Oletko nähnyt omin silmin/ kuullut "Karma is a bitch"- tilanteita?
Tänään näin. Olin vauvan kanssa vaunulenkillä ja näin miehen, joka oli ylittämässä suojatietä. Keskellä suojatietä mies kuitenkin kaatui ja menin auttamaan ja kysymään, sattuiko. Tämä autonkuljettaja, joka oli pysähtyneenä suojatien eteen, alkoi soittaa torvea ja viuhtoa käsillänsä, että pois alta, menkää jo.
Kun pääsimme pois suojatieltä, tämä auto kaasutti tuhatta ja sataa pois, menetti auton hallinansa seuraavassa mutkassa ja lumipenkkaan, eikä päässyt peruuttamalla pois. En tiedä, miten tarina loppui, mutta auto oli poissa jo silloin, kun lenkiltä takaisin olin tulossa :D
Kommentit (401)
Vierailija kirjoitti:
Olen :) joku teinipoika ajoi tahalleen siilin päältä mopolla, seuraavana päivänä hänen koiransa jäi auton alle.
Hei sinä joka annoit hengenlahjojesi loistaa ylläolevan kirjoittamalla, kerro mitä pahaa se KOIRA oli kenellekään tehnyt?
Vierailija kirjoitti:
Ei, tuli vaan mieleen kun joku muukin tuolla kirjoitti että pitäis miettiä mitä sanoo. Aika monesti huomaa sen toteutuvan, varsinkin kun on jostain ikävästä kyse.
No siksi pitää aina koputtaa puuta, haloo!
Vierailija kirjoitti:
Lapseni yläkouluaikainen pahin kiusaaja sairastui lukiossa masennukseen ja joutui jopa suljetulle osastolle. Oli siis todella ilkeä haukkuen tyttöni ulkonäköä ja persoona ja yökkäili kun tämä kulki ohi. Ja mikä pahinta manipuloi muutkin kiusaamaan ja syrjimään tyttöäni.
Todennäköisesti tuolla kiusaajalla oli jo alunperin isoja ongelmia takana. Tosi paha kiusaaja teki myöhemmin itsemurhan, ja sitten vasta saatiin tietää, että häntä oli käytetty kotona hyväksi.
Olen on parhaillaan tapahtumassa Mäntyniemessä.
Vierailija kirjoitti:
Mä en kestä. Ootteko te oikeesti noin tyhmiä, että kuvittelette universumin jotekin piittaavan teidän touhuistanne. Kaikki on sattumaa tai suoraa seurausta omista toimista. Eikö nyt ole aika ilmeistä, että jos ajaa mieletöntä ylinopeutta on todennäköistä, että menettää autonsa hallinnan. Syöpään nyt voi sairastua kuka vaan.
Kuten totesin eräälle kirjoittajalle tässä keskustelussa on universumi täynnä lukemattomia tapahtumia. Näistä yksittäisen ihmisen mieli havainnoi jotkin hänelle itselleen merkittävät tapahtumat. Esimerkiksi raskaana oleva nainen ei muita huomaakaan kuin raskaana olevia naisia ja tästä naisesta voi tuntua, että yhtäkkiä "kaikki naiset ovat raskaana". Se on ihan inhimillistä enkä usko, että kovin moni ottaa näitä karma-tilanteita sen kummemmin tosissaan kuin vaikka horoskooppeja. Näissähän ennemmin näyttäytyy totena ajatus, että tee itsellesi se minkä muille haluat tehtävän. Jos se toteutuu jonkin lapsellisen karma-uskon kautta kuin jää toteutumatta niin missä on ongelma? Eikö ole hyvä, että ihmiset päätyvät tekemään hyviä tekoja toisilleen, vaikka siinä olisi mitä humpuukia takana?
Eikö ole toisaalta tätä vasten mielenkiintoista ajatella mihin oma huomio kiinnittyy jos niitä universumin tapahtumia on lukemattomia? Silloinhan sen omakohtaisen "karman" takana on jotain itselle psykologisesti merkityksellistä.
Joo, ehkä olemme paljon tyhmempiä kuin sinä joka julistat mielipidettäsi ainoana totuutena...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni yläkouluaikainen pahin kiusaaja sairastui lukiossa masennukseen ja joutui jopa suljetulle osastolle. Oli siis todella ilkeä haukkuen tyttöni ulkonäköä ja persoona ja yökkäili kun tämä kulki ohi. Ja mikä pahinta manipuloi muutkin kiusaamaan ja syrjimään tyttöäni.
