Miksi hoitajat itse haukkuvat päiväkoteja?

Ei kyllä välttämättä kaikessa mielessä parempi.

tekisi jotain yhdessä ? En ymmärrä sinua..

Nimenomaan sitä olen yrittänyt kysyä, miksi vastuu pk:n oloista sysätään hoitajien puolelta nimenomaan yksin vanhemmille. Yhdessä asialle tekeminen olisi järkevintä, mutta aika vaikeaa, kun toinen osapuoli ei kuuntele - vain valittaa. Kyllä tiedän, että meitä vanhempia haukutaan siellä hoitajien palavereissa ja ollaan sitä mieltä, ettei lapsia pitäisi (kaikkia ainakaan) päiväkotiin edes tuoda vaan vain ne rohkeimmat, säyseimmät ja sosiaalisimmat, jotka hoitajat mieluiten haluavat. Sillin on aika vaikea yrittää löytää jotain yhteistä rintamaa.

taisi ymmärtää väärin. Kyllä pk:n henkilökunnankin pitäisi tajuta ette vanhempien haukkuminen/syyllistäminen mitään muuta.

sydämellään ymmärtää varmasti yhtälön mahdottumuuden. Kunnallisessa päivähoidossa _yritetään_ tarjota hyvää hoitoa lapsille mahdollisimman halvalla. Päivähoitomaksuista valitetaan; samalla valitetaan ryhmäkoosta, tiloista, henkilökunnan määrästä jne.



Tämä nyt vain on taas tätä kaikki-mulle-heti juttua.



Jos halutaan että päiväkotihoito on laadukasta, siitä pitää olla valmis MAKSAMAAN ja rutkasti. Raha se tässäkin asiassa on joka asettaisi raamit kuntoon, eiköhän tilaviin, uusiin, rauhallisiin, pieniin päiväkoteihin, joissa syötäisiin gourmet-ruokaa, leikittäisiin ja askarreltaisiin vain parhailla välineillä, käytäisiin tilausbusseilla uimahalleissa, urheiluhalleissa, teatterissa jne. löytyisi sitten motivoitunutta henkilökuntaakin.



Mikä itseänikin joka päivä hävettää = oma lounas maksaa 8,40 €, lapsi syö päiväkodissa 0,80 €:lla.... eikö tässä joku mätä? Kuka oikeasti tarvitsisi sen lounaan jossa on kokolihaa, ihania salaatteja jne.

Tämä nyt vain on taas tätä kaikki-mulle-heti juttua.

Jos halutaan että päiväkotihoito on laadukasta, siitä pitää olla valmis MAKSAMAAN ja rutkasti. Raha se tässäkin asiassa on joka asettaisi raamit kuntoon, eiköhän tilaviin, uusiin, rauhallisiin, pieniin päiväkoteihin, joissa syötäisiin gourmet-ruokaa, leikittäisiin ja askarreltaisiin vain parhailla välineillä, käytäisiin tilausbusseilla uimahalleissa, urheiluhalleissa, teatterissa jne. löytyisi sitten motivoitunutta henkilökuntaakin

Hmm. En ymmärrä kommenttiasi kaikki-mulle-heti -ajattelusta. Minä olisin aivan valmis maksamaan enemmän lapseni hoidosta, jos voisin olla varma, että tuo raha hyödynnetään oikeissa paikoissa lasten hyvinvointiin. En niinkään kaipaa noita retkiä ym. "aktiviteetteja" kuin turvallista perushoivaa. Yksityinen maksaa pikkuisen enemmän, mutta sielläkin säästetään kaikesta, koska halutaan tehdä mahdollisimman isoa voittoa ja hoitajien palkka saattaa olla suurempi. Aika epärealistista on minusta, että korotetut maksut vanhempien pussista tuovat välttämättä parannusta nimenomaan suoraan lapsille. Mutta tietysti tyytyväisemmät hoitajat varmasti vaikuttavat myöshoidon tasoon, jos korotettu maksu menisi ensisijaisesti heidän palkankorotukseensa tms. Olen kyllä sitä mieltä, että kaupungin budjetista pitäisi isompi osa suunnata päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen. Maksan jo nyt paljon veroja ja hoitomaksua ihan riittävästi, että näen mieluummin asian niin, että rahaa pistetään kunnan tasolla aivan vääriin paikkoihin. En olisi vanhempia tästäkään enempää hiostamassa...

