***Huhtikuun Helmet vk 9***

Rv 35+1

Ei tässä meinaa enää ehtiä kirjoittelemaan, kun menee pinon lukemiseen aina niin kauan aikaa että täytyy aina rientää johonkin ennen kuin ehtii itse avautumaan =) Hieno homma!



Mitähän kaikkea täällä on turistu... Verticiasta oli kiva taas kuulla, ja kaikki pisteet sille sun ukolle, meiän mieheltä olis kyllä jäänyt tekemättä! Pötsipamelaa myös kaipailen edelleen, näinköhän on jo jakaantunut...?



Miehistä on puhuttu: meillä mies hoitaa tosi paljon lapsia ja kotihommiakin joutuu tekemään siinä missä minäkin. Meillä on jako yleensä sellainen että minä hoidan aamurumbat kun mies tykkää mennä ajoissa töihin ja minä en (molemmilla liukuvat työajat, siis mullakin oli ennen opintovapaata) ja mies taas vastaavasti tulee sitten ajoissa kotiin ja hoitaa iltapäiväruuat, kaupassakäynnit ja hoidosta hakemisen. Mä teen ruuat viikonloppuisin a jos on jotain erikoista tehtävänä. Yhdessä sitten siivoillaan ja pyykkiä pesee yleensä se jolta ekana loppuu puhtaat vaatteet. Inhotaan siis molemmat tuota vaatehuoltoa =( Mulle yksin kuuluu silitys, vessan pesu ja laskujen maksu. Miehelle kuuluu lämmitys (mä olen tosi tumpelo takan sytyttämisen kanssa...) pihatyöt ja kiinteistönhuoltohommat.... Lasten kanssa mies on ihan siinä missä minäkin, jollei enemmänkin. Pojat etenkin ovat varsinaisia isänpoikia, tyttö on enemmän mun perään. Sandeko se oli joka kommentoi miehensä hitautta, se sai mut ihan hytkymään naurusta. Osu ja uppos myös tänne. Meillä lojuu myös yksi hidas hämäläinen, tosin en kyllä itsekään ole mikään kaikista sähäkin tyyppi...



Lumikiteelle tsemppiä ja positiivisia ajatuksia odotteluun! Eiköhän kaikki käy ihan parhain päin!



Seksistäkin on ollut jotain puhetta. Mieli tekisi kovin mutta ei oikein enää uskalla heittäytyä. Tässä iltana eräänä kun menin antautumaan nauttimaan kyseisesta toiminnasta niin ison oon jälkeen tuntui että nyt se tulee justiinsa ulos sieltä, aivan järkyn supistuksen tyrkkäsi päälle, mieskin peljästy. Jotenpa ajattelin että parempi pitäytyä vain tuon miehen tyytyväisenä pitämisessä, ehtiihän sitä sitten itse mukaan taas kesämmällä=)



Äitipolilla kävin taas tiistaina, mennään samoissa lukemissa Magdan kanssa: painoarvio oli nyt 2340g ja jos pysyy sisässä laskettuun päivään niin silloin olisi kokoa sellaiset 3,5kg. Ihan normivauva, mulla kaikki olleet siinä 3,2-3,9 kg välissä. Mullakin oli kohdunkaula pehmennyt ja lyhentynyt 2 cm:iin mutta kiinni oli vielä tiukasti. Eli ei kannata huolestua näistä suppailuista. Sain seuraavan ajan lasketuksi päiväksi 3.4. ja olen kyllä todella ihmeissäni jos olen "kasassa" vielä silloin!



Jaahas, pienet ihmiset tulivat kärkkymään iltapalaa joten palaillaan taas!



helmielina ja neposka, 34+6



ps. Huomenna on eka äitiyslomapäivä!

Päikkänällä hienoja kuulumisia!!! :) Hyvä että kaikki ok!

Toivottavasti antaisi myös Lumikiteelle tsemppiä :)



Magdalla myös onnistunut reissu takana, hyvä juttu!! :)



Tuosta silittämisestä...(nim. just sen verran kun on pakko...)

Mun entinen alainen, noin viiskymppinen herra, jutteli että hänen vaimonsa silittää aina hänen alushousut ja sukat. Me naispuoliset silmät pyöreinä kuunneltiin että ei härrekuuda, onko tosi.

Herra sitten totesi että ei hän nyt sentään kohtuuton ole(me huokaistiin helpotuksesta että onpas siinä mies kunnon selkärangalla!), hänelle riittää että kalsarit on silitetty, sukat voi välillä unohtuakin...



:)



Hyvät yöt



Jo-hanna ja Lupu 35+3

Tässä odotan, että jäähtyy tuo puuro kun heräsin sellaiseen nälkään, että ei siihen nyt muu auta.

Hurjia lääkärireissuja ihmisillä ollut täällä, mulla ensiviikolla se lääkäri ja kun meillä täällä vaihtuu lääkärit niin on vielä ihan arvoitus millainen siellä on.

Olen nyt pessyt suurimman osan niistä vauvanvaatteista ja ajattelin kyllä vähän silittää niitä samalla kun viikaan ne. Tiedän että vauvan synnyttyä en sitä enää harrasta. Nyt oikein pesinkin pyykit erikseen tai no suurimman osan, sitten sitä tulee mätettyä koneeseen jokaiikan pyykit yhtäaikaa lopulta. Meille tuli se kuivausrumpu sieltä tulee vaatteet melkein kuin silittettyinä ja se taso riittää mulle. Noita vauvanvaatteitakaan ei vaan sinne saanut laittaa mitään.

Vauvalle tuntuu olevan niin paljon nyt vaatetta, että voin varmaan aina käytön jälkeen heittää roskiin.. vitsi vitsi, mutta on niitä paljon vai tuntuuko vaan ja sitten olisin tukkaputkella vielä ostamassa lisää.

