Mitä huonoja puolia on dinkkuilussa? Onko mitään?

Tunnen monta vanhempaa dink-paria, eräs jopa 80-vuotiaiden muodostama suhde, ja tuntuisi, että hyviä puolia on paljon, mutta eräs oikeasti huono puoli on se, että matkustelu, teatterissa ja konserteissa käynti, pitkään nukkuminen jne.jne.jne., joista osaa nauttia vielä nuorena ja keski-iässäkin, alkaa olla vuosikymmenten saatossa niin itsestäänselvää, ettei niitä osaa enää arvostaa. Lapset tuovat aikuisina vanhempiensa elämään positiivista vaihtelua ja rikkautta ilman pikkulapsivaiheen raskautta. Lasten aikuistuttuessa suhde heihin muuttuu ja se oikeasti rikastaa vanhojen vanhempien elämää, kun taas dink-pareilla elämänpiiri usein supistuu supistumistaan vanhetessa.

Ainoa miinuspuoli tässä on se, että koska meillä ei ole lapsia, kaikki olettavat meidän ehtivän hoitaa oman työn ja kodin lisäksi ikääntyvät vanhemmat, heidän talonsa, mökinsä ja muut asiat. Muuta pidetään itsekkeyytenä.

Itsekkyytenä ei pidetä lapsen hankkimista, vaikka en tunne ketään, joka olisi sen ratkaisun tehnyt epäitsekkäästi. Lapsellisten ei tarvi osallistua edellä mainittuihin töihin "koska perhe". Se on selitys ja veruke kaikkeen. Siispä lapsettoma saat jatkuvasti puolustella oikeuttasi omiin menoihisi tai kiireisiisi.

Meillä ei myöskään ole ylettömästi rahaa, mikä on toinen lapsettomiin, työssäkäyviin pareihin kohdistuva harhaluulo. Emme siis shoppaile merkkituotteita tms. Itse olen tällä hetkellä osa-aikatyössä eikä kummankaan ammatti ole huippupalkattu. Elämme suu säkkiä myöten, asumme keskinkertaisessa (ei läävä muttei luksuskaan) asunnossa, ajamme keskinkertaisella autolla. Kaiken ylimääräisen säästämme matkusteluun. Joskus ostellaan esim kummilapsille jotain kivaa.

Tämä on meidän valintamme. Kaikkia se ei miellytä, kaikki eivät sitä ymmärrä. Mutta koska olemme onnellisia, oletan sen olleen/olevan oikea.

[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 11:24"]Ei saa lastenlapsia. Myös se mietityttää, minkälainen vanhuus tulee olemaan. 
[/quote]

Ei voi tietää tuleeko vanhuutta lainkaan. Mun miehelläni on lapsia
ja hän kuoli 46-vuotiaana. Eläkää hetkessä.

Mulle tulee dinkkuilusta heti mieleen Sykkeen ylilääkäri Blomin kohtalo. 

Ja tiedän, että kyse fiktiosta :D Mutta mies voi tosiaan viiskymppisenä päättää, että haluukin lapsia ja vaihtaa "lapsivaimoon". Sitä ennen ollaan eletty ex-vaimon kanssa matkustellen ja panostettu hyvätuloisena lapsivapaaseen elämään..

[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 12:22"]

[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 12:17"]

[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 12:12"]

Ei korkea elintaso automaattisesti tarkoita kulutushysteriaa eikä merkkituotteita. Meillä syödään hyvin, matkustetaan ja harrastetaan. Etsiskellään projektiksi jotain ihanaa vanhaa kunnostettavaa taloa.

[/quote]

Aikamoista kulutusta noihin projekteihin ja harrastuksiin kyllä sisältyy. Ei kulutus tarkoita vain merkkivaatteita.

[/quote]

Entäs sitten? Jos on hyvät tulot, niin miksei sitä ylimääräistä rahaa saisi käyttää? Ja miksi sen käyttötarkoituksen pitäisi aina olla se lapsiperhe-elämä, ja muut vaihtoehdot ovat automaattisesti pinnallista kulutushysteriaa?

[/quote]

Saat aivan rauhassa, mutta kuten tuolla ylempänä oli, et varmaan jaksa olla kovin kauaa siitä kiinnostunut.

[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 12:24"]

[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 12:17"]

[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 12:12"]

Ei korkea elintaso automaattisesti tarkoita kulutushysteriaa eikä merkkituotteita. Meillä syödään hyvin, matkustetaan ja harrastetaan. Etsiskellään projektiksi jotain ihanaa vanhaa kunnostettavaa taloa.

[/quote]

Aikamoista kulutusta noihin projekteihin ja harrastuksiin kyllä sisältyy. Ei kulutus tarkoita vain merkkivaatteita.

