Näkijää paikalla?

Täällä uusi kyselijä. Osaatko kertoa, tulenko vielä uudelleen raskaaksi ja jos tulen niin kuinka pian? Kiitos etukäteen!

Mihin tulevaisuus minua vie?



Minäkin olisin kiinnostunut kuulemaan, mitä näkisit minun tulevaisuuteeni kuuluvan?



Monta raskasta asiaa on takanapäin ja koen olevani jotenkin risteyskohdassa monenkin asian suhteen. Onkohan tunteeni oikea ja mihin suuntaan kuljenkaan niin työ- kuin yksityiselämässä?



Kiitos, jos vastaat :)



Nimim. Uskon huomiseen

Missä näet minut 2.vuodenkuluttua? Miten perheasiat? Onko tullut lisää perheenlisäystä, vai riittävätkö nämä lapset?



Toivottavasti vastaat .) t: nainen vm:85

Kiitos todella paljon vastauksistasi, sait minut ajattelemaan tilannettani tarkasti! Meillä on siis takana yhteistä taivalta jo yli 20 vuotta, vaikka olemme molemmat alle 40kymppisiä. Lapsia on 2, molemmilla töitä, oma koti (pankin ;)) ja periaatteessa kaikki ok. Suhde on vain kylmennyt, johtuen epäluottamuksesta, eli minä en luota mieheeni hänen aikaisempien tekojensa vuoksi (liittyen rahankäyttöön). Tuntuu, että asia on murentanut uskoni häneen niin, ettei se luottamus enää palakaan - ja kun luottamus menee, menee arvostus ja kunnioituskin, ainakin minulta.



Tuntuu siis siltä, että umpikujassa olemme. Itse haluaisin elämältä paljon enemmän, kuin tätä, näetkö, olenko koskaan onnellinen enää?



Kiitos vielä todella paljon, jos jaksat palata asiaani, vaikka muutkin odottavat vastaustasi!

Tuntuu, että kaikki asiat ihan solmussa. Lapsi alati sairaana ja työt kärsii. En muutenkaan viihdy työssäni. Koen tulevani kiusatuksi lapsen sairastelun takia. Olen etsinyt uutta työpaikkaa. Onko tämä oikea tie? Saanko uuden paikan vai jäänkö vanhaan?

Entä lapset? Meillä yksi lapsi ja toista haluaisin. Mies ei niinkään. Mutta lähettää ristiriitaisia viestejä asian suhteen. Väläyttelee mahdollisuutta ns 'vitsinä'. Miten tulkata ne? Ei anna suoraa vastausta. Tietää kantani.

Entä asuntoasaiat? Tulemmeko muuttamaan lähiaikoina? Haaveessa omakotitalo/paritalo/rivitalo.

Entä parisuhde? Välillä tuntuu tuo mies olevan lapsi itsekin. Olen miettinyt eroa koska on tunne ettei minua arvosteta.



Kiitän ja kumarran jo etukäteen!



T. "kohta masentunut perheenäiti"

Hei näkijä

Mitä näet minun ja ihastukseni välille kehittyvän? Olemmeko joskus yhdessä?

Olisi enää kaksi asiaa, joita mietin. Eli näetkö minulla ikävuosina 40-70 pitkäaikaista kumppania vai löydänkö onnen olla yksin?



Sopisiko jooga-harrastus minulle? Olen ajatellut aloittaa harrastuksen.



Toinen asia, joka mietityttää, on viimeisin ex-miesystäväni. Mitä näet hänestä? Hän on jollain tasolla vielä elämässäni, vaikkemme enää seurustele. Onko hän loppujen lopuksi minulle hyvää seuraa vai kannattaisiko ottaa etäisyyttä?



