En saa töitä koska olen äiti!
Nyt menee hermot!
Olen etsinyt uutta työtä ja käynyt lukuisissa haastatteluissa -ja päässyt aina kahden-kolmen parhaan joukkoon MUTTA en koskaan saa sitä työpaikkaa, koska minulla on pieniä lapsia/perhettä/koska olen äiti!
Paikan saa aina mies tai vanhempi nainen, jolla ei ole huollettavia! Todella rasittavaa! Minulla on aviomies ja hyvät lastenhoitoavut muutenkin, lapsilla on hyvät hoitajat ja hoitopaikat - mutta siltikään en ole kelvollista tavaraa työmarkkinoilla!!!!
Mitä tässä nyt sitten tekisi! Kohta olen työtön kolmekymppinen pienten lasten äiti, täytyy ilmeisesti odottaa 10 vuotta ja hakea töitä vasta sitten!
Kommentit (32)
että ovat vaan kokeneet toiset haastateltavat paremmin ko. työhän sopiviksi. Kyllä täällä pk-seudulla ainakin pienten lasten äidit ovat saaneet vakitöitä, ainakin omassa tuttavapiirissä, ja osa on juuri tradenomejakin. Joskus työnhaku vaatii vaan enemmän sinnikkyyttä.
Pidän sulle peukkuja.
Ei munkaan tilanne häävi ollut; ketjutettu 3,5 vuoden määräaikaisuus loppu, kun menin naimisiin eikä sen jälkeen kukaan halunnut töihin. Monipuolinen työkokemus, akat. tutkinto ym. cv:tä kyllä kehuttiin ja olin aina toiseksi paras (duunin sai yleensä joku mies). Ongelma lienee se, että olin 33 v nainen, naimisissa ja lapseton.
ja minulla oli yksi lapsi, jonka kanssa mies oli hoitovapaalla oman 10 kk äitiyslomani jälkeen. Ihmettelen edelleen mitä "liian perhekeskeistä" tässä oli. Rekrytoiva esimies oli itse kolmen lapsen isä.
8
ja se on myös ala/koulutus, jossa miehiä on aina suosittu ja (perheelliset) naiset ovat aina olleet jälkijunassa.
sä äitiyttäsi tai lapsiasi jotenkin siellä cv:ssä tai haastattelussa ?? ota ammatillisempi ote asioihin ja puhu ko. asoista hyvin niukasti ja ammatillisesti jos suoraan kysytään.
en usko että perheellisyys on oikea syy.
kyllä mä sain vakipaikan, kun muksut oli 1,5 ja 3,5 ja olin palaamassa hoitovapaalta. tosin mulla oli jo vakipaikka samalla alalla samassa hommassa toisessa firmassa, varmasti auttoi asiaa.
ja myönnän rehellisesti, että en todellakaan ole optimityöntekijä. Lapset ovat etusijalla, he sairastelevat, heidän takiaan olen tiukka loma-ajoissa, en aina ole nukkunut tarpeeksi jne.
Muun väittäminen on ihan turhaa.
Ap sanoi, että tukiverkko on kunnossa, se on jo paljon. Minulla on kolme lasta, vanhin 9 v, enkä ole vielä päivääkään(!) ollut sairauslomalla raskauden tai lapsen sairastamisen vuoksi.
Lapseni ovat erittäin terveitä, jokainen kipeänä noin kerran vuodessa ja toistaiseksi sairastelut ovat sattuneet viikonlopulle. Koputan puuta. Jos lapseni sairastaisivat, jakaisin kotona olon tietysti mieheni kanssa tasan. Myöskään lomissa ei minulla ole tiukkaa, sillä mieheni on opettaja, joten kesät saadaan sujumaan.
Onnekseni olen törmännyt vain järkeviin työnantajiin, joille äitiys ei ole ollut ongelma. Nykyisen työni sain siitä huolimatta, että kerroin jo haastattelussa olevani raskaana (vaikka ei näkynyt).
Minä teen siis töitä (akateemisia, vastuullisia), mutta tiedän ihan hyvin, että työpanos ei ole sama kuin ennen lapsia.
En tunne ketään pienten lasten äitiä/isää, jolla olisi.
Ihan kelpo panos, muttei todellakaan samaa antamusta kuin aiemmin.
Sinällään minusta tämän pitää riittää - tässä elämäntilanteessa - mutta ymmärrän erittäin hyvin rekrytoijia.
Jos hän on uratykki, ei vaimo voi olla tai ainakin se on jo vaikeampaa. Jos mies on suojatyössä opettajana, työnantaja ja vaimo voi laskea hänen varaansa enemmän...
että lapsia ei ole pakko mainita missään, eikä sitä tarvitse työnantajalle haastattelussa sanoa, minusta sanoi että työnantaja ei saa sitä kysyä tai siihen ei tarvitse vastata.
Lapset eivät liity siihen mitenkään kuinka pätevä olet alallasi.
eikä työhaastattelussa pomo saa kysyä lapsisuunnitelmista, tai siihen ei olepakko vastata.
ja myönnän rehellisesti, että en todellakaan ole optimityöntekijä. Lapset ovat etusijalla, he sairastelevat, heidän takiaan olen tiukka loma-ajoissa, en aina ole nukkunut tarpeeksi jne.
Muun väittäminen on ihan turhaa.