Todennäköisesti tuolla kiusaajalla oli jo alunperin isoja ongelmia takana. Tosi paha kiusaaja teki myöhemmin itsemurhan, ja sitten vasta saatiin tietää, että häntä oli käytetty kotona hyväksi.
Oli sadistisen julma ja ilkeä kiusaaja ja kaupungin rikkaimmasta, uskovaisesta perheestä. Vaikea tuntea empatiaa.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 16:13"]Kun lapsemme oli vauva, hällä oli koliikki. Silloinen lapseton "ystävä" väitti kurin puutteeksi (xDD)
Nyt hällä itellään on vauva, jolla koliikki+refluksi
Lähes 500 ihmistä yläpeukuttaa, kun pienellä viattomalla lapsella on koliikki ja refluksi.
Nyt ymmärrän mitä tarkoittaa nimitys IHMISPERSE, heitä on tässäkin ketjussa monta sataa.
Aika monillakin on koliikki ja refluksi, eikä tietenkään kivaa ole vauvalle. Mutta opettaahan se joskus nöyryyttä besserwissereille olla itsekin joskus voimaton jonkun asian edessä.
Vierailija kirjoitti:
Mun mutsi jaksoi jankuttaa mulle röökinpoltosta. Ikinä en mennyt röyhyttämään hänen nokkansa eteen enkä pyytänyt rahaa. Olin töissä ja rahoitin itse tupakat. Hän ei antanut rahaa koskaan vaikka muut saivat, koska minä vaan poltan ne rahat kuulemma savuna ilmaan.
Hän manasi ja ennusti jostain 15-vuotiaasta asti mulle keuhkosyöpää ja kurkkusyöpää, yleensäkin syöpää.
Lopetin omaehtoisesti kyllästyttää niin ja poltettuani parikymmentä vuotta. En lyönyt edes rumpua aiheesta, miksi olisinkaan. Uhalla tuli poltettua ainakin alkuvuodet.
En ole toistaiseksi sairastunut syöpäänMuutama vuosi sitten mutsi itse sai peräsuolisyövän, jonka hoito oli hankalaa, mutta toistaiseksi on oireeton ja parantunut. Kävi kyllä mielessä muistella vanhoja hänelle, mutta en kehdannut ikkuna matkalle tilanteessa. Hullua sanoa, että hänen sairastumisensa todella tuntui payback-tilanteelta.
Muutenkin aina osoittelemassa muita ihmisiä aikoinaan ja heidän syöpäisyysmahdollisuuksiaan. Kun isäni kuoli sydämen vajaatoimintaan, sekin oli mutsin epäilyn mukaan syöpää.
Sä toivot äidillesi pahaa koska hän on ollut sinun terveydestä huolissaan ja toivonut ettet sairastu?
Millainen ihminen oikein olet?
Erosin ex-miehestä, koska meidän välit kuivui kasaan ja parisuhteessa oli seksiä max. 2 kertaa kuukaudessa. Rakastuin myös toiseen.
No, tällä uudella miehellä on hieman eri käsitys parisuhteesta kuin minulla (vaikka asumme ihan lähekkäin), ja saan seksiä oikeastaan jopa vähemmän kuin ensimmäisessä suhteessa, sillä mies ei halua/jaksa/kiinnosta nähdä kuin ehkä parin viikon välein..
No, vaihtoon vaan. Ei harmita ero, koska tämä ensimmäinen mies ei vaan ollut mulle se oikea, ei vaan kemiat kohdanneet. Eikä näköjään tämä toinenkaan..
lollerooo kirjoitti:
Erosin ex-miehestä, koska meidän välit kuivui kasaan ja parisuhteessa oli seksiä max. 2 kertaa kuukaudessa. Rakastuin myös toiseen.
No, tällä uudella miehellä on hieman eri käsitys parisuhteesta kuin minulla (vaikka asumme ihan lähekkäin), ja saan seksiä oikeastaan jopa vähemmän kuin ensimmäisessä suhteessa, sillä mies ei halua/jaksa/kiinnosta nähdä kuin ehkä parin viikon välein..
