***Huhtikuun Helmet vk 9***

Dodii..

Mie yritin jo eilen tänne kirjoitella. Ensin katsoin ettei uutta viikkopinoa ole, ei ollut missään! Vain viime viikon. Tein uuden ja kun yritin liittää siihen tuota la listaa niin ei ku ei vauva sivut toimi.. Kokeilin hetken päästä uudelleen niin sitten olikin jo tämän viikon lista täällä minun aloittamani rinnalla ja se oli ajat sitten aloitettu ja monta viestiä siinä jo mut mulle se ei näkynyt. Ja nyt sitten taas minun aloittamaani ole missään :D ja luonnollisesti nämä sivutkaan toimi tänään muutenkaan..



Olen vähän viettänyt tässä juu hiljaiseloa, syystä kyllä ja ihan siitä syystä et ensin oli juhlat niin ei ollut aikaa ja sitten olen ollut tosi kipee.

Ja sitten taas se Tontan viesti.. En mä kritiikistä suutu ja mua ei haittaa vaikka provosoidaan (se on hyvä niin näkee toisen puolen asioista!). Mutta pisti kyllä en nyt sanoisi suututtamaan mutta jotain sinne päin paitsi minua niin myös miestäni (joka muuten lukee myös näitä viestejä, lukeeko muiden miehet muuten vauvapalstoi?). Koska ihminen joka ei tiedä / näe tilannetta niin ei voi sanoa kaikke sitä mitä sanoikin..

Koska juhlat olisin järjestänyt olisin sitten ollut töissä tai kuoleman sairas. Kutsutkin lähtenyt kuukausia sitten niin ei niitä peruta sen takia että on sairaslomalla. Ja mitä tulee taas lääkäriin jonka luona kävin niin.. no siitä myöhemmin. Tottakai olen vihainen jos kuusta tuleekin viikon palkka vähemmän ihan vaan neuvolan töppäilyiden takia, muutenki ku joutuu olemaan työtön täs kaikkien lainojen kanssa. Kuka ei olisi huonolla tuulella jos talous menee kuralle..

Ja en vieläkään tyksistä tykkää, mutta kyllä mä silti sinne ikään kuin avoimin mielin menen synnyttämään jos en satu olemaan matkoilla muualla suomessa samaan aikaan. Mutta niiden käytännöt vaan ihmetyttää minua ja montaa montaa muuta kenen kanssa olen jutellut..



Mutta joo, viikko ennen juhlia oli täyttä tuskaa! Ensin se et se lääkäri ei kirjoittanutkaan luvattua sairaslomaa ja käskee töihin ja salille menemään niin.. Plus se et viikko menee palkattomaksi.

Sillähän viikolla olin selästä niin kipeä, että en päässyt kodistani mihinkään vaan olin täällä 4:n seinän sisällä täysin mieheni armoilla. Mies auttoi minua nousemaan milloin mistäkin, auttoi käännöt vuoteessa jne. Mieheni sitten suuttui lääkärikäynnistäni / lääkäristäni todella paljon ja päätti sitten olla jättämättä asiaa sikseen. Mutta sain pidäteltyä häntä sen verran et saatiin juhlat alta pois.

Lauantaina 14pvä oli sitten hääjuhlat. Joulukuussa tosiaan maistraatissa mentiin naimisiin ja juhlat oli nyt vasta sitten. Juhlat onnistui todella hyvin! Kaikki olivat tyytyväisiä ja oli mukavaa ja ihana nähdä kaikkia tuttuja ja tuntemattomia. Ja hyvin mahtui kaikki tänne meidän asuntoon. Tosin juhlat kun päättyi ja viimiset vieraat lähti niin purskahdin vuosisadan itkuun selkäkipujen takia ja mahakipujen. Ja väsymyksen. Ja samalla onnellinen et juhlat oli ohi.



No maanantaina sitten juteltiin miehen kanssa tästä sairasloma jutustani. Minä en olisi valitusta tehnyt ujona ihmisenä. Mutta mieheni mielestä minulle kuuluu sairaslomatodistus jos minulle on neuvolassa sanottu ettei töihin enää tarvitse mennä ja lisäksi tammikuussa lääkäri sanonut ettei töihin ole enää asiaa. Ja ettei ole minun vika jos lääkäri sairastuu. Ja minä sitten puolestani olin vihainen vain tälle tyksin lääkärille, koska hän oli niin kovakourainen minua tutkiessa ja muutenkin niin töykeä jne. Ja kun kaikki kiersi vastuutaan neuvolassa. Mies sitten soitti neuvolaan ja pyysi jonkun ylemmän tahon numeron ja sai sieltä sitten ylilääkärin numeron jolle soitti, selitti hänelle tilanteen ja lekuri keskusteli vielä minunkin kanssa sitte. Ihmetteli kovasti neuvolan toimintaa ja etenkin miten tämä tyksin lääkäri on näin voinut toimia. Sanoi että minulle kuuluu ehdottomasti se sairaslomatodistus ja että mihinkään töihin ei tarvitse mennä. Ylilääkäri oli ihan pyörällä päästä ja sanoi selvittävänsä asian. Ja seuraavana päivänä tulikin sitten jo soittoa toiselta lääkäriltä ja sairaslomalappu tuli ihan ongelmitta. Ihmettelivät ja pahoittelivat tämän tyksin lääkärin toimintaa. Ylilääkärin piti minulle vielä soittaa uudelleen jotta olisi saatu menemään reklamaatio tästä tyksin lääkäristä, mutta sitä soittoa ei sitten taasen kyllä kuulunut. Samapa tuo minulle, kunhan en koskaan enää joudu tätä tyksin lääkäriä näkemään.