kun väität että paljon sylissä viihtyvä, ei oma-aloitteinen eikä itsenäinen lapsi, on mielestäsi nössö ja emotionaalisesti turvaton.. no arvaapas mistä löytyy ne kaikkein omatoimisimmat ja itsenäisimmät jopa hyvinkin pienet lapset? lastenkodeista, siellä olisi sinulle sitä ihailtavaa itsenäisyyttä ja omatoimisuutta kun 3v osaa vaihtaa vaipan pienemmälle sisarukselleen ja lapset kiipeävät tuolin avulla jääkaapille tottuneesti ja syövät sieltä mitä käsiinsä saavat.. ja paljon muuta.. ja nämä lapset ovat emotionaalisesti erittäin turvattomia, ovat tottuneet vain selviämään arjesta yksin, joten ovat pakostakin hyvin omatoimisia..



se on jo suuri voitto kun tällainen lapsi tulee syliin istumaan, saatika että itse sitä pyytää.. nykyään lapsilta vaaditaan itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta aivan liian aikaisin ja sitten pidetään "nössönä" jos lapsi haluaa ja tarvitsee aikuisen aikaa ja syliä.. tämä oli ääriesimerkki kyllä, mutta ehkä antaa ajattelemisen aihetta..

Hmm. En ymmärrä kommenttiasi kaikki-mulle-heti -ajattelusta. Minä olisin aivan valmis maksamaan enemmän lapseni hoidosta, jos voisin olla varma, että tuo raha hyödynnetään oikeissa paikoissa lasten hyvinvointiin. En niinkään kaipaa noita retkiä ym. "aktiviteetteja" kuin turvallista perushoivaa. Yksityinen maksaa pikkuisen enemmän, mutta sielläkin säästetään kaikesta, koska halutaan tehdä mahdollisimman isoa voittoa ja hoitajien palkka saattaa olla suurempi. Aika epärealistista on minusta, että korotetut maksut vanhempien pussista tuovat välttämättä parannusta nimenomaan suoraan lapsille. Mutta tietysti tyytyväisemmät hoitajat varmasti vaikuttavat myöshoidon tasoon, jos korotettu maksu menisi ensisijaisesti heidän palkankorotukseensa tms. Olen kyllä sitä mieltä, että kaupungin budjetista pitäisi isompi osa suunnata päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen. Maksan jo nyt paljon veroja ja hoitomaksua ihan riittävästi, että näen mieluummin asian niin, että rahaa pistetään kunnan tasolla aivan vääriin paikkoihin. En olisi vanhempia tästäkään enempää hiostamassa...

Suomessa koulutus ei maksa, mutta päivähoito sen sijaan maksaa. Se on väärin, koska vanhemmat, jotka käyvät töissä pitävät tämän yhteiskunnan pyörimässä! Kyse ei ole siitä, että kuka yksityishenkilö voisi hoitomaksua maksaa enemmän vaan missä kohdissa yhteiskunnassa käytetään rahaa väärin. Johonkin musiikkitaloon kyllä löytyy verorahaa, mut ei lasten tai vanhusten hoitoon...

Joten olisiko niin, että jotkut lapset on vaan kotona hemmoteltu sylilapsiksi joilta puuttuu oma-aloitteisuus kokonaan? Eihän sellaista lasta voi päiväkodissa hoitaa. Kun omat lapseni ovat aika itsenäisiä kotioloissakin, ihmettelen miten päiväkodin tätien pitäisi niitä sylitellä kun se ei heitä vaan kiinnosta? Jos yhtä hoitajaa kohti on vaikkapa 10 lasta, niin helposti ehtii sylitellä niitä tarpeeksi jos eivät ole ihan nössöjä ja emotionaalisesti turvattomia.