Miten niitä sukkia oikein silitetään?

Joku "kadehti" niitä joilla on isovanhemmat lähellä, tarjoamassa hoitoapua. Meillä on huutomatkan päässä mummola, ei sitä aina ihan tajuakaan miten iso apu se on. Tiedämme, että poika viihtyy siellä ja on hyvässä hoidossa. Kesällä jäi ensimmäisiä kertoja välillä yöksikin. Mummo ja pappa päivystävät ja tulevat tarvittaessa tänne pojan luo jos vaikka yöllä tulee lähtö sairaalaan. Mitenköhän se muuten onnistuisikaan? Muistan itse luvanneeni joskus nuorena olla puhelimen vieressä perheelle johon odotettiin toisen lapsen syntymää juuri samanlaista tilannetta varten, mutta heidän mummonsa ehti yökylään toiselta paikkakunnalta.

Eiköhän tuo puuro ole nyt jäähtynyt. Nälkä on etten sanoisi vielä suurempi.

taisinpas ehtiä tänäaamuna ensimmäisenä...katsotaas pikkuäiti rv35+1

Äitiyslomansa aloittaville. Tänään ainakin siis helmielina.

puuro oli hyvää. Meinasin illalla ruveta nukuttamaan poikaa, niin äkäisenä sanoi äiti ei tule. Iti vaan sai tulla. Sehän vaan sopi äidille.

Täällä jo herätty aikaisin, pienempi muksu oli tullut alkuyöstä viereen, enkä jaksanut viedä takas omaan sänkyynsä, yö oli senkin takia aika huono.

Nykyään ei pysty nukkumaan kun kyljellään ja vasemmalla on parempi. Mutta viime yönä tuntui että vas.kylki on tules oli lonkka niin kipeä ja arka!!ja tässä raskaudessa ekaa kertaa veti suontakin jalasta... Et kyllä on vaikeaa tää elämä välillä!!

No nyt pystyssä tilanne on kutakuinkin normaali! Uusi päivä ja uudet haasteet!! Kotona on tarkoitus olla tämäkin päivä muksujen kansa, ulkoillaan kun pakkanen vähän lauhtuu ja äippä sais vaatteet päällensä!! Nyt on kovaa maha-tautia liikkeellä, tuttavaperheen luona kestänyt jo viikon ja välillä muutama päivä ns. "terveenä" ja taas alkaa... Toivottavasti ite välttyis tuolta!!



Mulla on ultra tiistaina, menen yksityiselle, mukava kun näkee maha-asukin!!

Mutta nyt menen jatkamaan näitä kotihommia, joita on aina vaikka kuinka touhuais päivittäin...





kolmonen3 ja 34+3

paljon on kaikilla tapahtunut... ja kohta te alkupään tytyt saattekin pikkuset sylliin.



on: en oo oikee koneella ollu, kamalaa unettomuutta ja loppuu jo virtakin kokonaan. selkä kivut mitkä minulle tuttuja 4 edellisestä raskaudesta alkoi 3 vkoa sit.. kotoa en pääse minnekkään.. tuo kilometri kaupallekkin on jo liikaa kun sinne pääsen on selkä niin rikki et joutuu välillä taksilla siitä tulla kotiin. yksin siis olen..vanhin tyttö on jo kohta 11v ja se hoitaa kauppa reissuja kun on minulla (lapset isällään joka toinen vko). minun selkä kivut kovemmat kui aiemmissa raskauksissa ja alkoi paljon aiemmin. sekäkivut johtuu alaselän rikkinäisestä nikamasta ja sit issias kivusta joka vetää jalat alta sitten se uusi juttu minulle.. tulee supistuksia päivittäin.. mahakovettuu ja vetää alaselänkin täysin kramppiin.. eli supparit selläkin + se menkkamainen jomotus alamahalla.



supistuksia on useita päivän mittaa ja oli aivan sama lepäänkö niitä tulee silti.



neuvola oli eilen turvotusta tullut hyvinkin paljon koska en oikee pääse liikkumaan, rr oli ok, hb 100 vaikka syön rautaakin, sf mitta oli kasvanut ja olikin nyt 24 joka kumminkin alakäyrän alapuolel, noh poju päätti sitsydän ääniä kuunnelles kääntyy poikittain mahassa joten tilaa on liikkua. painoa olen saanut lähtö painoon sen 3-4kg.



lääkärin ajan sain tiistaille suppareiden takia ja tästä selästä..kun en pysty nukkuu enää kun pelkkä sängyssä kääntyminen on tuskaa niin että itku meinaa tulla...kaikki maholliset kokeiltu avuksi...mutta nyt on edessä taas kovemmat särkylääkkeet.



tsemiä taas kaikille... tulen taas koneelle kun pääsen tähän sohvalle asti mönkimään

eli viikkoja vasta 32+

Heipsunkukkuu

Meni ajatukset ihan lukkoon heti alkuunsa..

Miehet.. Olen kyllä ns. ylpeä omastani! Etenki ku se jaksaa hoitaa sitten sellaisia asioita mitä minä en, kuten se sairaslomajuttu! Harva tekisi. Mutta kyllä saikin sitten kuulla kuinka kultainen on.