Selkäkivut kun alkoi hellittämään niin sain armottoman flunssan. Vuoteen omana ollut 5 päivää ja tänään eka päivä kun uskallan vähän olla ylhäällä. Ääntä ei ole tullut, ollut kurkku niin kipeä ja tukossa ja sitten ku ei ole pystynyt kunnolla hengittämään kun sattunut niin paljon rintakehään niin.. Teetä vaan juotu ja maattu sängyssä. Ja kun ei ole pystynyt syömään kunnolla mitään niin on sitten ollut vetokin ihan poissa. Sitten ku alko yskä tulemaan ja lohkeemaan niin sit on mahaki tullu niin kipeeks ettei oo uskaltanut mitään suunnilleen tehä ettei vauval tapahdu mitään.

Mutta jos tämä elämä tästä pikkuhiljaa voittaisi ja parantuisi :)



Luin tuossa pikaisesti nuo viime viikkojen pinot..



Täällä on kanssa maha laskenut ja johtuukohan siitä sitten nämä kamalat mahakivut ja pahoinvoinnit.. Maha kramppaa tosi helposti ja viiltää, vihloo. Ja ihan kuin navasta lähtisi joku putki virtsarakon suulle ja pienessäkin väärässä asennossa sitä vihloo koko matkalla niin penteleesti.. Ja nivuset kans vihloo. Ei ole yhtään kivaa. Ja etenkää ku ei tie onko tämä normaalia.. Ja ei oikein tee ruokaa mieli (siis tätä jatkunut nyt pari viikkoa, ei pelkästää flunssan ajan) ja aina huono olo ja tuskainen olo.. Eilen illallaki piti alkaa nukkuu istualtee ku oksennus oli niinku koko ajan tulos mut ei tullu tarpeeks ylös asti :(

Ja seksi.. Ei uskalla enää ite nauttia lainkaa koska jos nauttiipi liikaa niin mahaan sattuu tai vihloo. Samoihin kohtiin kuin muutenkin.. Mies aina sanoo jälkeen et mitähän se vauva tuumas taas.. Mie vaan mietin et tuleekohan kipua tällä kertaa :(

Ja ei oikein huvita soittaa neuvolaan tuosta asiasta..



Sairaalakassin pakkaamista eilen mietein et pitäs varmaa kattel mitä mukaan tarvii.. Jos tässä joku päivä jaksaisi sellaisen sitten kasata, kun tämä vointi tästä vielä kohenee.

Ja muutenki pitäis viel jaksaa pestä uudet kestovaipat, asennel turvaistuin autoon jne. Tosin tiedän et kestovaipat jää kuitenkin pesemät. Mie ku en muutenkaan uusia vaatteita, petivaatteit pese ennen ekaa käyttöä niin tuskin noitakaan saan aikaiseksi pestyä :/ Tosin ne ei sit vissiin ime niin hyvin..

Meille on kertynyt noita kerttisvaippoi hirveesti.. Ilmaisii näytteit ja pakkauksii tullu sieltä sun täältä ja sitten juhlis saatiin viel megaiso paketti.. Onpahan ainakin jos kestoilu ei jostain syystä suju.. :D



Nukkumisjärjestelyistä.. Meillä on pinnis edelleen lastenhuonees ja se siirtyy sielt sit pois sairaalasta päästyä jos siirtyy. Moni on suositellu et laita makkariin, mut en mie viitti. Koska sänky pysyy siel mis vauva nukkuu ja mihin mie jaksan siirtyy. Eli jos se nukkuu pinnikses mut nukkuu vaan olkkaris niin sit se pinnis menee olkkariin.. :D Onhan tuo liikuteltavaa mallia niin.. Olisha se unelma jos mie saisin nukkua miehen kans makkaris ja jaksaisin aina liikkua lastenhuoneeseen, mut.. se on se unelma :D. Nojatuolin ajattelin viel ostaa lastenhuoneeseen, sellaisen mis on hyvä imettää. Mut täytyy kattoa jääkö meille häärahoista mitään laskujen jälkeen :( ..



Suppareist ja liikelaskennast. Olen kanssa miettinyt et onkohan siin joku raja kuinka paljon saa supistella tietyllä aikavälillä.. Et jos kävelee kauppaan kilometrin ja siinä supistelee viisikin kertaa ja matka kestää sen takia puoli tuntia niin onkoha se liikaa..

Ja toinen tuo liikelaskenta. Synnytysvalmennukses saatii se lappu mut ei mitään puhetta et koska se pitäisi aloittaa.. Ja se määrä mikä siin on liiket tunnis niin en oo viel yhtenkä iltana sen vertaa saanut.. :/ Koska noit aletaa yleens laskee?



Mutta nyt on pakko juoda teetä ja mennä lepää, ku alkaa taas menee tuo tajunta tuolla maan tasossa. Ei siis olla vieläkään terveit.. Liittelen tämän tuonne sivuille vaan ens JOS ne sattuis toimimaan..

Jos jatkos jaksais olla äänes taas enemmän. Kait mä viel jonkun taudin tähän kaiken päälle saan..



Verticia & masukkiasukki Rv 32+4

Lumikide: Hyvä uutinen tuo että rakenteet, syke ja liikkeet ok!! Toivotaan että muukin lutviutuu samaan pinkkaan!



Verticia: reipasta toimintaa mieheltä ja hyvä että saitte asiat kuntoon!! Flunssa on tosi kurja, nim. viikko jo takana koko perheellä täälläkin :P

Paranemisia!



Neuvola takana, kaikki ok. Nyt sykkeet pysyi koko ajan 140 mitä oon murehtinut kun kahdella aiemmalla käynnillä on ollut romahdus.