[/quote]

Ja lapsen hankkimiseen ei liity mitään kulutusta? Salli minun nauraa. Pahempia kuluttajia ei olekaan kuin lapsiperheet.

[/quote]

Kuka niin väittää.

[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 11:24"]

Ei saa lastenlapsia. Myös se mietityttää, minkälainen vanhuus tulee olemaan. 

[/quote]

Jos ei halua lapsia niin miksi haluaisi lastenlapsiakaan? Vanhuutta kannattaa mietiskellä kaikkien, sekä lapsettomien että lapsellisten.

En keksi yhden ainoaa huonoa puolta dinkkuilussa (paitsi ehkä kanssaihmisten vamma-asenteet, joista ei kannata välittää), KUNHAN parisuhteenne on hyvä. Mutta se asia vaikuttaa olevan kunnossa. :)

Minä olen hyvän miehen puutteessa toistaiseksi tyytynyt siihen toiseksi parhaimpaan vaihtoehtoon eli yksinelämiseen.

Onnea elämääsi ap. :)

[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 11:24"]Myös se mietityttää, minkälainen vanhuus tulee olemaan.  [/quote]

Ei läheskään kaikkien vanhusten lapset asu lähellä. Varsinkin jos vanhus asuu jossain syrjäisellä paikkakunnalla vaikkapa Pohjois-Karjalan ongelmakunnassa, joissa vanhuksia riittää, muttei veronmaksajia, hoito on kunnan rahanpuutteen (ei hoitajien) takia huonoa ja lapset ja lapsenlapset kaukana satojen kilometrien päässä pääkaupunkiseudulla. Siinä tilanteessa on melkein sama, onko niitä jälkeläisiä vai ei. Just luin Etelä-Saimaasta tämän erittäin tärkeän esille otetun jutun. Missä ne lapset ja lapsenlapset on? Kaikki dinkmummoja- ja pappoja?

http://www.esaimaa.fi/Online/2015/02/27/Eksoten%20kotihoitajilta%20h%C3%A4t%C3%A4huuto%20-%20kotihoito%20on%20kaaoksessa%20/2015118694126/4

[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 12:41"]

Ja lapsen hankkimiseen ei liity mitään kulutusta? Salli minun nauraa. Pahempia kuluttajia ei olekaan kuin lapsiperheet.

[/quote]

Kuka niin väittää.

[/quote]

Minä. Olen täysin varma, että yksinelävänä kulutan murto-osan siitä, mitä perheyksikössä jokainen jäsen kuluttaa.

Jos sitten otetaan vielä huomioon, että kenenkään ei ole pakko monistua, niin kumpikohan kuluttaa elämän aikana enemmän: minä vai suurperheen äiti ja hänen jälkeläisensä yhteensä? Tuota voi rauhassa miettiä.

[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 12:41"][quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 12:22"]

[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 12:17"]

[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 12:12"]

Ei korkea elintaso automaattisesti tarkoita kulutushysteriaa eikä merkkituotteita. Meillä syödään hyvin, matkustetaan ja harrastetaan. Etsiskellään projektiksi jotain ihanaa vanhaa kunnostettavaa taloa.

[/quote]

Aikamoista kulutusta noihin projekteihin ja harrastuksiin kyllä sisältyy. Ei kulutus tarkoita vain merkkivaatteita.

[/quote]

Entäs sitten? Jos on hyvät tulot, niin miksei sitä ylimääräistä rahaa saisi käyttää? Ja miksi sen käyttötarkoituksen pitäisi aina olla se lapsiperhe-elämä, ja muut vaihtoehdot ovat automaattisesti pinnallista kulutushysteriaa?

[/quote]

Saat aivan rauhassa, mutta kuten tuolla ylempänä oli, et varmaan jaksa olla kovin kauaa siitä kiinnostunut.
[/quote]

miksei? Kuten tässä yritetään toitottaa, niin ei lapset ole ainoa mielekäs asia, mihin rahojaan. Ensin leimataan lapsettomat materialistisnobeiksi, jotka haalivat ympärilleen kasoittain merkkituotteita ja sitten väistämättä kyllästyvät siihen ja alkavat kaivata elämäänsä sitä "oikeaa sisältöä". Ja sitten kun kerrotaan, että ei olla kiinnostuneita merkkituotteista vaan se korkea elintaso tarkoittaa meille sitä että voidaan viettää laadukasta vapaa-aikaa ja satsata harrastuksiin, jotka kiinnostaa, niin aletaan ulista että sekin on kulutusta. No ei kai kukaan ole väittänyt ettei olisi. Mutta kyllä mä hiukan ihmettelen, miksi meidän unelma kunnostaa vanha talo ja antaa sille uusi elämä olisi jotain kerskakulutusta, johon kyllästyy, ja lapsiperheiden citymaasturit ja meandi-kokoelmat joku syvällinen osa sukupolvien jatkumoa??