Mutta kotityöt.. No meille vasta se eka tulossa ja mies käy töis ja minä olen vain kotona kaiken aikaa tässä niin sinäänsä ehkä ihan ymmärrän.. ..sen että minä teen kaiken kotona ja autoon liittyen. Mies vain on, kun pääsee töistä. Toivonmukaan lapsen tultua tilanne ei jatku samana. Ja vielä kun mies tietää että osaan tehdä miesten hommatkin niin tietää että kun jättää jonkun auto tai porakone/vasara jutun hoitamatta niin kyllä mä sen sitten hoidan ku alkaa ärsyttää et kukaan ei sitä tee.. Toisaalta ihan hyvä et riittää tekemistä kotosalla, tulisin hulluksi muuten :D ja nytten ku ei pääse edes mihkään ku mies käy autolla töissä niin en kävellen mihkä kyl lähde ku sit supistelee niin paljon. Ja illalla ku saa auton käyttöön niin mihinkä huvita enää mennä siihen aikaa :D

Voiko virtsatulehdus olla oireeton raskausaikana? Aamulla vaan jokseenkin säikähdin tai jäi mietityttämään pissan tummuus.. Kun juotua kuitenkin tulee ihan suht hyvin ja ei oo mitään oireita. Kyllähän se on tummunut muutenkin tässä raskauden aikana sillai pikkuhiljaa..

No ei muutenkaan ehkä ihan paras aamu, mut joskos tämä tästä voiton puolelle vielä kääntyisi. Pankistaki yrittäneet soittaa, mut ei huvita vastata kun niiden kanssa ei mikään asia suju. Meidän konttorihan on helsingissä, kun sieltä laina otettiin ennen tänne turkuun muuttoa ja jokaikiseen pienimpäänkin asiaan pitäisi mennä käymään paikan päällä, kuten visakortin uudelleen tilaus!! Ja ne jaksaa aina puolen puhelua jankata siitä että pitäisi paikan päällä mennä käymään ja keskustella ja.. Ei vaan huvita vastata heti aamusta niille. Etenki ku tiedän että asiani tällä kertaa on taas sellainen et siitä konttorissa käymisestä keskustellaan.

Mahan liikkeistä piti sanomani.. Mulla on välillä pari-kolmekin päivää niin etten tunne liikkeitä juurikaan voisi sanoa mitään. Mut en oo ajatellut että pitäisi huolestua jotenkin, pitäisikö? En ole tänäänkään tuntenut heräämisen jälkeen liikkeitä, yleensä se liikkuu kyl jo tähän aikaan, mut kait se nukkuu.. Ja ku ei huvita soittaa neuvolaan tuollaisesta kun sen tietää mikä niidenkin vastaus on..

Voiskohan neuvolaa vaihtaa kesken raskauden :D.. Tuolla kun on vain 2 terveydenhoitajaa, molemmat siin 60 lähellä ja noo, molemmat on mitä on. Toinen tämä omani on sellainen hälläväliä tyyppi ja toisella ei ole korvia, käskee jokaisesta asiasta sanomaan lääkärille ja sen lääkäri on taas tämä tyksin lääkäri jota en halua enää nähdä niin..

Täälläkin kadehditaan niitä joilla on isovanhemmat lähellä. Tosin kateus on vielä pientä kun ensimmäinen tulossa, mut sitten kun toinen tulossa niin sit kateus kyllä kasvaa jos edelleen täällä asutaan 200km päässä sukulaisista. On ne isovanhemmat suuri apu. Kauhulla odottaa sitä, että nyt pitää kaikesta selvitä ihan yksin tai kaksin.

Tänään juuri mietein, et mein asunto on kyllä aivan unelma kaikkine pihoineen ja sisustuksineen et ei tästä helpolla lähde, etenkää ku seuraava asunto tulis olemaan sit vuokra varmaanki ku lainaa ihan het tuu saamaan.. Mut sitten taas kun ei turussa viihdy kun ei ketään täältä tunne niin on aika ikävää asua täällä. Pian kuitenki tulee vuosi täällä ja kavereitakaan ei olla saatu täältä. Ehkä emme sitten ole niin kovin sosiaalista väkeä kö :D

Flunssa alkaa pikkuhiljaa hellittää, mut ei ole kokonaan vieläkään kadonnut. Edelleen yskitään välillä ja niistellää miljoona kertaa vuorokaudessa. Mut tänään pitäisi jo ihmisten ilmoille sen verran mennä, et mennään leffaan katsomaan ralliraita ku on ensi-illassa :)

Eit kait siinä, täytyy alkaa etsimään kummirunoa. Voisi tehä kummipyyntökortit pikkuhiljaa ja pari synttärikorttia pitää viel väsätä..

Verticia & masukkiasukki Rv 33+0

ja hengailen vain täällä kotona ja mietin että mitä nyt oikein tekisi. Pitäisi käydä nyt ostamassa ne vaunut, mutta jotenkin koko ajatus tuntuu hankalalta ja jopa vastenmieliseltä. Kävin eilen yhdessä liikkeessä katselemassa vaunuja ja minulla oli oikeastaan vain yksi ihan ehdoton kriteeri (vaunujen koko kasattuna) ja myyjä ei oikein tuntunut ottavan sitä tosissaan. Hän esitteli minulle vaunuja joista sitten lopulta paljastui että ne eivät millään sovi meidän kumpaankaan autoon. Onneksi täällä on useampia liikkeitä ja nyt pitäisi lähteä sinne.



Meillä mies osallistuu kotitöihin sovitusti. Kun lähdin esikoisen jälkeen töihin, huomasin että tein suunnilleen kaikki kotityöt ja kun asumme rivitalossa niin ns. miesten hommiin ei niin kauheasti mene aikaa. Äitiysloman aikana olin kyllä ajatellut, että on ihan reilua että teen paljon enemmän kotitöitä. Nostin sitten kissan pöydälle ja teimme listan pakollisista hommista ja jaoimme ne mielestämme reilusti. Lisäksi sovimme kuinka usein tiettyjä hommia tehdään. Esimerkiksi miestä ei yhtään häiritse jos kämpän imuroinnissa tai pölyjen pyyhkimisessä on kahden viikon tauko. Näillä on nyt menty, mutta nyt varmaan taas rupean tekemään enemmän kotitöitä kun olen kotona. Mieheltä kyllä onnistuu kaikki kodin yms. hoitoon liittyvät asiat. On ihan todistettukin se juttu. Olin nimittäin muutaman kuukauden ulkomailla töissä ja kotiin palattuani koti oli ihan kunnossa ja esikoinen hengissä. Mutta kyllä meillä kaikilla oli tosi kova ikävä.