Varmaan oon sitten pitänyt rakasta ainokaistani liikaa sylissä ja hemmotellut, kun se ei viihdy päiväkodissa. Niinkö? Hyvä tietää, että osaan sitten vaatia täyttä "omatoimisuutta" kolmivuotiaalta kotonakin, ettei siitä tule nössöä itkupilliä.

ap

Meidän palaverissa pomo sanoi, että meidän PITÄÄ kertoa vanhemmille ongelmista, koska he ovat ainoita, jotka pystyvät asialle mitään tekemään. Se että tarhantädit valittaa työntekijäpulasta (parhaimmillaan 2 aikuista ja 13 alle 3v, eikä isojen puolella sitäkään vähää!) ei vaikuta päättäjiin millään tavalla. Vasta kun vanhemmat alkaa ottaa yhteyttä kaupungin päättäjiin tai äänestää ens vaaleissa vähän fiksumpaa tyyppiä, voi muutos tapahtua.



Ja on ihan turha vertailla tämän päivän tarhaa 20 vuoden takaiseen. Meidänkin tarha on joskus silloin rakennettu, ja siihen aikaan tarharyhmän koko määrittyi neliöiden mukaan. Nykyään samaan tilaan saa laittaa yli tuplasti sen verran lapsia kuin ennen. sen huomaa jo pelkästään sänkyjen määrästä.. katsokaa vanhemmat lapsia hakiessanna, montako irtosänkyä nukkurista löytyy ja monelleko riittää seinäkaappisänky... meilläkin tosiaan yli puolet joutuu lattialla varasängyissä nukkumaan. Ja tämähän ei millään vaikuta melutasoon eikä siihen, että lapset ovat toistensa nenässä kiinni koko ajan, kun omaa tilaa ei löydy mistään. ei ihme, että helposti huitastaan kaveria naamaan, kun ei ole leikkitilaa ja toinen tulee liian lähelle! ja jos silloinkin toinen hoitajista on vaippaa vaihtamassa ja toinen joutuu niitä 13 lasta katsomaan, niin milläs ennaltaehkäiset riitoja?



Niin kauan kun vanhemmat on hiljaa, näin jatketaan. kyse on siis nimenomaan oman ammatin arvostamisesta, kun yrittää saada työolosuhteita siedettäviksi ja lapsille edullisemmaksi!

omatoimisuutta lapsiltaan, vaan mielellään olisin niitä sylissäkin pitänyt. Ja iltasadun kuuntelevatkin sylissä tai ainakin ihan vieressä. Mutta päivisin ei enää 3-vuotiaskaan sylissä istu tai sinne pyri. 1-vuotiaana lapset nyt voi tietenkin olla niin turvattomia, etteivät osaa rauhoittua ilman apua, mutta jos lapsi on saanut perusturvaa ja lohdutusta ongelmiinsa, hän osaa jo kyllä 3-vuotiaana rauhoittua itsekseenkin. Ja tuo omatoimisuus on tietysti myös luonteenpiirre, jolle ei välttämättä voi kovin paljon. Jotkut lapset eivät vaan osaa itse keksiä mitään tekemistä. Voisin kuvitella että päiväkodissa tällaista lasta on hyvin vaikea hoitaa, varsinkin jos vielä pyrkii syliin tai saa jotain kiljumiskohtauksia jos ei koko ajan viihdytetä.

enimmillään 34 lasta kahdessa ryhmässä ja opettajia 4. Joukossa pari alle kolmevuotiasta. Yleensä on vähemmän lapsia ja yksi hoitaja enemmän. Ei siellä mikään kaaos vallitse ja harvoin mitään pahempia selkkauksia on muutenkaan. On tosin yksityinen päiväkoti, mutta ryhmät on kuitenkin täynnä. eskarissa on 2 hoitajaa 16 lasta kohti. Ei ne siellä minusta mitenkään ihan pulassa ole, ja nololta tuntuisi alkaa asiasta kaupunginvaltuutettuja ahdistelemaan.

Kyse ei ole siitä, että päiväkodinhoitajat pystyisivät hoitamaan lapset paremmin, vaan siitä, että päiväkodissa on muita lapsia ja mahdollisuus intensiiviseen yhdessäoloon, jossa syntyy syvällisempiä ystävyyssuhteita kuin reilun tunnin hiekkalaatikkoreissulla. Ei aikuinen koskaan pysty pitämään lasta yhtä iloisena kuin muut lapset pystyvät. Toki on lapsia joilla vuorovaikutus ei syystä tai toisesta suju ikätoverien kanssa. Kotiäiditkin tietävät miten paljon helpompaa on hoitaa kahta melko samanikäistä lasta verrattuna yhteen lapseen.