Olet jo toinen näkijä, joka puhuu jotain tupakkaan liittyvästä. En ole tupakoitsija, inhoan tupakkaa. Enkä missään nimessä halua tupakoivaa miestä. Minulla taitaa olla alkava rasitusastma. Harrastan liikuntaa viisi kertaa viikossa, joten fyysinen kuntoni on hyvä. Mutta rasituksessa tulee joskus hengenahdistusta.



Olet kyllä aivan huippunäkijä!!! Minullakin on jonkinlaisia näkijän lahjoja. En vain osaa niitä käyttää. Sinä osaat. Vau.



Halaus minulta. terv yh 33

Kiitos vastauksestasi! Viestisi oli rauhoittava, anna asioiden kelata painollaan. Sitä olenkin aina sanonut muille, ei vain itse osaa ottaa asioita aina niin rauhallisesti.



Lapsen hoitoon saisimme kyllä apua kun vain älyäisimme ottaa sen vastaan!

Ja työpaikkaani aion ottaa yhteyttä, katsotaan nyt mitä se tuo tullessaan.



Rakentamisesta haaveilemme ja suunnittelemme, mutta tosiaan vasta suunnitteluasteella se on. Omenapuutkin voivat kuulua lähitulevaisuuden matkaisuunnitelmiin!



t. 55

Yritän nyt jos tulee näkyviin tähän ketjuun.. : )



Niin... Uusi suhde ja vauva tulossa. Taloudellinen tilanne huolettaa.. tuleeko parannusta - esim. saako mies töitä? Asuntoakin pitäisi vaihtaa.. mutta tuleeko oman osto kyseeseen?

Iloista kevättä!!

Nim. Kevätaurinko paistaa

toivoisin että voisit edes jotain nähdä. olen neitsyt horoskoopiltani jos se nyt jotain antaisi lisää? Näetkö mitään perheellemme ja tulevaisuuteni mitään?

Vieläkö saan yhteyden kahteen vanhimpaan lapseeni? Varsinkin esikoisella tuntuu olevan asiat ristissä. Ongelmia tytöllä varmaan on, mutta hän ei halua kertoa niistä minulle mitään. Minulla ja näillä kahdella vanhimmalla lapsellani on jotain välissä ja se surettaa minua. Haluaisin olla mukana lasteni elämässä, mutta tuntuu, että nämä kaksi ovat halunneet katkaista välit minuun jostain syystä.



Veljeni perheelle olen jollain tavalla kateellinen...liittyy vanhempiini, omiin ja veljeni lapsiin.

Uusi kyselijä minäkin. Haluaisin tietää mitä näet minusta ja perheestäni. Olemmeko terveinä ja miten meille taloudellisesti käy? Onko parempia aikoja näkyvissä. Mietityttää myös näetkö meille lisää lapsia vai jääkö lapset yhteen ihanaan taaperoon ja entäs mieheni ja minun välit, olemmeko jatkossakin onnellisia kuten nyt? Niin ja vielä mikä minun työllisyys tilanne tulee olemaan, saanko töitä tässä ihan lähi aikoina vai kenties opiskelua? Näetkö onko opislekusta minun kannalta mitään hyötyä?



Kiitos kovasti jos jaksat ja viitsit vastata myös minulle.

Näetkö minulle mitään lisää selvennystä näihin työkuvioihin liittyen?

tuli vaan mieleen, että tässä nykyisessä yrittäjyydessänikin olen itseasiassa hotelleja katsellut, mutta ihan työmatkojen puitteissa, olisi tarkoitus vähän laajentaa reviiriä :)



Eli saatko mitään lisätuntumaa työuraani?

Oli miten oli, niin näyttääkö siltä, että tulen pärjäämään ja nauttimaan työstäni, oli se mitä vaan?



Entä mieheni työt, näetkä niistä mitään?



Kotimme, olemme juuri muuttaneet, ja tässä olisi tarkoitus pysyä "loppuelämämme", näyttääkö siltä?



Lapsista sanoit näkeväsi aurinkoa, näkyykö jotain muuta?