Esikoisen hoito on kyllä jaettu suht tasan ja mitä enemmän pojalle on kertynyt ikää, niin sen enemmän heillä on isän kanssa yhteisiä hommia. Mies tykkää rassailla moottoripyöriä ja kaikenlaista muutakin autotallissa ja pojalla on siellä sitten oma työkalupakki ja omat pikku projektit.



Nauratti kyllä tuo Jo-hannan kertomus silitetyistä sukista ja kalsareista. Meillä ei ole ikinä silitetty mitään lasten vaatteita, paitsi sen kerran kun pojalla on ollut kauluspaita päällä. Mies silittää omat paitansa, mutta jostain syysta tavaski on tullut että minä prässään tarvittaessa puvut ja housut. Minä taas sitten huolehdin omien vaatteitteni silityksestä, mutta yleensä pyrin hankkimaan sellaisia vaatteita ettei niitä tarvitsisi silittää.



On kyllä harmi että porukoilla on viime aikoina ollut huonoja kokemuksia lääkäreistä. Minulla on kyllä ollut vain positiivisia kokemuksia neuvolasta ja äitipolilta. Neuvolan lääkärit ovat kyllä olleet vähän sitä sun tätä, mutta erityisesti olen kokenut saaneeni Jorvissa todella hyvää palvelua ja lääkärit ovat olleet aivan ihania. Nyt näyttää siltä etten enää edes käy neuvolan lääkärissä kun seuraavat sen verran tiiviisti äitipolilla. Juttelin TH:n kanssa ja olimme molemmat sitä mieltä että jos käyn äitipolilla ei ole mitään järkeä käyäd myös neuvolan lääkärissä vaikka viralliseen ohjelmaan sellainen kuuluisikin. Ensi viikolla olisi sitten taas kasvun seuranta äitiyspolilla ja ihan tavallinen neuvolakäynti.



Olo on ollut ihan ok, jonkin verran on liitoskipuja ja yöllä tulee herättyä ainakin kerran ellei kaksi vessaan. Vauhti on kyllä kovasti hidastunut ja kävely on semmoista taapertamista. Supistuksia tulee todella usein, mutta ovat pääasiassa ihan kivuttomia. Joskus niihin kyllä liittyy semmoista menkkamaista painetta, mutta aika harvoin.



Nyt pitää lopettaa kirjoittelu, haukata lounasta ja lähteä metsästämään niitä vaunuja. Jos ei nimittäin löydy liikkeestä sopivaa väriä, niin tilaaminen voi viedä muutaman viikon ja hyvässä lykyssä vauva saapuu sitten ensin...



Juliaana ja työnimetön 35+2

Kiva ilma ulkona ja siellähän sitä kerittiin jo olee melkeen kaksi tuntia aamupäivällä. Kaupassakin piti käydä ja ne reissut alkaa olee jotenkin aika rankkoja...lääh, ehkäpä kohta ulkoistan sen homman miehelle. Nyt vaan ollut helppo päivällä jo käydä ja sit saadaan olla illasta enemmän yhdessä. Mies kun kotona aina aikaisintaan klo 17 aikaan.



Verticia kyseli et voiko olla oireeton virtsaputken tulehdus, niin voi olla. Miulla oli esikoista odottaessa ja se selvisi silleen, kun neuvolassa annoin normaalin pissa näytteen ni se näytti bakteereja. Vein sitten labraankin ja siellähän selkis se tulehdus, mitään oireita ei miulla ollut. Epäilin sen vahvasti tulleen uimahallista ja miulla jäikin sit uimiset siihen sen raskauden ajaksi.



Miulla yöunia tahtoo vaivata nuo miun lonkat, kun kyljellään nukkuessa niihin painaa niin kauhiasti. Ja muuten en pysty enää nukkumaan kuin kyljellään. Tuntuu et joutuu 15 min välein vaihtaa kylkeä niin eihän siinä kovin syvän unen vaiheeseen pääse. Olinkin tosi väsynyt tässä alkuviikosta monta päivää. Eilen ja tänään ollut jo vähän pirteämpi olo.



Rupesin syömään Obsidanin rautalääkkeitä niin ne aiheutti miulle sellasia aamupahoinvointi oireita et olen nyt jättänyt ne väliin. Tarkoitus on ollut ottaa 1-2 tuntii aamupalan jälkeen niitä mut olen aina unohtanut. Aiemmin otin siis heti herättyäni ja aamupalalle kävin normaaliin tapaan n. tunti heräämisestä.



RR ollut nyt kotona mittailessa tosi alhainen mistä olen vaan tyytyväinen. Minulla kun tahtoo nuo paineet nousta välillä sellasiin lukemiin et oksat pois. Ja toivon ette tarviis aloittaa rr-lääkitystä tässä raskaudessa, vaik parempi tietty sekin kuin et olis korkeet lukemat jatkuvasti.



Mutta mukavaa vkoloppua kaikille! Myökii päästään ensi viikolla reissuun kotikonnuille Lappeenrantaan.