Arvatkaas mitä leidit!! :)

Kaveri kellä on la päivä mun jälkeen, odottaa esikoista. Häneltä meni eilen lapsivesi. hui! Lähestyy, lähestyy...

Nyt jännään et kaikki ok ja pikkuinen ja äiti voivat hyvin, tiedä sitten että kauan antavat olla ennen kuin käynnistävät(tietty varmasti mahd. paljon päiviä keuhkoille lisää), riippunee tietysti tulehdusarvoista ym!



Hauskaa laskiaistiistaita kaikille! Maistuvia pullahetkiä ja hurjimmat uskaltavat pulkkamäkeen vielä? :)



Jo-hanna ja Lupu 35+1

Voimia sinulle Lumikide! En osaa kuvitellakaan miltä sinusta tuntuu. Uskoisin kuitenkin, että on viime kädessä hyvä asia, että sydämeen liittyvä asia huomattiin tässä vaiheessa ja että sen syyt selvitetään mahdollisimman pian. Nyt hoitohenkilökunta voi huomioida asian synnytyksen aikana ja lapsesi saa parhaan mahdollisen alun. Monilla ihmisillä on pieniä sydänvikoja, jotka eivät välttämättä vaikuta elämän laatuun. Tarvittaessa niitä voidaan myös hoitaa hyvin tuloksin tässä maassa.



Te muut olette jo äitiyslomalla, te onnekkaat.

Minä lasken päiviä, koska täältä töistä pääsee pois. Vielä olisi 14 jäljellä... Tuntuu, että työympäristölleni ja varsinkin esimiehelleni olen jo näkymätön siis sellainen koneiston mitätön osa, joka on irtoamassa ja helposti vaihdettavissa uuteen. Äitiyslomalle jäännin olisi voinut hoitaa toisinkin, joku olisi esim. voinut sanoa "olet tärkeä" tai "olet erittäin tervetullut takaisin". Nyt minusta tuntuu, että en halua enää palata samaan työpaikkaan tai ainakaan saman esimiehen alle, että "tack och hej" vaan. Alan tässä harkita yksityisyrittäjäksi ryhtymistä.

Masu kasvaa ja väsyttää. Voiko se kasvaa vielä lisää? Kääk. Toivon, että minusta ei tule kahdeksaisten äidin näköistä ja kokoista :)



Tsemiä ja minunkin mielestäni tämä palsta on myös purkautumista ja valittamista varten. Kaikki ilot ja surut saa purkaa täällä. Älkäämme siis pilatko avointa keskustelua tuomitsemalla toisia.



candelafi, vkoja 32+3

Kiva kuulla, että Verticia on hengissä ja yhtenä kappaleena :-) Mäkin aloin jo miettiä, oletko joutunut osastolle makaamaan, kun sulla on ollut noita vaivoja. Pötsipamela varmaan on siellä, ellei ole jo synnyttänyt. Muuta selitystä hänen hiljaisuuteen en keksi.



Seksistä: Meillä on käytetty varmaan jostain joulusta asti kondomia, kun se vähentää suppareita jälkikäteen merkittävästi. Seksihän on vanha synnytyksen käynnistys kikka, joku kemiallinen juttu se oli. Itse inhoan kondomeja, eikä halut muutenkaan ole kummoiset, mutta pitää sitä aina välillä vähän... Ja onhan se sit kivaa, kun pääsee vauhtiin.



Mulla kans tuntuu pää tuolla jalkovälissä, joskus seksin jälkeen pesulla on tullut kokeiltua. Välillä jopa pelottavan alhaalla. No, ei se sieltä vielä synny, kun kunnon suppareita ei ole. Maha vaan kovettuu aina välillä. Silloin muuten ei tunne liikkeitä ollenkaan niin hyvin. Eli iltoina, kun on rehkinyt, mä en ainakaan saa 10 liikettä puolessa tunnissa tai mitä se nyt oli laskettua. Mutta kun saa mahan rentoutumaan niin niitä tulee ihan urakalla.



Ja vauvan kamat: kolme viikkoa töitä jäljellä ja sen jälkeen ehkä yritän ryömiä varastoon katsomaan. Tiedän aika tarkkaan missä ne on ja ei tuo mieskään ihan ensikertalainen ole, niin saa vaikka kaupasta haettua kotiutumisvaatteet, jos en ehdi ennen sairaalaan lähtöä kaivella esille. Meillä muuten kans käytetään liberoita, musta tuntuu että pampersit on sopineet tytöille paremmin kuin pojille, ainakin noin mutu-tuntumalla. Ja meillä ykkönen sai niistä niin kamalan ihottuman, etten alle puolivuotiaalle niitä osta. Eli paketti pieniä liberoita on siis kauppalistalla. Meille tarvii varmaan ostaa niitä 2-4 kg, mutta monille sopii paremmin se seuraava koko 3-6 kg. Muistaakseni noita pieniä meni ykkösellä muutama paketti ja kakkosella yksi... Kestoillaan sen verran kun jaksetaan, mutta isännälle on ainakin varattava vaihtoehto.



tuuti, rv 31+4

Suuri voimahali myös täältä Lumikiteelle! Ei kukaan muu voi tajuta miten suurta huolta tuo aiheuttaa. Toivottavasti kaikki on lopulta hyvin!



