa, sotkevaa, huutavaa ja juoksevaa kakaraa minun talooni!

Kun he tulivat meille, he yleensä ojensivat lapset heti ovella meidän hoiviin ja putosivat syvässä unessa olkkarin sohville. Mielelläni se heille suotiin. Olivat todella kovilla. Ja oli rankkaa vielä paljon senkin jälkeen, kun äiti lopulta taistelunsa hävisi ja kuoli. Tuntuu vähän siltä, ettei sulta riitä oikein ymmärrystä leskiveljellesi.

Veljeni, joka oli jäänyt samana vuonna leskeksi, tuli meille viettämään joulua. Saavuttuaan hän meni suoraan sohvalle nukkumaan herätälseen sitten kun ruoka on valmista. En oikein tykännyt moisesta. Ei vaihtanut mitään kuulumisia, kysellyt lasten vointia tai yhtään mitään. Ei tainnut seura kiinnostaa...

Eräs ystävä halusi tulla meille usein yökylään, jos keksi jonkun tekosyyn miksei voi tulla esim. muita vieraita tulossa, sanoi ettei haittaa...Samainen ystävä ei myöskään suvainnut syödä kanssamme vaan omia aikojaan haki meidän jääkaapista ruokaa jonka söi olohuoneessa, vaikka usein huomautimme että meillä syödään keittiössä, totesi vain että hänellä tapana syödä olohuoneessa....Hänellä myös oli tapana tonkia kaikki kaapit ja laatikot...Myös alusvaatelaatikot ja kyseli olisiko mitään mikä hänelle joutaisi, KÄYTETTYJÄ ALUSVAATTEITA kerjäsi!! No tulli jostain kumman syystä välit katkaistua häneen...



Tämä ystävä suht. normaali muuten, mutta aina kun käy kylässä, rassaa kokoajan puhelinta tai soittelee muille kavereille.....Mielestäni huonoa käytöstä:(

Samainen ystävä ei myöskään suvainnut syödä kanssamme vaan omia aikojaan haki meidän jääkaapista ruokaa jonka söi olohuoneessa, vaikka usein huomautimme että meillä syödään keittiössä, totesi vain että hänellä tapana syödä olohuoneessa....Hänellä myös oli tapana tonkia kaikki kaapit ja laatikot...Myös alusvaatelaatikot ja kyseli olisiko mitään mikä hänelle joutaisi, KÄYTETTYJÄ ALUSVAATTEITA kerjäsi!!

[/quote]

Mullakin oli vähän aikaa tällainen kaveri, mutta lopetin yhteydenpidon. Vein usein tuliaisina esim. ison jäätelöpaketin, kahvia ja keksipaketin, pullapaketin tms, mutta koskaan hän ei pannut sitä pöytään vaan aina pelkät kahvit tarjosi, yhden kupin vaan per nenä ja siihenkin hän itse kaatoi maidon, ettei vieras vaan laita liikaa maitoa... Hän ei koskaan tuonut tuliaisia käydessään kylässä. Katkaisin kaveruuden sitten

[/quote]

Mulla on ihan samanlainen kaveri. Hän voi joskus kysyä saako tulla meille yöksi kun asuntaan keskustassa, jos on joku bändi esiintymässä. Hänen kotiin ei pääse konsertin jälkeen ja taksi maksais reippaasti yli 100 euroa. No, aina, 100 % aina tulee kahta kättä heiluttaen, ei ole ikinä tuonut mitään tuliaisia, ei mitään. Lisäksi pyytää aina että heitetään hänet esim rautatieasemalle, Ikeaan. Mun mies on töissä aika lähellä hänen työpaikkaansa ja kun tulee, soittaa aina ja kysyy pääseekö kyydissä ja aina mieheni joutuu odottamaan häntä vähintään puoli tuntia, kerran jopa 1,5 h. Nykyään on sanonut ettei pääse kyydissä ja keksii jonkun tekosyyn.

Ei siinä kaikki ! Kun kerran, yhden ainoan kerran tässä reilu 15 v aikana olen ollut hänen luonaan yötä, hän pyysi minulta ruokarahaa 20 euroa. Voin sanoa että ruoka, jota siellä valmistettiin minun siellä ollessani + syötiin ei yhteensä taatusti maksanut 20 euroa. Jätin 20 euroa pöydälle ja seuraavan kerran kun pyysi päästä kylään ehdotin että hän maksaisi myös, vaikka euron jälkikäteen jokaisesta yöstä minkä on vuosien varrella meillä viettänyt, jonka jälkeen hän onneksi ymmärsi yskän ja lupasi palauttaa 20 euroa. Ei ole.

No, pääsiäisenä on taas tulossa. Mä en yksinkertaisesti voi sanoa hänelle ei, koska hän on tosi ihana ihminen ja koko perhe tykkää hänestä. Mutta täytyy sanoa että toi saituus ottaa päähän, joka ikinen kerta !!!

Oma siskoni taas käy kaikki laatikot läpi, availee kirjekuoria, kurkkii ruokapakkauksiin, sitten istahtaa tyynesti sohvannurkkaan lukemaan kirjaa löytämiensä herkkujen kanssa eikä välitä enää seurustella.

Toisten kirjeiden avaaminen on lainvastaista...