Terkkuloin Miia56 ja 32+3

On tää vaan mukavaa olla kotona vaikka vähän joutuukin töitä tekemään koneella. Onneks on sellainen työ, et ihan sama missä sitä istuu tämän koneen kanssa, kotona on kuitenkin paljon rennompaa, nimimerkillä yöpaita päällä vieläkin... :)



Päkkänä: Mulla on mennyt ihan ohi, että myös teidän pienellä oli tuota samanlaista epätasaista sydämen sykettä. Hienoa, että kaikki oli kuitenkin kunnossa! Täällä jänskätään siis vielä reilu viikko...



Retrovaatteista: Mä tykkään myös tosi paljon. Oon aikoinani hamstrannut niitä kirppareilta ja varmasti tulen niitä myös käyttämään. Ne on muuten tosi suosittuja nykyään. Kuulin jostain, että niistä maksetaan jopa satoja euroja! Mä olen ostanut niitä 0,10-2€/kpl muutama vuosi sitten. Taidan lyödä rahoiks joskus jos myyn pois ne ;)



Miehistä: Mä oon onnekas, mulla on tosi osallistuva mies sekä kodinhoidossa että lapsenhoidossa! Tietyt jutut on jomman kumman hoidossa esim. mä pesen aina vessat ja se hoitaa kaikki tekniset jutut. Muuten tehdäänkin melkein kaikki tasapuolisesti. Yks juttu, mitä se ei todellakaan osaa tehdä niin matkatavaroiden pakkaus. Jos se pakkais pojan tavarat kun ollaan johonkin lähdössä, niin puolet tavaroista ainakin unohtuis... No, annetaan anteeks, muuten oliskin liian täydellinen... ;))



Miia56: Mä otan Obsidanin aina iltaisin just ennen kuin meen nukkumaan ja syön samalla jonkun hedelmän. Mulle ei oo tullut mitään oireita, kun oon tehnyt näin.



Höh, nyt iski taas rade (raskausdementia!) enkä muista mitä piti vielä sanoa, mutta palaillaan!



Mukavaa viikonloppua kaikille!



Lumikide ja Emmi 31+2 ( joillakin alkaa olla jo synnytyskin lähellä, jännää! Mulla menee taatusti vielä pari kuukautta...)

oli mullakin viimeinen työpäivä. tuntui kyllä ihanalta ja huokaisin helpotuksesta kun lähdin töistä.

tänään oli myös neuvola päivä. paineet hyvät edelleen. sf mitta 31cm, pissa puhdas ja hempparit laskeneet 116:n. painoa oli tullut 1kg/vk joten alkaa tätä elopainoa olemaan vähän t urhankin paljon. olen pidättäytynyt sokereista ja rasvoista mutta silti vaan painoa tulee. tosin viimeksi ei ollut tullut viikossa ollenkaan. pelottaa että vauvasta tulee liian suuri enkä saa synnyttää luonnollisesti. nyt siis tullut 46kg lisää 14kg joka tosi paljon, kun ei turvotustakaan ole. onneksi kuitenkin vauva pää alaspäin tällä hetkellä. pää kuitenkin heiluu vielä. onko kikkoja kuinka vauvan saa laskeutumaan?



enää 10pv synnytystapa-arviointiin. Tuo nimi kalskahtaa mun korvissa hirveälle kun haluan lapsen alakautta tehdä. onko kaikilla toista ja muutenkin seuraavia odottavilla aina arviointi? vai onkohan se vaan mulla kun viimeksi oli se sektio. toivottavasti se kauhea lääkäri ei ole siellä nyt joka viimeksi oli. tylympää ihmistä saa hakea. :(



onneksi päkkänän vauvalla kuitenkin kaikki hyvin eikä sydämessä ollutkaan mitään. toivottavasti lumikiteenkin vauvalla sama homma.



tirppana 34+2

no niin, sitten alapää-/ulosteosastoa...



Voi olla virtsis oireetonkin. Toisaalta taas, mäkin kattelin viime virtsanäytteestä, että mitä ihmettä mä kusen, kun oli sen verta tummaa. Eli voi olla kyl jotain hormonaalista sekin. Mun pissa oli puhdas ja kaikki kokeetkin, vaikka epäilin itse jotain tulehdusta. Toisaalta meillä ainakin tarkistavat kunnolla heti, jos itse jotain epäilee.



Mulle ei se obsidan sopinut. Aluksi oksensin aamulla ja vatsa ihan ribellä.

Kaikeksi riemuksi ei edes nostanut hemppaa. Nyt "nautin" rautani nestemäisenä poreena, jota voi kyllä suositella. Juon yöllä vessareissun yhteydessä (yöstä riippuen 1-2) tablettia veteen liuotettuna, röyhtäilen hetken hyvinkin miehekkäästi (myös ystävämme närästys on liittynyt tähän mun odotusvaivaseurueeseen...) ja painun takaisin sänkyyn, joko nukkumaan tai tuijottamaan kattoon. Aamulla olo suht ok, aamukakka...no, sanotaan nyt niin, ettei tartte pinnistellä. Ja toi nosti musta melko tehokkaasti hemppaakin.



Sitten huomasin myös, että rinnat alkaa valmistautua imetykseen. Niistä tihkuu sitä esimaitoa tms. iltaisin. Jee, mä oon NIIN onnellinen, että kroppa toimii (no, tossa nyt ehkä vähän sarkasmia).



Kivat viikonloput, lähen nyt Samuli Putron keikalle Elämä on juhla Aleksanterin teatteriin ja sitten karonkan jatkobileisiin.



Sande



ps. Muuten pk-seudulla asuville vinkiksi. Mä oon löytänyt paljon todella hyvää, hyväkuntoista ja käyttökelpoista kamaa viikonloppuina tosta Vallilan Valtterin kirppikseltä. Ihan uudenveroisia vaatteita alle eurolla ja esim. ehjät ja siistit makuupussi oli 2 e, Legon talvihaalari 2 e. Just viikonloppusin siellä on vielä paljon lastentavaramyyjiä.