Tervetuloa takaisin Verticia! Hyvä että saitte hoidettua asiat kuntoon sen ylilääkärin kanssa. Välillä pitäs vaan osata ja jaksaa vaatia, vaikka kuinka väsyttäisi, vituttaisi ja olis kipee. Ihmisiähän ne lääkäritkin on ja niilläkin huono päivä, ja ikäviä asioita on helppo lakaista maton alle tai pakoilla vastuuta. Suppareista kannattaa kysyä neuvolasta ja tarvittaessa mennä tsekkaan paikat lääkärin luo. Joskus supparit avaa paikkoja, joskus ei. Mä oon maannut melkein sohvaperunana viimeiset 5 viikkoa ja se on auttanut suppareihin. Päivän liikunta-annos on tosissaan se kilsan kävely kauppaan ja takas ja mummotkin menee ohi!



Mustakin tän palstan idea on että voi rauhassa purkaa omia pelkoja ja tuskia niiden ilojen lisäksi! Oman navan kirjoittelu on vähän kuin päiväkirjatouhua, kun asiat saa purettua sydämeltä, niin johan helpottaa ainakin vähän ja jaksaa arkea taas kummasti paremmin! Ja mikä parasta, täältä saa vertaistukea, varsinkin jos lähipiiristä ei löydy odottavia tai tuoreita äitejä. Mut mä en ainakaan haluaisi et mun mies lukis näitä mun viestejä...hössötän muutenkin tästä vauvatouhusta liikaa kun raukka koittaa tehdä töitä kotona jne... Mut jos tätä pelkojen purkukanavaa ei olisi, niin paljon tuskaisempi olisi tää odottajan aika. Kiitos teille! =D



Tuosta alakerrasta (joka on jossain kaukana mahan alla näkymättömissä...): ei sitä kohdunkaulaa varmastikaan kannata ronkkia ahkerasti. Mut tuo vauvelin pää löytyy mulla tosi helposti toisin kuin kohdunkaula, varmasti anatomioissa on reilusti eroja. Ei kai se sormi tee sen kummempaa hallaa kuin seksikään. Meillä oli pitkä kuiva kausi just noiden suppareiden vuoksi, mutta nyt kun ne ovat ylipäänsä vähentyneet ja viikkoja tullut lisää, niin ei enää huoleta niin paljon. En tiedä auttaisko toi kondomi mitään, kun suppari tulee aina jos minäkin tulen... :P



Ai nii, sivujen toimimisesta eli toimimattomuudesta vielä. Laiton jokin aika sitten palautetta kun hermot meni ja heti seuraavana päivänä tuli pahoitteluviesti, mutta "Viime aikoina keskustelut ovat toimineet kuitenkin suhteellisen hyvin,

emmekä ole saaneet vastaavaa palautetta." Aaargh. Joten sinne vaan viestiä heti kun tökkii.



Ihanaa laskiaista, voi kun pääsiskin pulkkamäkeen! Tai siis sen mäen päälle ensin...ehkä ensi vuonna sitten!



t. Tsili&Öttis 35+1

Lumikide: Ystävälläni on 4 v poika, jolla huomattiin sydänvika kohdussa. Loppuraskaus meni tarkemmassa seurannassa, synnytys oli suunniteltu sektio ja vauva meni suoraan sydänleikkaukseen. Nykyään täysin terve lapsi, kamalinta oli kuulemma ensimmäiset 3 päivää syntymän jälkeen, kun ei saanut pitää vauvaa sylissä silloin kun halusi. Ja tämähän on siis sellainen "paha esimerkkitapaus", jossa sydämestä löytyi reikä. Nykyään saadaan ihmeitä tehtyä, mutta toivottavasti siis teidän sykkeet tasaantuu kun sydän vielä vähän kehittyy. Tsemppiä sinne!



tuuti

Jee! Pian se alkaa! Saikullahan oon ollu jo 3 vk, mut yli huomenna pitää jotenkin juhlistaa kun oon virallisesti mammalomalainen! Oon silleen vähän hömpsö että haluan aina juhlia välillä tai toisin sanoen keksiä tekosyitä että saan ostaa karkkia, jälkkäriä tai vaikka hyvät ja kalliit pihvit.



Oon juhlinu mm. rv 12 kun alkiosta tuli virallisesti sikiö (oliks se viikko 12? En muista enää), rv20 raskauden puolta väliä, rv 30 sitä että enää 10 viikkoa laskettuun aikaan, rv32 enää 2kk laskettuun aikaan jne. Mies aina vaan tuhahtelee huvittuneena mun "juhlimisille" mut on kuitenkin hyvillään kun lallattelen hyvällä mielellä ja yleensä toi juhlinta liittyy just hyvään ruokaan ni sehän kelpaa miehelle!



Verticia: Taputukset sun miehelle! Mä kans oisin valittanu sinne neuvolaan tuosta asiasta. MUN mies taas nielee ihan kaiken eikä kehtaa koskaan sanoa mistään vastaan tai vaatia palvelua tms. Ite saa hoitaa kaiken... Ja saa mun mielestä kans tänne saa riuikuttaa niin paljon ku haluaa. Sitä vartenhan tää palsta on! Siis myös tietenkin positiivisia asioita varten. Ja ei kaikista raskausjutuista löydä tietoa netistä tai kirjoista ja vaikka mäkin oon lukenu kaiken raskaudesta mitä oon käsiini saanu, ni paljon on silti mietittävää ja kysyttävää!



Mulla on muuten kans ollu jo pitkään samanlaista vihlontaa kun Verticialla. En vaan oo osannu pukea sitä niin hyvin sanoiksi (putki navasta virtsaputken suulle tai tuonne jonnekin alakertaan)! :)Nyt ihan viime viikolla vihlonta on muuttunu isommalle alueelle ja usein tuntuu kuin joku tunkis sukkapuikkoa tuonne alakertaan... Ihanaa...