No, vaihtoon vaan. Ei harmita ero, koska tämä ensimmäinen mies ei vaan ollut mulle se oikea, ei vaan kemiat kohdanneet. Eikä näköjään tämä toinenkaan..
Ihan ookoo tarina. Aina ei parisuhteet onnistu eikä kestä. Mutta muten tämä liittyy karmaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni yläkouluaikainen pahin kiusaaja sairastui lukiossa masennukseen ja joutui jopa suljetulle osastolle. Oli siis todella ilkeä haukkuen tyttöni ulkonäköä ja persoona ja yökkäili kun tämä kulki ohi. Ja mikä pahinta manipuloi muutkin kiusaamaan ja syrjimään tyttöäni.
Todennäköisesti tuolla kiusaajalla oli jo alunperin isoja ongelmia takana. Tosi paha kiusaaja teki myöhemmin itsemurhan, ja sitten vasta saatiin tietää, että häntä oli käytetty kotona hyväksi.
Oli sadistisen julma ja ilkeä kiusaaja ja kaupungin rikkaimmasta, uskovaisesta perheestä. Vaikea tuntea empatiaa.
Eli kokoomusnuori taas psykopaattina.
Koulussa minua kiusasi eräs suosittu tyttö. Itselläni ei ollut juurikaan kavereita. Aikuisena aloin harrastaa lavatansseja, ja koska kävin aktiivisesti kursseilla ja lavoilla, minulle kertyi paljon tanssikavereita. Kerran sattui kouluaikainen kiusaajani samalle tanssilavalle. Minua haettiin koko ajan tanssimaan ja kiusaaja sai istua seinäruusuna koko illan.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 16:11"]
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 11:09"][quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 10:18"] [quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 21:17"] [quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 20:33"] Kun olin lapsi, naapurissa asui Uolevi-niminen alkoholisoitunut mies, kaverini kanssa monesti rallateltiin "Uolevi pian kuolevi". Ei mennyt kauan kun mies vietiin ambulanssilla, sai ilmeisesti jonkin sairaskohtauksen johon kuoli. 27
ihan yllätyksenä tuli että uolevi-nimisetkin kuolee? Huomaa sana "pian". Tapahtui aika pian tapahtuman jälkeen, mies ei ollut kuuttakymmentäkään. Eli tuli yllätyksenä, että alkoholistit kuolevat nuorena? vittu sä oot ärsyttävä :D onko pakko kysyä jonninjoutavia koko ajan? :D
En ole tuo, mutta vittu sun tarinasi oli turha. Alkoholisti kuoli kun sanoit että alkoholisti kuolee, ja se oli karmaa? Ääliö.
Samaa mieltä. Ääliö on osallistunut keskusteluun tietämättä mitä karmalla edes tarkoitetaan. Karma oli tässä tapauksessa ollut se, että uolevi olis tullut tätä tarinaa kertomaan ja tarina päättynyt siihen, että lällättelevät apinat olisivat pian kuolleet.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 17:36"]
[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 15:55"]
Olen. Siinä kohtaa, kun saimme häädettyä äitipuolemme ulos isämme talosta isän kuoltua.
Olisi kiva tietää alapeukuille perusteet? Pitäisikö mun vähän valaista teitä tästä mun äitipuolen sielunmaisemasta?
Itse asun mieheni omistusasunnossa, mieheni kanssa. Olemme olleet yhdessä pitkään ja rakastamme toisiamme. Emme ole naimisissa. Jos mies kuolisi, menisi asunto anopille. Anoppi vihaa minua, on vihannt alusta asti ja häätäisi minut varmasti. Saisi siitä suuren tyydytyksen. Joutuisin jättämään oman kotini. En tiedä miten elättäisin lemmikkimme (harrastus), joutuisin varmaan luopumaan niistäkin.
Eli loisit miehen asunnossa. Osta siitä puolet itsellesi, niin ongelma poistuu. Eihän se nyt sinun kotisi ole, kun käytät vain kylmästi hyväksi asunnon omistajaa.