Toivoin sitä kyllä itse, ei hajuakaan kuuluisko se normaalirituaaleihin. Nyt toivon sitä entistä enemmän, kun vauvasta on lupailtu tosi isoa. En missään nimessä suostu yrittämään synnytystä alakautta jos se on tuhoon tuomittua alusta asti. Onko ahtaat lantiot periytyviä?



Pelkään jotain kamalaa lääkäriä, kun noita kokemuksia tuntuu kaikilla olevan. Varsinkin kun pitäisi puhua sektiomahdollisuudesta ja synnytyspelosta ja muusta, olis hyvä jos lääkäri olisi ymmärtäväinen. Pelkään myös sitä, että lapsi lähtee syntymään ennen kun mitään arviota ehditään edes tehdä. Neuvolaan ja neuvolatäteihin oon kyllä todella tyytyväinen, neuvolalääkäritkin ihan ok. Huono ja tyly lääkäri on ollut vaan kerran ja se oli Kättärillä.



Meillä mies tekee yhtä paljon kotihommia kun mä. Vessanpesu on mun homma ja kaikki korjaus/kasaamis/remontointijutut miehen hommia. Pyykinpesukin on yleensä mun hoidettava, mutta toisaalta roskia tai sanomalehtiä en edes muista millon olisin vienyt ulos. Ruuan laitto on myös miehen homma yleensä. Nyt mies on siivonnut enempi, koska mun voimat ei riitä, mutta luultavasti homma kääntyy vielä päälaelleen. On ihan ok että se kumpi on enemmän kotona myös siivoaa enemmän, mutta ei niin, että toinen sitten vaan makaisi. Ja kun palaan töihin, en missään nimessä suostu hoitamaan kotitöistä suurinta osaa. Molempia tyydyttävä jako näissä asioissa on toimivan parisuhteen perusta.



Supisteluja on koko ajan. Päivästä voi suoraan varata pari tuntia siihen, että joutuu vaan makaamaan. Kovin pitkälle kodista en voi lähteä, kun kivut ja supistukset voi hyökätä ihan yllättäen. Turhauttavaa. Nyt saa toisaalta lukea dekkareita niin paljon kun jaksaa!



Ei mulla varmaan mitään sanottavaa ole, mitään ei tapahdu ja neuvolassakaan en tällä viikolla ollut. Elämä mahan kanssa on ollut viikkokausia tuskallista, ja venaan enemmän kun mitään että vauva tulis jo pihalle.



-Sonja rv 36+

Mukavaa kun porukka on näin aktiivista; kiva juttujanne on lukea. Yksi toisensa jälkeen sitä tipahtelee äippälomalle.. Mun virallinen äl alkaa maanantaina mutta kun olen hoitovapaalla ja keikkatöitä tehnyt niin lopettelin nuo hommat jo pari viikkoa sitten.



Miehistä on ollut puhetta.. Minäkin kuulun siihen onnekkaaseen porukkaan jonka mies on aivan korvaamaton sekä kodin että varsinkin lasten hoidossa ja niiden kanssa puuhailussa. Olen monasti jopa ihan tosissani miettinyt miten ihmeessä pärjäisin jos hänelle jotain sattuisi.. ´



Verticia taisi kirjoitella ettei tuota tukiverkkoa/ ystäviä ole kotipaikkakunnalla. Mekin kuulumme niihin jotka ovat muuttaneet työn perässä tänne etelä-Suomee eikä mummeja ja kummeja ole kun satojen kilometrien päässä. Meidän tuttavat ja ystävät koostuvat joko työn kautta tulleista ihmisitä tai sitten lasten kautta tulleista ystäväperheistä.. Tämän vinkin haluaisin sinullekin Verticia antaa että kun vauva syntyy niin lähde ihmeessä hänen kanssaan perhekerhoihin, neuvolan järjestämiin ekan lapsen kerhoihin, avoimeen päiväkotiin, MLL:n perhekahvilaan... ihan mihin vain mitä oma kotikuntasi järjestää. Sitä kautta saa vertaistukea vauva-arkeen, hyvässä lykyssä jopa ystävyyssuhteita ja vauvan kasvaessa hänelle leikkiseuraa.



Oma olo jotenkin tukala ja aikasta paljon supistelee.. takki on iltaisin aivan tyhjä noitten poikien matkassa kun päivän yrittää pysytellä. Vaikka jo kolmatta kertaa olen tässä loppumetreillä raskaudessa niin joku ihmeen synnytyspelkokin alkaa hiipiä tajuntaan.. pelkään kipua ja ennen kaikkea kai sitä ettei saada lastenhoitoa järkättyä ja joudun ilman miestä sinne pakertamaan.. Mietin jopa sitä pelkopoliakin oman olon tasaamsieksi mutta ehkä sitä pärjää.



Nyt iltapalalle ja tv:n ääreen t. orvokki rv 34+5

Nyt ekaa kertaa hyppäsi silmiin tuolta lumikiteen viestistä sana rade (raskausdementia). VALLAN LOISTAVA! Tuo on juuri se mikä kuvaa ainakin mun olotilaa täydellisesti. Vähän väliä on sanat hukassa tai muisti jatkuvasti katokosessa. Nyt sille on siis nimikin...



Alkuaikoina täällä taidettiin puhua paljon niistä vessaunista. Nyt ne tullut mullekin, kääk! Ilmeisesti ne liittyy aika paljon vauvan liikkeisiin kun pää painaa rakkoa tai sitten kun kärsii ummetuksesta. Ei kyllä nuo yleiset vessat kiinnosta taas vähään aikaa. Miten ne unet voikin olla niin todellisia kaikessa hmm. miten sen nyt nätisti sanoisi.... likaisuudessaan.