Lumikide: Komppaan muita! Älä huoli liikaa! Ja tuu sit heti kertomaan meille mitä äippäpolilla löytyy! Ja paljon tsemppiä!



Meidän hauveli ei nyt sit ehkä joudukaan vielä koirataivaaseen. Laitoin sähköpostia yhdistykselle, jonka kautta sain sen koiran ja ne kuulemma yrittää hommata sille uuden kodin! Toivottavasti joku haluais sen. On se silti niin surullista luopua siitä. Se katsoo mua aina niin luottavaisilla silmillä ja makaa melkeen koko ajan parin metrin säteellä musta kun oon kotona. Ulkona lenkillä se sit onkin välillä oikea piru ja tekis mieli lopettaa se ite saman tien! Varsinkin nyt kun taaperran tosi hitaasti ni se poukkoilee ja reuhtoo hajujen ja toisten koirien perään (varsinkin alkulenkistä) ja joka nykäsy vihlasee mua millon minnekin. Kyllä se onneksi suurimman osan lenkistä kävelee nättisti sivulla.



Mut nyt pitää alkaa siivota! Meillä oli onneksi sunnuntaina kämpän esittely ni ei oo ihan kauhea sonta. Tänään ja huomenna illalla ois kans esittelyt eli pitää yrittää elellä siististi! Ei oo mun kämppä varmaan koskaan ollu näin siisti kun tän kämpän myynnin aikana! Melkeen joka sunnuntai ollaan tehty suursiivous! Ja aluksi oli aina riitaa kun siivottiin mut nyt ollaan hitsaannuttu aika tehokkaaksi tiimiksi ja koko kämppä kiiltää n tunnissa! :)



Terv.

Sirppu ja Itu 34+5

Lumikiteelle peukut pystyssä, että kaikki menee hyvin. Ja Verticiastakin oli kiva kuulla! Kyllä mäkin meidän häiden jälkeen itkeä vollotin, kun kaikki oli mennyt hyvin ja stressi alko helpottaa. Nyt vaan nokka kohti seuraavaa projektia "uutta työnantajaa odotetellessa". Pikaista paranemista kaikille flunssaisille.



Kommentoin vaan ihan lyhyesti minäkin sitä viestiä. Musta se oli ihan ok, herätteli vähän itseäkin, että positiivinen ajattelu on suotavaa, jopa toivottavaa. Mutta en tosiaan usko Verticia, että se pahalla oli tarkoitettu. Tämä nettikirjoittelu (on kivaa mutta myös vähän) sellaista, että monesti saattaa provosoida ja provosoitua ihan vahingossa. Mäkin työssäni oon saanu ties mitä palautetta (tyyliin Uskomattoman paska xxxx) eikä koko ajan arvostelun kohteena ole kiva tehdä töitä. Ikävä tietty pomolle selitellä noita paskoja palautteita. Niistä se on kiinnostunut, vaikka 95 % muusta palautteesta olisi hyvää. Mutta sitten sitä oppii, että toisesta sisään, toisesta ulos. Kun itse tietää mitä tekee, mikä on, niin on paljon varmempi olo. Kuten itsekin sanoit, niin eihän kukaan ulkopuolinen voi tietää tilanteesta koko totuutta.



Ja huippuhyvä, että Vertician mies toimi. Mä oon kanssa lopen kyllästynyt ottamaan kohtuuttoman huonoa palvelua vastaan. En ole mikään alati valittaja, mutta kyllä mä asiasta sanon - asiallisesti. Ja yleensä sitten hommat hoituukin. Mun mies ei lue näitä viestejä, mutta joskus Aihe vapaan puolen juttuja nauretaan yhdessä.



Tosta positiivisesta ajattelusta vielä. Mun mies tekee 12-tuntista päivää (ja ottaa kohta siksi lopputilin...). Mä nukuin su-ma yön todella huonosti eikä ollu kiva herätä, kun se alko äkäsesti tivaamaan, mihin olin laittanu sen partakoneen laturin (no mitä hittoa mä sillä tekisin) Olin tosi vihainen, kun se lähti (kyllä täs mullakin oisi ollu viime kuukausina juteltavaa, mutta onneksi te olette olemassa ;)), mutta sitten lähdin shoppailemaan (velaksi) ja sen sijaan, että oisin keränny voimia iltariitelyyn, tein/ostin meille ruokaa (hyvää punaviinia, italialaista maalaisleipää ja antipastoja, lampaan sisäfilettä ja valkosipulikermaperunoita sekä jäätelöä, kermavaahtoa ja Dajm-rakeita). Kun se ysiltä tuli, niin oli oikein mukava ilta. Eli ajattelin nyt rakastaa sitä, vaikka se ei aina ansaitsisikaan. Ja hyvä ruoka, parempi mieli.



Tulin just neuvolasta. Kaikki ok - hemppakin oli noussut jopa 114:een! Oon nyt vetänyt yöporeilla. Sf 29, rr 125/88, syke 135. Paino oli vähän laskenu. Jotain pimpsatulehdusta epäilen, mutta se tutkitaan. Neuvolantäti oli uusi ja kiva, tosin tuntui kovin nuorelta.



Se sanoi, että sitä liikelaskua kannattaa tehdä viikolta 36 alkaen. Eli jos ei ole tuntenut liikkeitä, juo esim. appelsiinimehua (tai syö jotain makeaa) ja menee 1 tunniksi makuulle. Tunnissa pitäs olla 10 liikettä, jotka usein tulee ekan 15 min. aikana.



Kiva kun vähän vilkkaampi viikko,



Sande ja Nyytti 34 + 0

Lumikide, täältä kanssa voimia ja toivoa sinulle, että vauvan sydän sykkisi moitteettomasti tästä eteenpäin! Ajattele positiivisia asioita, niillä on asiaan suuri merkitys!!