Yksiselitteisiä hyviä tai huonoja puolia ei ole, ne on nääs henkilökohtaisia preferenssejä. 

Mutta esimerkkejä omasta elämästä voi antaa: eläminen aikuisena parisuhteessa ilman lasta, tietty "tyhjyys" jota ei kuitenkaan ollut siitä kiinni että ei lapsia, elämä pyörii juhlien ja hankintojen (voi olla myös elämysten hankintaa) ympärillä. Alkoholi vahvasti mukana.

eläminen parisuhteessa lapsen kanssa, huomaat että kumppani haluaa perheen jotta on jotain mitä esitellä ja päivittää Facebookiin, vitutus ja ero seurauksena.

eläminen uusperheessä jossa kumppani ei isä, eletään niin kuin halutaan, ei tyypillistä keskiluokan perseilyä vaikka olisi mahdollista, ei lomamatkoja, uusia autoja, harrastuksia. Rakennamme ja remontoiminen mökkiä ja taloa, tehdään metsäretkiä, yms normaalia elämää. Mikään näistä ei päädy minnekään Facebookiin, ystäväpiiri pieni ja luotettava. Ymmärretään että joka hetki ei ole ihanaa, välillä paskempia hetkiä, mutta päätösten ja toistemme takana seistään.

joskus vaatii elämässä kokeilua että löytää kotiin.

[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 12:05"]

[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 12:03"]

[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 12:00"]Kuinka kauan kuluttaminen merkkituotteineen jaksaa kiinnostaa? Useimmilla akateemisilla tuntuu loppuvan 30-35-vuotiaana kiinnostus materialismiin. [/quote] Dinkkuilu ei tarkoita kuluttamista ja merkkituotteiden ostamista vaan yksinkertaisesti sitä, ettei työssä käyvällä pariskunnalla ole lapsia.

[/quote]

Ap kuvasi elintason olevan "huippuluokkaa". Ja kertoi mitä dink tarkoittaa. Moni kyllä tietää sen muutenkin. Kyseessä ei ole uusi ilmiö.

[/quote]

Elintaso vaatii hyviä tuloja. Ei kaikilla dinkuillakaan mitkään huippuliksat ole. Me ollaan mieheni kanssa molemmat suht pienipalkkaisissa hommissa, joten leijonan siivun meidän rahoista vie ihan perusasiat, eli asumiskustannukset, ruoka, laskut yms. Ei tässä mitään luksuselämää eletä, mutta ei ole minusta tarviskaan. Tykkään olla kotona vapaa-ajalla ja lomillakin mennään mieluummin mökille kuin aurinkolomalle.

[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 12:48"]

[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 12:41"]

Ja lapsen hankkimiseen ei liity mitään kulutusta? Salli minun nauraa. Pahempia kuluttajia ei olekaan kuin lapsiperheet.

[/quote]

Kuka niin väittää.

[/quote]

Minä. Olen täysin varma, että yksinelävänä kulutan murto-osan siitä, mitä perheyksikössä jokainen jäsen kuluttaa.

Jos sitten otetaan vielä huomioon, että kenenkään ei ole pakko monistua, niin kumpikohan kuluttaa elämän aikana enemmän: minä vai suurperheen äiti ja hänen jälkeläisensä yhteensä? Tuota voi rauhassa miettiä.

[/quote]Murto-osan? Eli vaikka vain kymmenyksen siitä mitä perheenäiti? Vähän taidan liioitella. 

[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 12:55"]

[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 12:48"]

[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 12:41"]

Ja lapsen hankkimiseen ei liity mitään kulutusta? Salli minun nauraa. Pahempia kuluttajia ei olekaan kuin lapsiperheet.

[/quote]

Kuka niin väittää.

[/quote]

Minä. Olen täysin varma, että yksinelävänä kulutan murto-osan siitä, mitä perheyksikössä jokainen jäsen kuluttaa.

Jos sitten otetaan vielä huomioon, että kenenkään ei ole pakko monistua, niin kumpikohan kuluttaa elämän aikana enemmän: minä vai suurperheen äiti ja hänen jälkeläisensä yhteensä? Tuota voi rauhassa miettiä.

[/quote]Murto-osan? Eli vaikka vain kymmenyksen siitä mitä perheenäiti? Vähän taidan liioitella. 