Tsemppiä vaan teillekin Lumikide sinne tarkastuskäynnille. Pidän peukkuja pystyssä ja uskon, että teilläkin kaikki päättyy onnellisesti.



Lääkäreistä kun on kovasti puhuttu, niin täytyy kyllä kehua tuota NKL:n sydänlääkäriä. Nopeasti homman hoiti, mutta selitti kovasti ja jäi kyllä sellainen kuva, että hommansa osasi. Neuvolan lekurilla olen käynyt vaan kerran eikä herättänyt kyllä fiiliksiä puolesta eikä vastaan. Oli aika mitäänsanomaton.



Tänään supisteli taas pitkästä aikaa kunnolla. Huomaa, että työviikko alkaa vetää verojaan. Masu on kyllä vielä aika ylhäällä joten en usko, että on vielä aikoihin tulossa. Toivotaan niin sillä tarvitsen kyllä koko loman ennen syntymää, että saan paikat kotona kuntoon. Saas nähdä valitanko sitten jo ekan viikon jälkeen että sais jo tulla... ;-)



Miehistä puheenollen. Mulla on varmaan sellainen semi-mies. Välillä tekee paljon (esim. ruokaa), mutta välillä on oikein laiskuri. Meillä on kyllä tietyt hommat jaettu, mies ei koske mm. pyykin pesuun eikä raha-asioihin. Lapsenhoito on ollut kyllä aina enemmän mun hommia, joten hyvin mielen kiinnolla odotan mitä miehen vanheimpainloma tuo tullessaan. (Missään nimessä ei ole mikään tumpelo siinä. Muuten en uskaltaisi sitä vauvan kanssa kaksin jättää).



Siinäpä perjantaiturinat täältä päästä. Viikonloppuna on pakko tehdä vähän töitä sekä jatkaa remppaa. Oi mammaloma, sua kaihoisasti odottelen.



Päkkänä ja Saku 33+1

Ompas täällä vilkasta. Tosi kiva.



Jipii enää 3 työpäivää jäljellä. Tänään oli eka kerran sellainen olo että olis jo menomatkalla voinu kääntyä takas kotia. Supisteli ekaa kertaa kunnolla ja pitkään. Olo kyllä helpottui hengitystekniikalla. SIsäänhengitys oikeen syvään nenän kautta ihan keuhkot täyteen hitaasti ja rauhallisesti ja uloshengitys suun kautta.



Verticia

Mulla ainaski on ollu pissatulehdus oireettomana. Ei nyt raskaana, mut muuten.

Kannatta antaa näyte, niin voi poissulkea sen asian.



Miehistä tai siis miehestä, eihän mulla oo kuin yks?

Meillä tekee kun muistaa pyytäää. Paljon saa muistuttaa kaikesta. Päävastuu kaiken organisoinnista ja muistamisesta mulla. Itse tekeminen jakautuu ihan hyvin. Välillä vaan rassaa olla se joka on loppujenlopuksi vastuussa että muistetaan joku juttu.

Ennen esikkoa ei tehnyt mitään. Ilmoitin silloin 5v sitten, että lopetan täysihoitolan pitämisen ja siitä lähtien on osallistunut. Myös poitsu osallistuu paljon kaikkeen, tykkää touhuta.

Mäen kauheesti tee "miestentöitä" ja mies ei koskaan tee ruokaa. Lapsen rytmin ja huollon osaa paremmin ku minä. Paljon saanut hoitaa ne hommat, kun olen usein iltasin töissä.

Meillä on myös alusta asti kelvannut sekä äiti että isä. Mut johtuu paljolti varmaan tuosta kun miehellä päivätyö. Tosin ihan viimeaikoina oon huomannu et alkaa poika samaistua isään, enää ei oola äitin kanssa naimisiin menossa, vaan ISI se on jotain. Isi ymmärtää musiikin päälle, isi osaa rakentaa legoista...Äitille vähän hymähdellään, mutta ISI musta se on aika liikuttava uusi etappi taas.



Pyykkkihuolto sujuu meillä niin, että lataan lähes aina seuraavan koneellisen jo valmiiksi kun edelliset menee kuivumaan. Mies osaa sit laittaa kyllä koneen päälle ja kuivumaan vaatteet. Se laittaa joka ekana ehtii. Olen niin fanaattinen pesuohjeiden kanssa, että tähän ei muuta keinoa oo.



Tästä tulikin mieleeni, heti näin 8.kuulla, tajusin ihan oikeesti eilen, oikeen meni tajuntaan asti että herranjestas meille tulee vauva. Kun otin koneesta noita miniatyyrisukkia ja lilliputti paitoja. Ja pienipakokauhu iski. MItä mä osaan sen kanssa tehdä? Joku sanoi tätä ihan samaa jokuaika sitten. Hassu tunne.



Mukavaa kuulla, että porukalla osallistuvat miehet...



Lääkäreistä on puhuttu. Mulla kun on tuo TK-lääkäri en kehtais enkä haluaisi siltä kysyä kun kirjoitti neuvolakorttiin kohdunsuun kohdalle "ulkos" ja -tätä ette varmasti haluisi tietää-.siellä näyttää todella oudolta. Siis ihan eri mitä esikon aikana. Että onko mulla jotain ylimääräistä siellä ulkopuolella. en tiedä. Lääkäri on vasta 37 viikolla että voihan se olla että ei tässä olla yhtenä kappaleenakaan enää silloin? Ettei edes tarvi kysyä.

