Miten ottaisit tällaisen viestin? Loukkaantuisitko vai ymmärtäisitkö?

Onko ystävälläsi joku kauhea kriisi meneillään?

Sama viesti oli täällä jo aiemmin, viime syksynä tai joskus...

eikä tämä nainen halua hyväksyä sitä vaan pyörii epätoivoissaan ja haluaisi entisen elämänsä takaisin.



ap

Tunnistan sinun jutustasi itseni muutaman vuoden takaa. Mulla se avun tarvitsija on vaan aina ollut oma äiti, joka on kohta 20 vuotta itkenyt mulle ihan joka perkeleen asiaa.



Aikani elin mukana, olin empaattinen, yritin ottaa asioita kantaakseni, surin mukana jne. Lopputulos oli se, että mä vaan väsyin, eikä kaikesta siitä mukana vellomisesta ollut äidille mitään apua. Yksi ilta sitten kun taas tulin tippa linssissä äidin luota, rupesin miettimään, että mitä apua siitä mun itkustani ihan oikeasti on? Jos yksin itken äitini asioita, niin kuka siitä hyötyy? Ihan todella ei kukaan! Mä vaan menetän omia voimiani asioissa, joille en voi mitään, ja menetän voimavarojani kohdata äitini.



Silloin mä päätin, että mä en enää itke toisten asioita. Kuuntelen ja olen läsnä, mutta asiat jotka ovat toisten asioita ja joille mä en ihan oikeasti voi mitään - mä en niihin energiaani tuhlaa.



Aluksi tuntui tietysti siltä, etä olen törkeä ja epäempaattinen ja kylmä... mutta loppujen lopuksi ihmiset ei edes huomaa tuota eroa suhtautumisessa. Ihmisille riittää, kun he saavat kertoa huoliaan ja heille on ihmisenä läsnä. Ei siinä tarvitse omaa sydänvertaan vuodattaa ja eläytyä niin että oksat pois.



Eli mä ap. sulle suosittelisin, että opettelet uuden suhtautumistavan. Ja samalla voit toki pistää rajoja sille miten paljon olet käytettävissä. Mulla on myös yksi todella "ryöpyttävä" kaveri, jonka elämä on päivästä toiseen yhtä draamaa ja kriisiä. Mä pärjään hänen kanssaan oikein mainiosti, kuuntelen kun jaksan kuunnella, mutta jos ei ole aikaa, sanon sen ihan suoraan, ja sanon että soitan vaikka seuraavana päivänä taas.



Ei hyvä ystävyys vaadi sitä, että omasta itsestä annetaan ihan kaikki toisen käyttöön. Kyllä läsnäolo ja reiluus ja lojaalius riittää.

Nyt tätä tässä mietin.



Mutta voihan olla että joku muukin on joskus kysellyt viestien perään(!). EIköhän tällä palstalla tule aika moni asia moneen kertaan, eri ihmisten tahoilta...



Lähinnä mietin tuota sanamuotoa, että olisi mahdollisimman vähän loukkaava. Päätökseni olen tehnyt, nyt en enää jaksa auttaa,



ap

Lähettäisin kuitenkin viestin, jossa kysyisin voisinko olla vuorostani tukena hänelle ja kiittäisin tuesta ja kertoisin, että ymmärrän hänen ratkaisuaan.



Hän kuitenkin laittoi loppuun ystäväsi, joten haluaa vielä olla ystäväsi. Sinuna en kyllä enää valittaisi omista huolistani yhtään hänelle enää.

viesti on suora ja ystävällinen. En muokkaisi, vaan lähettäisin.

Sen sijaan ottaisin asian kasvotusten keskusteluun. Et pysty muotoilemaan lyhyttä viestiä sellaiseksi, ettei se loukkaisi ystävääsi. Sen sijaan kertomalla oman näkemyksesi ja tilanteesi pystyt ehkä hoitamaan tilanteen siten, että ystäväsi oikeasti ymmärtää vieneensä liikaa voimavarojasi.