Verticia, paljon onnea sinulle ja miehellesi hääjuhlien johdosta! Kiva kuulla, että juhlat menivät hyvin! Ja mahtavaa, että sait vihdoinkin sairaslomaa!



tsili pohdiskeli niitä ekoja vaippoja vauvalle. Meillä ollut käytössä molempien kanssa pampersin newbornit. Molemmat oli niin pienikokoisia, nuo olivat ainoat sopivat vaipat, joista ei mennyt läpi ja joutui vielä laittamaan suht koht tiukkaan kiinni. Taas muistui mieleen, että miten vauvat voi olla vastasyntyneinä niiiiiin pieniä!!



sirppu83, mietit noita juilimisia. Kuulostaa ihan liitoskivuilta. Siellä ne tekee tilaa vauvan päälle ja tulevalle synnytykselle. Ei oo kivoja!! Ja kaikki supparit ja jomotukset siellä valmistelee ja pehmentelee paikkoja h-hetkeä varten.



Itellä on alkanut tulemaan enemmän noita menkkamaisia jomotuksia. Oli hirmusti energiaa lauantaina ja imuroin melkein koko kämpän innostuksissani. Ja perjantaina oli sauna. No, eiköhän näiden ansioista sitten supistellut noita menkkajomotuksia koko ajan aamu kuudesta ja loppuivat vasta seuraavana yönä yhden aikaan. Eli ei saisi kait rehkiä niin paljon...

Te, jotka ootte kärsineet suppareista tai saaneet niiden takia saikkua, onko ne supparit olleet niitä kivuttomia mahan kovettumisia vai kipeämpiä menkkamaisia jomotuksia?



Ja niskani jumautin jotenkin viime yönä, eli kipeä niska ja ei niin helppo liikutella päätä. Höh! Voi tätä kremppaa ja kipuilua... Täälläkin toivoillaan, että aika menisi nopeasti, mutta tuntuu kyllä jo nyt, että aika menee hirmusta vauhtia eteenpäin! Hyvä näin! :)



PikkuKeiju, 30+6

piti vielä palata katsomaan, mitä sitä itse kirjoitti. Se unohtu, että todellakin saa myös manata, ähistä, puhista ja päästellä höyryjä tänne palstalle. Jos on koko päivä vittuajapaskaa, niin hyvähän sen on ulos purkautua tätä kautta. Sekinhän on just parhautta kun saa vertaistukea.



Mun liikelaskut meni poskelleen, kun torkahdin ;) Sain vasta yhden liikkeen, ja sitten heräsin 45 min päästä laskeakseni taas yhden liikkeen ja nukahtaakseni uudelleen. Ehkä 1,5 tunnin päikkärit on poikaa, kun illalla on vielä synnytysvalmennus.



Mulla tuli eka kovempi ja kipeä suppari viime yönä. Se oli vähän pelottavaa (juu-u, olen ekan odottajana hysteerinen).



Olen kuitenkin katsonu huippulaatusarjaa (!) Povipommin päiväkirja, josta sain sellaisenkin viisauden, että nyt mun on aika olla ÄITI, kestää nää kivut ja kolotukset, koska ne on tosiaan vauvan parhaaksi ja valmistelee synnytykseen, kuten Pikkukeiju sanoi.



Nyt yritän pysyä hereillä,



S

Joo tosiaan, tuntuu et tänään on vähän parempi päivä kun eilen, siis pääkopan sisällä. Mut muuten on supistusherkempää tänään, onneks kivuttomia mahankovisteluja. Mies sai eilen oikeen moraaliryöpytyksen, aika syyttä. Kun ei oo kerenny nyt olee kotona ja remonttikamat pyörii jaloissa ja mikään ei edisty, no järjesti nyt onneksi niin että tänään saadaan laiteltua kotia vähän yhessäkin, josko se munkin mieleni sais siitä hirvittävän virtapiikin ja sais kodin vihdoin vauvakuntoon, vaikka se ei taida meillä onnistua ikinä. Kun kumpikaan ei oo suuri järjestelijäihminen ja meillä vallitsee aina jonkin asteinen kaaos vaikka ois just edellispäivänä laitettu koti tiptopkuntoon.



Mukavaa että verticiakin on taas maisemissa.



Lumikiteelle suuria voimia, toivottavasti kaikki hyvin ja huoli ois ollu turha. Mutta valoisaa mieltä ja malttia lisätietojen odottamiseen.



Sirpulle piti kommentoida koirasta, ne kun ovat lähellä sydäntäni. Meidänkin vanha neiti joka ei riehu tai saatika ois kauhea tarmopesä, tuntuu nykyään vetävän varsinkin alkumatkasta, se on vaan niin yksinkertasta että emännästä on vauhti hiipunu hitaammaksi kuin naapurin mummosta. Meillä auttaa se kun meen mettään ja annan mennä vapaana, on meille kummallekin huomattavasti helpompaa. Ei muuten vedä sit enää. Ja toinen minkä oon huomannu, jos ollaan menty parina päivänä lyhyempiä lenkkejä ni vetotahti kiihtyy päivä päivältä, mutta yks kunnon metsälenkki väliin ni johan taas vauhti hiljenee. Onneks tätä etanavauhtia ei jatku loputtomiin, kai.



Joku kyseli suppareista jonka johdosta jouduttu saikulle, mulla ainakin oli todella kipeitä, siis tuntu et maha räjähtää ja käveleminen oli tosi vaikeeta, kun ois tehny hirveetä urheilusuoritusta, vaikka kävelit todella hitaasti ja varovasti. Mutta onneks niitä ei oo tullu enää sen jälkeen kun jäin saikulle, eli siis on otettu huomattavasti rauhallisemmin.