Kurjaa kun monella huonoja kokemuksia lääkäreistä. Itse ajattelin aluks et olis käyny yksityisellä nuo 3 ketaa, just sen takia, kun täällä käytössä vaan yleislääkäri. Mut aattelin sit kuitenkin käydä tuolla kun ei mitään ihmeellistä oo eikä oo mitää vaki gyneäkään tällähetkellä.Säästyy nekin eurot järkevämpään. Esikon aikana en olisi kyllä tk-mieslääkärille menny. Silloin en ollut koskaan käynyt kuin naisgynellä. Nykyään tuo oma asenne jo lähinnä huvittaa. Ammattilaisiahan ne on sukupuolesta riippumatta...



Mukavaa viikonloppua!



Paik ja Lahaja rv33+2

Lumikide: kiitokset vinkistä rautatabeltin oton suhteen!!! Minä otin eilen illalla juuri ennen nukkumaan käyntiä sen tabletin mehun kera sekä vähän söin banaania niin ei ainakaan vielä ole mitään oireita aiheuttanut. Mutta katostaan jatkuuko oireettomuus vielä aprin päivän kuluttuakin. Saatan myös muistaa ottaa sen tabletin paremmin noin iltaisin kuin sillon päivällä, jonka olen aina unohtanut (siis niinä parina pv kuin se olis tarkoitus olla ottaa).



Minulle myös hiljalleen alkanut iskeä tajuntaan, et hei kohtahan meitä onkin jo neljä. Kuin sitä sit taas jaksaa kaikki yöheräämiset ja muutenkin elon. Meilläkin nuo apujoukot hieman vähissä täällä. Anoppi asuu puolen tunnin ajomatkan päässä, mut eipä se liikaa meilläkään kyllä käy. Tekee aina sellasia yllätyshyökkäyksiä jolloin ei olis tarvinnut tulla. Esim. oltiin pyydetty viime lauantaina kylään, mut eivät tulleet. Oltiin kerrottu et vietetään laskiaista naapureiden kaa niin eikös hyö pölähtäneet mitään ilmoittamatta meidän makkaranpaisto ja laskiaispulla syöntien keskelle. Eihän siinä mitään kyllä mukaan mahtuu, mutta huomasin naapureiden hieman vaivaantuvan ja hommahan oli sit tietty ohitse heti kun makkarat ja pullat oli syöty. Olivat meinanneet soittaa, mutta eivät sit kuitenkaan soittaneetkaan. Ei siis todellakaan eka kerta kun tulevat ilmoittamatta ja meillä vieraita (joita melkosen harvoin meillä käy, kun ei niin tuttuja täällä meillä). Siksi toivoisinkin et tulisivat sillon kun ei muita vieraita ole niin näkis immeisiä enemmän ja voisi keskittyä paremmin aina yhtiin vieraisiin. No joo tulipahan taas avauduttua, mut ehkäpä hieman mietityttävä asia minulle. Tavallaan anoppi ihana ihminen, mut osaa olla aika hankalakin ja on aika kaksi naamaista tyyppiä.



Jeps, mutta nyt pitää kait mennä pojan kaveriks kattoo lasten ohjelmia ja kohta puuron tekoon. Mies vielä nukkuu kun olen hänen antanut aina nukkua näin vkoloppuisin kun joutuu viikolla herää niin aikaisin aina.



Terkuin Miia56 ja 32+4

Mulla on ensin ideoita mitä kirjoitan, mutta kun viimein pääsen kirjautuneena istumaan tähän pää on jo ihan tyhjä.

Tuli noista mummoloista vielä mieleen, jossain tapauksissa voi olla hyvä, että välimatkaa on kun onhan niitä mummojakin moneen junaan. Ei kait kaikki kovin herttaisiakaan. Munkin oma äiti on jo sen verran iäkäs ja sairaskin, etten välttämättä pikkuvauvaa hänen hoitoonsa ainakaan pidemmäksi aikaa antaisi hänen itsensä jaksamisen vuoksi. Isäni melkein enempi touhuaakin lastenlasten kanssa.

Ja sitten on niitä mummoja jotka on joka asiaan antamassa hyviä neuvoja..jostain 60-luvulta , puhelimen kun voi aina sitten sulkea. Esikoisen synnyttyä minut yllätti se miten paljon enemmän kaikki muut tuntuivat tietävän miten vauvaa pitää hoitaa kuin minä itse. Vaikka aika nopeasti kuitenkin itselle tuli se joku yhteys vauvan, että minä tiedän mitä hän tarvitsee. Nyt olen ehkä vähän valmistautuneempi ja voin ehkä jo ystävällisesti hymyillen vain myötäillä niin niin ja sitten teen ihan toisella tavalla enkä ota stressiä.

Äitiä huudettiin- tarvitaan pyyhkijää taas..

Vauvan liikkeistä mahassa oli jotain, monesti illalla huomaan, että en ole yhtään seurannut liikutaanko siellä kun viimein asetun aloilleni niin tuntuuhan niitä liikkeitä.

Olikos nyt äitiyspakkauksessa niitä pakkopaitoja? Siis sellaisia valkoisia vauvanpaitoja joissa menee naruja joka suuntaan ja viimein ei enää tiedä mihin on kätensä köyttänyt? Sairaalassa täällä on niitä käytössä ja meilläkin näytti peräti neljä sellaista olevan.

Vauvan vaatteet on nyt viikattuina ja silitettyinä lempeällä kädellä. Ei sitä silti oikein usko, että tuolta mahasta joku tulee. Eilen aamulla mietin,että tää maha on oikeastaan kiva, tällainen kiinteä pallo. No illalla jo mietin, että taaskos mulla nyt tällainen pallo on voisi se lähteä pois.

Sitä odotellessa. pikkuäiti rv35+2