Kaksinaismoralismi suomalaisissa uskonnoissa
Imeneekö omissa tai ystävienne, tuttavienne uskonnollisissa piireissä piilomoralismia ja kaksinaismoralismia? Rehellisiä vastauksia toivoisin, siis kun nimettömänä saa kertoa.
Kommentit (3)
kun en oikein tiedä mitä kaksinaismoralismilla tarkoitat.
Tiedän kyllä että helposti sitä sallii itselleen paheita, joita ainakin virallisesti paheksuu. Mutta mielestäni se on sitä ihmisen luontaista syntisyyttä - ei se paheksuminen niinkään vaan se väärin tekeminen - jota meissä kaikissa on joka tapausessa. On eri asia tietää mikä on oikein kuin toimia sen mukaan, koska oikein tekeminen saattaa tuntua itsestä hankalalle tai ikävälle tai väärän tekeminen houkuttaa enemmän. Mutta ei se muuta sitä mikä on objektiivisesti, Jumalan silmissä oikein.
Tarkoitan lähinnä sitä ihan "normaali"elämässä, että puhuu toisin kuin tekee. Ei esim. voi myöntää lukevansa pornolehtiä, koska se on syntiä, tai surffailla netissä pornosivuilla tai käyttää ehkäisyä, ja valehtelee, ettei käytä, pettää puolisoaan jne. Tän mm. kokisin kaksinaismoralimiksi. Eli siis puhuu toista, kun mitä tekee, ainakin omassa uskonnollisessa piirissä. Tätähän löytyy myös ei-uskonnollisissa piireissä ns. kulissiavioliitoissa. Syntiä kai tekee kaikki, mutta esitetäänkö rooleja yhteisöissä jotenkin enemmän tai kielletään kaikki.
Ilmeisesti yleisempää kun luullaan, kun ei kukaan vastaa... Yleensähän se hiljaisuus kertoo siitä myöntämisestä. Olisin toivonut ihan asiallista keskustelua.