Onpas nykyään mukava mennä kauppaan ja ostaa kotiin jotain, varsinkin jos se vähääkään saattaa liittyä mötköön, ni mies ei mitenkään vastusta sen ostamista, ihan mitä vaan pikkuselle. Eli siis tarkottaako tää nyt sitä että musta pitäis tulla se perheen järjen ääni tässä kohtaa???



No mutta meenpä tästä keittelemään kahvia ja oottelemaan ukkokultaa kotia, jos vaikka käytäs vaihteeks vaunukaupassa pällistelemässä niitä samoja vaunuja, mitkä on päätetty ostaa. Anoppi meinas että hän maksaa, joten ootellaan ostoa sitten hänen palkkapäivällensä tai ainakin sen läheisyyteen.



Satuilija ja mötkö rv tasan 34

Niin se kaveri sitten meni sen vaavin tänään pyöräyttämään! suloinen pieni prinsessa kuvasta tapitti <3 <3 <3

Hurjaa ajatella että näin läheltä liippaa.... Sain viestissä mitat ym. toivottavasti voivat hyvin, onneksi pieni oli ihan hyvän kokoinen :)



Pää pyörällä,

Jo-hanna ja Lupu 35+1

Niin Ruotsista, Victoria vihdoinkin mennyt kihloihin! Ja minulla toisetkin juhlat äitiysloma alkoi! Tai virallisesti tietysti vasta torstai ensimmäinen päivä. Kotia kun pääsin oli hyvä kun ratin takaa pystyin ylös mögertämään kun sattui mahaan. Nytkin on kivikova möykky koko mahakumpare...



Verticialle jotakin ajattelin sanoa niin ainakin että nyt lepäilet ja otat rennosti muutenkin. Eräs tuttavani sanoi, aina että asioilla on tapana selvitä :D . tai jotain sinnepäin se oli, mutta kuulosti ihan rohkaisevalta. Mä meinaan nyt nauttia vielä tästä kuitenkin helppohoitoisesta vauvastani mahassa ja katsella ikkunasta sakenevaa lumipyryyä ja ehkäpä juon "kihlajaiskahvit" kera laskiaspullan. Siivotakin pitäsi mutta ehtiihän tässä nyt joku päivä...poikakin nukkuu nyt niin ei viitsi herättää ihan vielä.

lumikiteelle jaksamista ja toivottavasti vauvan sydämessä ei kuitenkaan mitään vaarallista ole. meillä pikku neitiä jouduttiin tuossa vuoden ikäisenä käyttämään lapsipolilla röntgenissä ja lääkärillä, kun neuvola lääkäri kuuli lisälyönnin sydämestä. lapsi voi kuitenkin ihan hyvin. nyt täällä uudella paikkakunnallakin lääkäri kuuli äänen mutta ei kuulemma ole vaarallista. seuraillaan kuitenkin aika ajoittain. minulla itsellä sytdän "lumpsahtelee" eenkin jos olen väsynyt. se jättää yhden lyönnin välistä ja lyö seuraavan kovemmin. tuntuu kamalalle mutta ei kuulemma ole kuitenkaan vaarallista.



voi miten toivonkaan että vauva jo pian laskeutuisi niin ei tarvitsisi koko ajan jännittää miten päin se on. jos sitten uskaltaisi harrastaa seksiäkin. näin jopa viime yönä untakin että saunassa tuli hommailtua :) tosin aikaisemmin ei ole oikein kummankaan tehnyt mielikään, kun oli niitä suppareita ja väsyneitä molemmat töiden jälkeen. viimeksi muistan että mulla vaan himot yltyi raskausaikana. On tosiaan ollu erilaisia nämä raskaudet muutenkin.



saatiin naurut mun äitin kanssa viime viikonloppuna. äitini kysyi meidän pikku tytsiltä mikä äitin masussa on. vauva kuului olevan. kysymykseeen tyttö vai poika oli vastaus poika. kysymykseen mikä vauvan nimi on tuli vastaus "uuno" :) no mulla on nyt sitten tvauva työnimellä "uuno" masussa :) ihania nuo pikku lapset.



liitoskipuja tai mitä lien reiden sisäosa kipuja on paljon. ei meinaa autosta päästä ylös tai autoon. vaikeuttaa hieman mun työtä kun kotisairaanhoidossa olen töissä. ihanaa enää kolme päivää töitä ja alkaa äippäloma. tosiaan jo "loman" tarpeessa, kun koko ajan on vaan väsynyt. kotona kyllä on tuon isomman kanssa työtä mutta saa ainakin päikkärit nukkua jos vaan maltan.



Huomenna olisi työhaastattelu. ihan jo jännittää mennä. en osaa sanoa milloin tulisin takaisin töihin jos/kun kysyvät. mites kauan te toiset meinasitte kotona olla?



tirppana rv34

Onpa ollut kivaa lomalla :) ollaan nukuttu ihan hirveesti ja syöty kaikkea hyvää miehen kanssa. Tänään tässä kohtapuolin lähretään sitten reissuun, mennään loppuviikoksi laskettelemaan:D Mulla tuo massu ei oo mikään hervoton niin menee varmasti ihan kivasti, tottakai pitää unohtaa syöksylaskut ja mennä varovaisemmin. Neuvolatäti kuitenkin antoi siunauksensa:) Lauantaille oon varannu ittelleni jalkahoidon + hieronnan niin niitä odotellessa!



Lumikiteelle paljon tsemppiä täältäkin, varmasti kova paikka..