Olin ajelemassa ja eräs herra suvereenisti ohitteli menemään. Ei vaikutusta vaikka mutkainen tie(huono näkyvyys), sulkuviivat. Kaikista ohi, ei näyttänyt nopeusrajoituskaan paljoa kiinnostavan. Parin kilsan päästä herra oli pysäytetty poliisin toimesta. Näytin keskisormea kun minut ohitti, mutkan takaa tuli nimittäin auto vastaan ja meni ohitus todella tiukille. Näytin peukkua kun menin ohi kun tänä maanteiden ritari oli pysäytettynä tien poskessa. :)
Minulla on kahdelle ystävälle sattunut, että mies on jättänyt, kun ei nainen ole halunnut/saanut lapsia. Uuden kumppanin kanssa on sitten saanut vammaisen lapsen. Todella ikävää lapsen ja uuden vaimon kannalta, mutta .......
Tämä ei ole tyylipuhdas karmatarina, mutta kerron silti kun kerta tuli mieleen.
Isäni oli todella sadistinen mies ja kasvatusmetodina oli mm. väkivalta, uhkailu ja huutaminen. Kaikessa piti tehdä pilkulleen kuten hän halusi tai sitten ei ollut mukavaa kenelläkään. Monesti hän ärjyi että "pitäis sut pentu per*le viedä kasvatuslaitokseen oppimaan tapoja" jos en jossain (pikkuasuassa) totellut. No, perheen kulissit rakoilivat ja eräs kerta sosiaalitoimi sitten kiinnostuikin perheemme tilasta ja minut huostaanotettiin. Pääsin niistä oloista pois, tosin laitokseen, koska sijaisperheissä ei ollut tilaa. Kotiuduin hyvin, vaikka olikin laitos kyseessä, jäin sinne asumaan.
Jälkeenpäin täysi-ikäisenä en malttanut olla kuittailematta asiata, "isä" oli ihan hiljaa. Saipa herra mitä halusi, tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni yläkouluaikainen pahin kiusaaja sairastui lukiossa masennukseen ja joutui jopa suljetulle osastolle. Oli siis todella ilkeä haukkuen tyttöni ulkonäköä ja persoona ja yökkäili kun tämä kulki ohi. Ja mikä pahinta manipuloi muutkin kiusaamaan ja syrjimään tyttöäni.
Todennäköisesti tuolla kiusaajalla oli jo alunperin isoja ongelmia takana. Tosi paha kiusaaja teki myöhemmin itsemurhan, ja sitten vasta saatiin tietää, että häntä oli käytetty kotona hyväksi.
Oli sadistisen julma ja ilkeä kiusaaja ja kaupungin rikkaimmasta, uskovaisesta perheestä. Vaikea tuntea empatiaa.
Eli kokoomusnuori taas psykopaattina.
Kyllähän tuo kasvatus on varmasti ollut aika raskasta sopeutumista vaatimuksiin. Ei ihme, että purkautuu sitten koulussa kanssaihmisisiin.
Mies petti minua baarilöydöksen kanssa eli yhden illan juttu 15 vuoden avioliiton ja kolmen lapsen jälkeen. Olisin halunnut eron, mutta mies itki ja rukoili anteeksiantoa ja halusi yrittää. Suostuin...
Nyt muutama vuosi miehen pettämisestä ja eletään avioliitossa, mutta eihän tämä ole sitä mitä joskus ennen. Luottamuksen voi ansaita vain kerran, kyllähän sen jokainen tietää.
Mutta. Nyt mies on impotentti. Lääkäritkään eivät osaa selittää mikä on. Mikään potenssilääke ei saa elimeen eloa tai toimintaa. Karma is a bitch :)
Ollessani vakavasti uupunut ja masentunut eräs ystäväksi luulemani henkilö osoittatui ihan muuksi. Teki toistuvasti tekoja, joiden perusteella oli ilmeistä, että joko hän oli täysin kyvytön kokemaan empatiaa, tai sitten kampitti toistuvasti ja tahallaan aiheuttaakseen lisää ahdistusta. Välithän siinä meni, kun ymmärsin että tuen sijasta tulee henkisesti pataan aina uudestaan ja uudestaan.
Parin vuoden kuluttua huomasin, että kyseinen henkilö alkoi voida yhtä huonosti kuin itse olin aiemmin voinut. Kauhukseni huomasin, että en kyennyt tuntemaan myötätuntoa, vaan hänen tekonsa palautuivat yksi kerrallaan mieleeni. En itsekään tiedä, mitä pitäisi tapahtua, että luottamus ja empatia ko. henkilöä kohtaan voisivat palautua.