*** Muita toisen lapsen yrittämisestä vasta haaveilevia???***
Olisikohan täällä muita samassa tilanteessa olevia... ?
Eli siis toisen lapsen yrittämisestä vasta haaveilevia? Olisi kiva kuulla ajatuksianne, kommenttejanne, syitä, miksi vasta haaveilette? Olla tukena, vaihtaa kuulumisia...
Voisin aloittaa kertomalla lyhyen esittelyn: ollaan miehen kanssa vähän päälle 3-kymppisiä, tyttö 1v 3 kk. Ja nyt on iskenyt ihan hirmuinen vauvakuume! Paha vaan, että mies ei ole YHTÄÄN samaa mieltä... Ei siis halua vielä ainakaan pikkukakkosta. Tässä siis syy, miksi tällä hetkellä ainoastaan haaveilen...
Tässä siis lyhyesti tilanteemme, toivottavasti juttukavereita löytyisi. Sopivaa pinoa en oikein löytänyt, yksipuolinen vauvakuume -pino löytyisi, mutta en oikein tunne kuuluvani sinne joukkoon. Ja pikkukakkos-pinossa sekä tonska-pinossa taitaa olla kaikilla jo kova yritys käynnissä.
Dajm
Kommentit (64)
Kiva kuulla Hannah että teillä vauvaprojekti etenee:) Plussatuulia toivottelen. Tuskinpa se isäntä nyt enää perääntyykään kun on jo melkein luvannut sinulle sen vauvan.
Mulla vaan kuume kasvaa kun pääsin viikonloppuna pitämään sylissä sellasta kahen kuukauden ikästä nyyttiä. Oli se vaan niin söpö<3 Nyt oon sitten kaiholla katellu poikien vauvakuvia... Onneks sai kerralla nuo kaks (muuten vois kuume olla aika ylitsepääsemätön). Mä ku mainitsenkin miehelle vauvahaaveista niin se vaikenee kuin muuri tai vaihtaa nopeasti aiheen toiseen. Ei siis halua edes ajatella moista. Toivottavasti sitten joskus...
Jee mut meenpä valittelemasta pois... ei tää mun kuume kuitenkaan mihinkään etene.
-Butterfly-
HANNNAH: mahtavaa, onnea ekasta erävoitosta! Mitkäs on uusimmat kuulumiset, onko asia edennyt vielä tuosta eteenpäin? Käyhän kertoilemassa täällä aina, mitä kuuluu! Luen kyllä tuota tonska-pinoakin, mutta yritetään pitää tätäkin pystyssä. Plussatuulia vaan täältäkin!
BUTTERFLY: oi että, olet päässyt pikkuista sylittelemään. Ihan varmasti kasvattaa kuumetta, voin kyllä kuvitella! Ja hei, täällähän sitä just SAA valitella : )
Joo, eipä uutta tällä rintamalla, arkea vaan. Mutta mutta.... nytkin tuli mieleen, kun olen mahataudissa, että kylläpä sitä mieluummin potisi raskauspahoinvointia, kuin muusta johtuvaa...
Dajm
Mä jo aattelin et mihin kaikki on taas kadonnu. Meijän hommissa nyt ei oo ollu pariin päivään edes mitään raportoitavaa, isäntä on ollut tiistaista asti työreissussa joten ei ole tosiaan voinutkaan tapahtua mitään. Ensi viikkoa enemmänkin odotan ja jännitän, pikaisten laskujen mukaan ensi torstain paikkeilla pitäisi tapahtua lakanoiden välissä jotain, että mulla ois mitään toiveita siitä joulupaketista. Niin kiva ajotus kun se joulupaketti oiskin, niin toisaalta en kyllä edes jaksa uskoa että se heti kerrasta tärppäisi, mutta voihan sitä aina kokeilla (jos siis saa isännän mukaan "leikkiin"). Kai sitä tarvii tänäänkin yrittää et miten innokas isäntä on kun palaa parin yön tauon jälkeen kotiin...
hannnah
Laitetaan nyt tähänkin pinoon tämä sama juttu, jos ette tuota tonskapinoa lueskele...
"Eilen isukin tullessä töistä, sanoin hänelle että hänellä on nyt kaksi vaihtoehtoa, joko ottaa sen riskin että tulen raskaaksi tai lähtee maksumieheksi apteekkiin (periaatteessa meillä on kyllä yhteiset rahat mutta tällä hetkellä mun tili on kuta kuinkin nollilla joten tarvis joko siirtää rahaa mun tilille isännän tililtä tai ottaa isäntä maksajaksi). Ukko tuohon sitten totesi heti että sitten tarvii lähteä sinne apteekkiin, sanoista huolimatta hänellä oli pilkettä silmäkulmassa. Totesihan mies tuohon vielä että onhan sitten se kolmaskin vaihtoehto: "Ei panna enää ikinä". Melkeinpä saman tien hän alkoi vetää takkia päälle, ajattelin pettyneenä että se on menoa apteekkin sitten, mutta isäntäpä menikin autotalliin puuhastelemaan jotakin. Noin tunnin kuluttua tuosta puhuttiin sitten että pitäisi mennä käymään kaupassa. Koko kauppareissun ajan sain jännätä että suunnataanko kaupasta kohti apteekkia, mutta ei, kaupasta tultiin takaisin kotiin. Sitten aloin arvuutella että oliko mies yksinkertaisesti vain unohtanut että piti käydä myös apteekissa vai oliko päätös tietoinen. Ilta meni siinä jännäillessä että toteaako mies jossain vaiheessa "hitto, se apteekki unohtui".
Illalla sit sänkyyn mennessä rohkaisin itseni ja kysyin että kumpaanko ratkaisuun isäntä nyt sitten päätyi, aikooko ottaa "riskin" raskaudesta vai eikö aio "panna" enää ikinä :) Totesi tuohon että kai me joskus taas voidaan panna, kunhan on ensin haettu lisää pillereitä. Eilen siis peiton alla vaan nukuttiin (eipä tässä vielä yli viikkoon mitään saumaa tärpille olisikaan...). Puheistaan huolimatta isännällä tuntui olevan pilkettä silmäkulmassa, joten ehkä hän sittenkin on taipunut ajatukseen vauvasta. Liitelen täällä aivan pilvissä!!!
Mies nauroi eilen kun sanoin että ajattele nyt mikä rahallinen säästö, ei mene rahaa apteekkiin ja samalla saa "hankittua" minulle sekä synttäri- että joululahjan. Mulla on huhtikuun alussa synttärit ja sanoin toivovani lahjaksi "siemenen" ja samalla tulisi myös joulupaketti (jos nyt heti tärppäis, niin laskettu aika ois 24.12.). Isäntä vaan naureskeli että ei ole ikinä kuullutkaan lapsesta joka toisi rahallista hyötyä :) "
hannnah (ja nyt vois kai varovaisesti sanoa että kp 6)