Kiitos jälleen, jos minulle jotain tarkentavaa näet, nälkä kasvaa syödessä, kuten myös tiedonjano :)



Kiitos omasta & muiden puolesta, että viitsit tuhlata aikaasi meihin!



Niin, ja sitä piti kysyä, että miltä sinusta tuntuu nähdä asioita?

Onko se sinusta siunaus vai rasite?

Uskotko Jumalaan tai muuhun?

Ei ole pakko vastata, jos pidät tätä liian henkilökohtaisena, mutta kiinnostaisi vain.

Kiitos!

:) ap

Olette yhdessä ainakin hetken. Olet aika pihkassa, ,mutta jokin Sinua rempoo toiseen suuntaan. Onkohan ihastuksessasi jotain, mikä Sinua pelottaa, arveluttaa?



Tämä on kuitekin sellainen asia, että se ei hellitä ennen kuin olet ottanut siitä selvän. Joten ei kuin tuumasta toimeen.



Muistathan tarkistaa, että hella on pois päältä kun lähdet kotoa. Jos kynttilöitä polttelet, niin muistathan sammuttaa ennen nukahtamista / kotoa poistumista.



Onnellista kevättä!

Minäkin olisin kiinnostunut kuulemaan, mitä näkisit minun tulevaisuuteeni kuuluvan?

Monta raskasta asiaa on takanapäin ja koen olevani jotenkin risteyskohdassa monenkin asian suhteen. Onkohan tunteeni oikea ja mihin suuntaan kuljenkaan niin työ- kuin yksityiselämässä?

Kiitos, jos vastaat :)

Nimim. Uskon huomiseen

Ihan oikein teet, kun uskot. TUntemuksesi on monella tasolla oikea. Vielä Sinulta vaaditaan malttia, ihan vielä ei kaikki ole järjestyksessä.

Näen, että olet kuin ihminen joka on kävellyt sähkökenttään. Se imee Sinua puoleensa, mutta päättäväisesti, suurella tahdonvoimalla saat otettua askeleita poispäin.

Työelämä ei ole niin jännittävää kuin toivoisit. Ja nyt luulen, että vähän aikaa pitää vielä sinnitellä. Tutkaile osaamistasi, milllä alueella voisit kehtittyä? Oletko päässyt mukaan koultuksiin, kurssituksiin? Miten voisit osaamistasi täydentää?

Sinuun yhdistän sinivihreän värin. Sellaisen hiukan Tiffanyn väriä sinisemmän. Olisikoha muuten aika katsoa vanha kunnon Aamiainen Tiffanylla? Varaa nenäliinoja, nauti eleganssista, Aundrey on vertaansa vailla!

..mutta taisin jäädä kuitenkin välistä?

Vielä jos jotain näkisit tilanteeseeni...olen siis se "toinen mietteliäs", viestit 8, 10 ja 118.

Olen jo tuolla aikaisemmin sanonut, että vauva-asioissa olen toivoton! En niistä osaa sanoa juuta enkä jaata. Sinulle haluan vain sanoa, että muistathan kunnon jalkineet ja liukkailla teillä / rappusilla älä rymyä. Kiertotie löytyy kyllä, vaikka olisi vähän kiirekin.



Kallistuisi kolutuksen puoleen. Esimieskoulutusta? Syksyisin Sinulle tulee hinku mennä koulunpenkille, janosi oppia on kova.



Näkisin jotenkin, että työasioissa onnistut olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan... juuri kun SInua tarvitaan ilmestyt paikalle. Ehkä vanhassa työpaikassasi Sinua tarvitaan kohta taas kipeästi. Huomaavat poissaollessasi, että teetkin melkein parin ihmisen työt.



Jostain syystä mieleeni tulevat kaurakeksit. Tässä e taas ole paljon tolkkua. Anteeksi, en saa Sinusta oikein otetta... taidat olla muutoinkin aika pidättyväinen luonne. Ehkä olisi aika tuoda itseäsi etenkin työkuvioissa hiukan reippaammin esille, tutustua ihmisiin organisaation joka tasolla.