Miksi niin monet äidit eivät pärjää edes kahden pienen lapsen kanssa kotona, on niin raskasta ja hankalaa, mutta silti odotetaan, että joku toinen ihminen pärjää kymmenen kanssa ihan iisisti? Sylejä, käsiä ja aivoja kun kaikilla ihmisillä on sama määrä, eikä millään korkeakoulututkinnolla lisätä näiden resurssien määrää.

Tämä on se käsittämättömyys josta olen yrittänyt lapsensa virikehoitoon raahavilta udella mutta yhtään järjellistä vastausta en ole saanut. Eli onko tosiaan niin, että perheen ulkopuolinen ihminen hoitaa paremmin sinun lapsesi + 10 muuta kuin mitä OMA ÄITI hoitaisi kahta OMAA lastaan?

Eli on hyvä, että vanhemmat tietävät ongelmista ja voivat - jos älyävät - vaikuttaa asioihin ainakin nyt äänestämällä (tosin missäpä olisi sellainen puolue, joka ei vaalipuheissa puhuisi päivähoidon laadun puolesta, käytännössä kuitenkin toimitaan toisin).



Minusta on siten vähän illusorista se, miten tavalliset vanhemmat voivat vaikuttaa päivähoidon laatuun muuta kuin valittamalla räikeimmistä mokista.



Mutta mietin tuota, onko päiväkotien henkilöstö ihan oikeasti niin voimaton vaikuttamaan epäkohtiin? Kokonaisbudjetille yksittäinen päiväkodin johtaja ei voi mitään heti, mutta totta mooses voi tehdä kaikenlaista kunnan päivähoitobudjetin ja -hallinnon sisällä. Eli väitän kärjistäen, että jämäkän pk-johtajan päiväkodissa on vähemmän puutetta kuin aran pk-johtajan...

meillä ainakin se toimii mukavasti kun vanhempainyhdistys järjestää tapahtumia joissa henkilökunta, vanhemmat ja lapset saavat tutustua vieläkin tiiviimmin toisiinsa,

joissa ehkä kertäään pienä rahaa joka lahjoitetaan extrana lapsien hyväksi,

ja toimitaan nimenomaan yhteyskanvana kuntaan ja päättäjiin päin, ja tuodaan sinne aloitteilla yms yhteydenotoilla julki vanhempien huolia ja toiveita päivähoidon suhteen ja etsitään rakentavia ratkaisuja.

ei sitä mitään tulosta saa aikaan vai toisia syyttelemällä ja näiltä syyllisiltä vastuuta peräämällä,

yhteinen kasvatuskummppanuus ja yhteiseen hiileen puhaltaminen tuo parhaimman tuloksen.

ja ihan absurdi ajatus on myös luulla että päiväkodin henkilökunnan vaatimukset kunnan suuntaan tuottaisivat läheskään samanlaista tulosta kuin vanhempainyhdistyksen kannanotot.

vanhemmathan ovat kunnan päättäville elimille nimenomaan niitä päivähoidon maksavia asiakkaita ja veronmaksajia, ei niillä ole varaa olla puuttumatta tai vastaamatta haasteisiin silloin.

t: 2 lapsensa hoitoon tyytväinen vanhempainyhdistysaktiivi (ja ainakin koen voivani vaikuttaa asioihin ja epäkohtiin jos sellaisia tuleee)

Minusta on siten vähän illusorista se, miten tavalliset vanhemmat voivat vaikuttaa päivähoidon laatuun muuta kuin valittamalla räikeimmistä mokista.

.

tässä täytyy sanoa, että tuopa on aika kuntakohtainen juttu. Pienessä kunnassa voi yksittäisen päiväkodin vanhempainyhdistyksellä todellakin olla painoarvoa. Stadissa taas ei oikein juuri mitään.