[/quote]taidat

[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 12:53"]

[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 12:41"][quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 12:22"] [quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 12:17"] [quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 12:12"] Ei korkea elintaso automaattisesti tarkoita kulutushysteriaa eikä merkkituotteita. Meillä syödään hyvin, matkustetaan ja harrastetaan. Etsiskellään projektiksi jotain ihanaa vanhaa kunnostettavaa taloa. [/quote] Aikamoista kulutusta noihin projekteihin ja harrastuksiin kyllä sisältyy. Ei kulutus tarkoita vain merkkivaatteita. [/quote] Entäs sitten? Jos on hyvät tulot, niin miksei sitä ylimääräistä rahaa saisi käyttää? Ja miksi sen käyttötarkoituksen pitäisi aina olla se lapsiperhe-elämä, ja muut vaihtoehdot ovat automaattisesti pinnallista kulutushysteriaa? [/quote]   Saat aivan rauhassa, mutta kuten tuolla ylempänä oli, et varmaan jaksa olla kovin kauaa siitä kiinnostunut. [/quote] miksei? Kuten tässä yritetään toitottaa, niin ei lapset ole ainoa mielekäs asia, mihin rahojaan. Ensin leimataan lapsettomat materialistisnobeiksi, jotka haalivat ympärilleen kasoittain merkkituotteita ja sitten väistämättä kyllästyvät siihen ja alkavat kaivata elämäänsä sitä "oikeaa sisältöä". Ja sitten kun kerrotaan, että ei olla kiinnostuneita merkkituotteista vaan se korkea elintaso tarkoittaa meille sitä että voidaan viettää laadukasta vapaa-aikaa ja satsata harrastuksiin, jotka kiinnostaa, niin aletaan ulista että sekin on kulutusta. No ei kai kukaan ole väittänyt ettei olisi. Mutta kyllä mä hiukan ihmettelen, miksi meidän unelma kunnostaa vanha talo ja antaa sille uusi elämä olisi jotain kerskakulutusta, johon kyllästyy, ja lapsiperheiden citymaasturit ja meandi-kokoelmat joku syvällinen osa sukupolvien jatkumoa??

[/quote]

öööh, lapsiperhe pärjää kyllä ihan jollain pikkuautolla, ei ne lapset mitään norsuja ole... Ja nämä merkkivaatefriikit joihin mä oletin viittaavan, on aika harvassa, kirpparit on aika kova sana. Olisit ennemmin nostanut esille vaikka kertavaipat.

Pärjää jos on pakko, mutta aika harvassa on ne perheet jotka ajaa pikkuautolla ja ostaa kaiken kirppareilta, jos rahaa on. Toki näitäkin on, mutta samalla tavalla näitä ideologisista syistä säästäväisiä löytyy lapsettomistakin.

[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 12:56"]

[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 12:55"]

[/quote]Murto-osan? Eli vaikka vain kymmenyksen siitä mitä perheenäiti? Vähän taidan liioitella. 

[/quote]taidat

[/quote]

Ehkä. Toisaalta satun olemaan minimalisti, joka tekee vapaasta tahdostaan töitä vain osa-aikaisesti (jotta olisi mahdollisimman paljon vapaa-aikaa ja mahdollisuutta tehdä vapaaehtoistyötä) ja koko maallinen omaisuuteni mahtuu 17 neliön yksiöön. Eli henkilökohtaisesti voin väittää kuluttavani todella vähän suurperheen äitiin verrattuna. Toisaalta elämäni ei toki vastaa keskimääräisen yksinelävän elämää.

[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 13:05"]

Ehkä. Toisaalta satun olemaan minimalisti, joka tekee vapaasta tahdostaan töitä vain osa-aikaisesti (jotta olisi mahdollisimman paljon vapaa-aikaa ja mahdollisuutta tehdä vapaaehtoistyötä) ja koko maallinen omaisuuteni mahtuu 17 neliön yksiöön. Eli henkilökohtaisesti voin väittää kuluttavani todella vähän suurperheen äitiin verrattuna. Toisaalta elämäni ei toki vastaa keskimääräisen yksinelävän elämää.

[/quote]No sitten ehkä, mutta toisaalta et varmaan olisi perheellisenäkään mikään tuhlari. Eikä moni suurperheen vanhempi kuluta itseensä kovinkaan paljon, siis suoraan itseensä, jokainen tarvii vaatteet päälleen ja ruokaa lautaselleen, mutta kun perheessä on paljon jäseniä, ei se äiti välttämättä käytä paljon rahaa itseensä tai isä.

[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 12:17"]

[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 12:12"]

Ei korkea elintaso automaattisesti tarkoita kulutushysteriaa eikä merkkituotteita. Meillä syödään hyvin, matkustetaan ja harrastetaan. Etsiskellään projektiksi jotain ihanaa vanhaa kunnostettavaa taloa.

[/quote]

Aikamoista kulutusta noihin projekteihin ja harrastuksiin kyllä sisältyy. Ei kulutus tarkoita vain merkkivaatteita.

[/quote]

Niin ne lapsethan eivät kuluta eikä harrasta mitään...