No mutta, täältä heiheit loppuviikoksi - kuulostellaan taas myöhemmin, hyviä vointeja ja tsemppiä!



t.iza 31+0

toivottaa tirppanalle tsemppiä työhaastatteluun - toivottavasti meni hyvin!



=)

Iza:lle hauskaa reissua!! Nauttikaa toisistanne ja lomasta :)



tirppanalle tsempit haastatteluun1



tsili taisi olla kun sanoi että mummotkin vetää rollaattorilla ohi? Sama homma.. välillä pitää oikein hiki hatussa kiriä ettei ne ohi pääsisi mutta nöyryytys on sitten sitäkin suurempi kun kakkoseksi jää.. :)



pikkuäiti: mitä,mitä,mitä.. Oonko mä ihan väärillä jäljillä vai ollaanko sitä menty kihloihin? Jos näin niin MILJOONASTI ONNEA!!! :)



Nytten olisi poppaskonstit tarpeen.. lenssu on edelleen sitkeässä ja mamma täysin kuitti.

Lepäämään en pysty niin paljon kun haluisin mutta kaikki ns. joutoajat varastan kyllä itselleni peitto niskassa.

Panadolinkiin olen "sortunut" (olen yrittänyt välttää :), lämmintä juonut, syönyt, ulkona ollut ja sen yhden anttarikuurinkin söin.

Jos vaan jollain on joku kikkakolmonen takataskussa niin täällä otetaan kiitollisena kaikki ideat vastaan.



Mutta nyt päivän touhuihin, mukavaa alkanutta päivää kaikille!



Jo-hanna ja Lupu 35+2

Oon ollut jo rouva muutaman vuoden. Juhlin vaan ittekseni Ruotsin Victoriaa..mulla taitaa olla ruuvit vähän löysällä, kun sellaista teen. Mutta kiitos vaan onnitteluista. Nyt takana hyvin nukutut yöunet, en tainut käydä edes vessassa. Näin unta että odotin kaksospoikia. Yksi tuolla pitäisi vaan olla, eikä siitä sukupuolestakaan siis ole vielä tietoa.



Levätä kannattaa aina kun ehtii niin minä ainakin yritän. Katselen tuonne ulos komeata auringon paistetta ehkä sekin piristäs eli jos menisi vielä ulos, kun mulla on nyt tämä vuosilomapäivä ja äitiysloma virallisestikin alkaa huomenna. Minä olen valitellut toisessa korvasta kuuluvaa huminaa, joka on tosi kiusallista, mutta tulehdusta ei ole eikä ole verenpaineetkaan koholla. Mitähän se on? Hyvin nukutun yön jälkeen sitä ei ole. Ensiviikolla pääsen lääkärille, täytyy sitten kysellä siitäkin. Panadolia siihenkin vaivaan vaan terveyskuksesta ehdotettiin, että kaipa noita saa tarvittaessa popsia.



Noista tunteista on ollut puhetta. Minä vaikutan ehkä liiankin optimistiselta jonkun mielestä, mutta niin raskaus vaikuttaa minuun. Alkuraskaus oli ihan asia erikseen, silloin olin kuin ihan eri ihminen. Kait minulle sopii raskaushormonit, olen paljon onnellisempi ja iloisempi, myönteisempi raskaana ollessani, eikä tämä ole vain oma mielipiteeni, sillä myös mies on sen huomannut. Että näinkin voi olla.



Vertaistuki tällä palstalla silti minullekin tärkeää, on mukava tietää, ettei ole maailman ainoa (tai Suomen) raskaana oleva nainen. Ja vaikka minulla on vierellä ihmisiä jotka kyselee vointia jne. ei kuitenkaan kukaan muu voi täysin ymmärtää miltä tuntuu kuin toinen samassa tilassa oleva. Näin on vai mitä? Tulipa pitkä sepustus. Ai niin minulla oli vielä hyvä motto äideille ja tuleville: Parempi yksi ruuvi löysällä kuin kaikki kymmenen liian kireällä.



Sillä asenteella pikkuäiti rv34+6 (vai miten se oli) ja nyt pojan kanssa leikkimään

Jo-hanna siellä saanut vauvauutisia! Mullakin ystävä jolla oli 3 päivää mun jälkeen la sai jo 2 viikkoa sitten kaksospojat ja kaikki hienosti! Sairaalassa ovat kasvamassa mutta molemmat pärjäsivät omilla keuhkoilla heti alusta asti eikä muitakaan komplikaatioita ole ilmennyt. Toki kasvua ja kehitystä seurataan tiiviisti vielä jonkun aikaa.

Flunssankarkoituksia vaan! Mulla on samat tunnelmat tässäkin aiheessa eikä meinaa millään nyt helpottaa. Apteekista ostin Humidose-suihketta että pysyisi yöllä nenä auki mutta taitaa olla liian kepoista tähän mun tuulenhalkojaan, vaikutus aika plus miinus nolla:)

Mukavaa, että Verticia palasi linjoille ja että miehesi teki miehen työn valittaessaan tuosta lääkäristä. Mun miehessä ilmeni myös luolamiehen piirteitä sillon kun sain kutsun "kokoseurantaan" viikolle 37+6, eli seurannasta ei voi enää tuossa vaiheessa puhua kun käynnistys on todennäköisempää..Soitti sitten äitipolille ja vaati selvityksiä:) Hiukan suutuin kun toimi mun selän takana, mutta kaikki joille asiasta vaahtosin, olivatkin lopulta mieheni puolella:)

Jees mutta ei taasen kummempia tähän aamuun.

Josko sitä hiihtoja katselisi kerrankin ennenkuin nuo MM-kisat loppuvat.

Aaku rv 34+5