Enemmän vaikutan koska tahansa työni kautta, toimittajana.

meillä ainakin se toimii mukavasti kun vanhempainyhdistys järjestää tapahtumia joissa henkilökunta, vanhemmat ja lapset saavat tutustua vieläkin tiiviimmin toisiinsa,

joissa ehkä kertäään pienä rahaa joka lahjoitetaan extrana lapsien hyväksi,

ja toimitaan nimenomaan yhteyskanvana kuntaan ja päättäjiin päin, ja tuodaan sinne aloitteilla yms yhteydenotoilla julki vanhempien huolia ja toiveita päivähoidon suhteen ja etsitään rakentavia ratkaisuja.

ei sitä mitään tulosta saa aikaan vai toisia syyttelemällä ja näiltä syyllisiltä vastuuta peräämällä,

yhteinen kasvatuskummppanuus ja yhteiseen hiileen puhaltaminen tuo parhaimman tuloksen.

ja ihan absurdi ajatus on myös luulla että päiväkodin henkilökunnan vaatimukset kunnan suuntaan tuottaisivat läheskään samanlaista tulosta kuin vanhempainyhdistyksen kannanotot.

vanhemmathan ovat kunnan päättäville elimille nimenomaan niitä päivähoidon maksavia asiakkaita ja veronmaksajia, ei niillä ole varaa olla puuttumatta tai vastaamatta haasteisiin silloin.

t: 2 lapsensa hoitoon tyytväinen vanhempainyhdistysaktiivi (ja ainakin koen voivani vaikuttaa asioihin ja epäkohtiin jos sellaisia tuleee)

Minusta on siten vähän illusorista se, miten tavalliset vanhemmat voivat vaikuttaa päivähoidon laatuun muuta kuin valittamalla räikeimmistä mokista.

.

Pykälät ovat pykäliä, mutta se on nimen omaan henkilökunta, joka sen päiväkodin tekee. He luovat sinne hengen, he sopivat, miten toimivat. Joillakin homma toimii hienosti ja joillakin ei sitten yhtään. Joillakin kemiat mätsäävät ja joku paikka on täynnä ikäviä ihmisiä. Päiväkodin johtajalla on tietysti olennainen merkitys, mutta jokainen muukin henkilökunnan jäsen vaikuttaa merkittävästi siihen, miten kokonaisuus pelittää, lto:ista keittiöapulaiseen.

Meidän lapsilla oli onni käydä päiväkodissa, jossa oli aivan loistava yhteishenki ja asiat rullasivat todella hyvin. Työpaikkademokratia kukoisti ja idearikas väki sai aikaan uskomattomia asioita. Henkilökunta pysyi työssään eikä sairastanut oikeastaan ollenkaan. Myös lapset sairastivat minimaalisen vähän ja heillä oli todella kivaa hoidossa.

Mielestäni hoitotädit, jotka haukkuvat päiväkoteja, pelottelevat vanhempia sillä, miten he eivät tiedä "oikeaa totuutta" hoitopaikasta ja siunailevat, etteivät itse niihin lapsiaan veisi, voisivat katsoa peiliin ja kysyä:

- Olenko oikealla alalla?

- Teenkö varmasti parhaani töissä?

- Olenko yhteistyökykyinen työyhteisössä?

Hoitajat ja lto:t, eivät edes okt johtajat pysty vaikuttamaan asioihin!

päätökset tehdään eduskunnassa ja kaupungin valtuustoissa, ne määrittävät toiminnan raamit - mikä vaikuttaa taas konkreettisesti päivähoidon tasoon: ryhmäkokoihin, hoitajien työsuhteiden laatuun, toimitiloihin jne.

VAin vanhemmat voivat vaikuttaa niihin - vaatimalla valtaa pitäviltä muutosta olosuhteisiin! Tarvitaan joukkovoimaa, sillä demokratiassa vain sillä voi saada mitään muutosta aikaan.

Ymmärrän hyvin hoitajia - vaikka he tekevät parhaansa, kaiken sen mihin inhimillinen ihminen pystyy, he eivät omalla toiminnallaan pysty parantamaan hoidon tasoa - ryhmäkoko ei pienene millään eikä aikuisia ole tarpeeksi lapsilukuun nähden, vaikka he olisivat satasella vauhdissa ja motivoituneita työhönsä. Se tietenkin on edellytys hyvälle päivähoidolle, ilman sitä hyvää hoitoa ei voi olla, mutta yksin hoitajien erinomainenkaan toiminta ei korjaa rakenteellisia puutteita, jotka vaikuttavat päivähoidon laadun perusteisiin: siihen, paljonko lapsia on kokonaisuudessaan ja montako lasta per aikuinen ryhmässä on.