Mietin myös sitä, oletko antanut tähän mennessä ystäväsi ymmärtää, miten paljon hänen tukemisensa on todellisuudessa sinulta vaatinut? Jos olet vain "hoitanut ystävän velvollisuuksia" urheasti ja itkenyt omaa väsymystäsi vasta kotona, hän ei ehkä lainkaan ymmärrä, miten paljon on sinua kuormittanut. Sellaisessa tapauksessa viestisi erityisesti olisi kuin isku palleaan.



Mitä, jos sopisit ystäväsi kanssa tapaamisen OMISTA lähtökohdistasi - siis ei niin, että olet hänen käytettävissään, vaan ihan tietoisesti kutsut hänet kahville tms. ja sanot haluavasi keskustella, ja että SINULLA on nyt asiaa. Ei varmasti ole helppo muuttaa asetelmaa (itsekin olen jumittunut joidenkin ystävien kanssa tiettyihin "positioihin"), mutta tuollaisten viestien lähetteleminen vain helposti vääristää asioita entisestään. Pahimmassa tapauksessa saat vihamiehen henkilöstä, jonka auttamiseen olet käyttänyt valtavasti energiaa.



Myös ystäväsi saattaisi eteenpäin päästäkseen kaivata suoria sanoja, siitä, millaista hänen seurastaan on tullut. Lyhyen viestin saaminen todennäköisesti vain saisi hänet vellomaan entisestään syvemmällä; suorat sanat ystävältä ("sinusta on tullut todella energiaaviepää seuraa, ja tuntuu, etten jaksa kantaa murheitasi; oletko ehkä harkinnut ammattiapua" jne.) saattavat sen sijaan kannustaa muutokseen.

Viestisi oli minun makuun liian ympäripyöreä. Jos minä saisin tuollaisen viestin, voisin loukkaantuakin. Sen sijaan, jos ystäväni kertoisi minulle rehelliseti, mikä tökkii, ymmärtäisin. Viesteistä asiat ymmärtää helposti väärin, joten tällaisessa asiassa en missään tapauksessa ilmoittaisi asiaa viestillä. Etkö voisi suoraan, mutta ystävällisesti sanoa kaverillesi, että otat liian raskaasti hänen ongelmansa, joten väsyt itsekin.

että et pysty häntä enää auttamaan, että mielestäsi hän tarvitsee ammattiapua ja ehdota jotain, vaikka perheneuvolaa tai jotain mistä pääsisi alkuun.



Näin minulle tehtiin ja se oli parasta mitä tapahtui, hain ja sain ammattiapua. Jos hän ei hae, se kertoo ettei hän haluakaan toipua ja silloin et sinä voi sille mitään.

Mielummin rehellistä kommunikaatiota, kuin hampaat irvessä ymmärtämistä.



Lisäksi tuo Ystäväsi xxxx jo kertoo, että haluaa olla kuitenkin ystäväsi.

taas olisin esim kuolemansairas ja juuri saanut tietää siitä, niin en ymmärtäsi.

kun olen yhdelle sun toiselle aina olkapäänä ja likakaivona oli oma tilanne mikä hyvänsä. Eli ymmärtäisin.

Jos joku työpaikkajuttu tai "mun poikaystäväni on ihan mulkku" niin ymmärtäisin. Jos itselläni olisi juuri joku oikeasti iso kriisi elämässä (läheisen kuolema tmv) niin en todellakaan ymmärtäisi.

Olen auttanut häntä jo pitkään, ollut tukena ja apuna ympäri vuorokauden tarvittaessa. Mutta mikään ei tunnu auttavan ja olen jo aivan loppu hänen auttamiseensa.



Minulla ei mitään valtaisia ongelmia ole, ainoastaan se, että (fyysisen ja psyykkisen väsymykseni lisäksi) minulla ei ole enää voimia auttaa häntä. En jaksa enää panostaa mihinkään omassa elämässäni ja lapsissani, kun kaikki voiman rippeet menee tämän ystävän asioihin.



Kärsin jo kun hän tulee tai soittaa, ja kun hän lähtee, minulla on takki aivan tyhjä. En voi jatkaa näin.



Siis viesti on sellainen, jonka voisin laittaa? Pitäisikö muokata jotenkin?



ap