Itse äitinä en pysty seuraamaan useamman lapsen yhtäaikaista puhetta, vastaamaan monelle lapselle yhtäaikaa, en valvomaan kovin monen lapsen puuhia tai lohduttamaan sylissä yhtäaikaa useampaa kuin kahta lasta.

En usko, että motivoituneimmallakaan hoitajalla on kykyä edellämainittuun - kaikilla meillä on vain yksi syli, kaksi kättä, kaksi silmää ja korvapari sekä yhdet aivot. Ne eivät riitä kaikkeen.

Oon täysin samaa mieltä. Vaikka ymmärrän, että työstä pitää pystyä purkautumaan myös ja epäkohdista tilittämään. Mut ei av oo oikee paikka siihen eikä vanhemmat. Jos siis kyse koulutetuista hoitajista oikeen, niin kyl pitäis olla osaamista niillä purkautumiseen muual.

päätökset tehdään eduskunnassa ja kaupungin valtuustoissa, ne määrittävät toiminnan raamit - mikä vaikuttaa taas konkreettisesti päivähoidon tasoon: ryhmäkokoihin, hoitajien työsuhteiden laatuun, toimitiloihin jne.

VAin vanhemmat voivat vaikuttaa niihin - vaatimalla valtaa pitäviltä muutosta olosuhteisiin! Tarvitaan joukkovoimaa, sillä demokratiassa vain sillä voi saada mitään muutosta aikaan.



Ymmärrän hyvin hoitajia - vaikka he tekevät parhaansa, kaiken sen mihin inhimillinen ihminen pystyy, he eivät omalla toiminnallaan pysty parantamaan hoidon tasoa - ryhmäkoko ei pienene millään eikä aikuisia ole tarpeeksi lapsilukuun nähden, vaikka he olisivat satasella vauhdissa ja motivoituneita työhönsä. Se tietenkin on edellytys hyvälle päivähoidolle, ilman sitä hyvää hoitoa ei voi olla, mutta yksin hoitajien erinomainenkaan toiminta ei korjaa rakenteellisia puutteita, jotka vaikuttavat päivähoidon laadun perusteisiin: siihen, paljonko lapsia on kokonaisuudessaan ja montako lasta per aikuinen ryhmässä on.



Itse äitinä en pysty seuraamaan useamman lapsen yhtäaikaista puhetta, vastaamaan monelle lapselle yhtäaikaa, en valvomaan kovin monen lapsen puuhia tai lohduttamaan sylissä yhtäaikaa useampaa kuin kahta lasta.

En usko, että motivoituneimmallakaan hoitajalla on kykyä edellämainittuun - kaikilla meillä on vain yksi syli, kaksi kättä, kaksi silmää ja korvapari sekä yhdet aivot. Ne eivät riitä kaikkeen.

jopa jotkin vanhemmat olivat pahimmassa kriisissä sijaisia, että joskus näinkin.. ja kyllä niin kauan kuin vanhemmat ovat tyytyväisiä päiväkoteihin niin mikään ei muutu..



meillä ei vanhemmille valitettu asioista mutta kerrottiin ihan suoraan ja asiallisesti mikä mätti jos mätti.. sijaistus oli suuri ongelma etenkin flunssakausina..



mutta alkuperäiseen kysymykseen että miksi hoitajat itse valittavat päiväkodin oloista, no turha valitus ei minustakaan tuota tulosta, itse äänestin jaloillani eli vaihdoin työpaikkaa..

Kyllä takuulla on päivähoidon puolesta tiedotettu päättäjille, että hoitajia on liian vähän tilat pienet ja resurssit riittämättömät. Kyllä vanhempien pitäisi myös ottaa asia sydämelleen ja laittaa viestiä päättäjille, että tyytymättömiä ollaan.



Minusta olisi hoitajien puolelta vanhempien harhaanjohtamista, jos ongelmista e ei kerrottaisi vanhemmille. Mutta sille se usein vaikuttaa, että vanhemmat haluavat pitää ruusuisista kuvitelmistaan kiinni, että siellä se oma pallero saa maailman parasta hoitoa ja varhaiskasvatusta viihtyisässä ja rauhallisessa ympäristössä ja leppoisassa ilmapiirissä...