Onnellista kevättä!

Miehen kanssa rakkaus hukkunut jonnekin.. Lasten takia jaksetaan yhdessä. Onko mitään valoa näkyvissä? Vauvakuumettakin poden, olisin valmis vielä yhteen lapseen, vaikka tähän tilanteeseen olisi kai hullua vielä lasta saada, mutta..

Näkisitkö mitään positiivista minulle/meille? Toteutuukohan yksi pitkäaikainen haave tänäkään kesänä?

Kiitos, jos vastaat.

Jotenkin ajattelen Sinua suloisena, pienenä, villinä metsäneläimenä, joka on käpertynyt talviluolaansa. Talvea kestää vielä hetken, mutta sitten tulee kevät, Heräilet, elämä kutsuu.

Onkohan se rakkaus vain jäähyllä? Unohtuikohan kastelu ja lannoitus, kun väsytti niin paljon että kiireelliset asiat menivät tämän tärkeän asian ohi. Tahdotko vielä rakastaa? Voitteko olla ystäviä? Tahtooko miehesi rakastaa? Olen ollut aika paljon ihmisten kanssa tekemisissä ja yksikään ei ole rakkaudesta kieltäytynyt - on se vain niin kutkuttava tunne.

Te olette kuin kaksi vieraiden valtioiden edustajaa, joiden pitää alkaa hieroa hiukan lähempiä suhteita. Diplomatia on avainsana. Teillä on vielä kunnioitusta toisianne kohtaan ja siihen on hyvä rakentaa. Nyt teillä pitäisi olla vain tahtoa, tahtoa rakastaa. Minnehän se alkuperäinen tahto katosi?

Jotenkin koen vahvasti, että teillä olisi vielä paljon toisilllenne annettavaa. Mitään suurta vääryyttähän ei ole tapahtunut, eihän?

Mikä teitä aluksi yhdisti? Mikä sai teidät nauramaan? Mitä teitte seurustelunne alkuaikana? Etsikää niitä asioita tietoisesti. Joskus on vain niin, että hyvän asian ei kannata lipsua käsistä, vaikka se olisi välillä vähän tylsäkin.

Ikävä kyllä en saa Sinusta oikein muuta otetta kuin tämän suhteesi. Se taitaa olla kuitenkin se elämäsi tärkein asia, johon kannattaisi vielä yrittää panostaa. Mikään ei ole liian myöhäistä.

....jatkaa kyselemistä.

Kiitos aivan mielettömän paljon ajastasi omastani ja muidenkin puolesta.

Kyselin tuossa aivan viestiketjun alussa sairauteeni liittyen lapsiasioista.

Saitkin näkymän kolmestakin lapsesta, mahdollisesti adoptiosta tai sijoituslapsesta.

Jos vielä jaksat vastata, niin haluaisin kysyä myös muuten tulevaisuudesta tässä parisuhteessa, jossa mennään ylös-alas..nyt ehkä taas hiukan paremmin.

Puhuminen on minulle ollut parisuhteessa aina kovin hankalaa, ehkä juuri se on tekijä joka tässäkin taas mättää.

Enkä ole aina aivan varma että rakastanko miestä riittävästi?

Näetkö meillä yhteistä tulevaisuutta? Häitä?

Ja vielä tästä sairaudestani. Et siis halua mielelläsi kertoa ikäviä asioita, mutta näetkö tilanteessani mitään "valoa tunnelin päässä"?

T. se viestiketjun alkupään "toinen mietteliäs"

En Sinulle mitään ikävyyksiä näe, joten älä ole huolissasi. Siksi en ole Sinulle vastaillut. En vain saa oikein tuntumaa. Minulla on muutama sääntö: sairaudet eivät ole näkijöiden alaa - tarvitaan ihan muuta koulututusta. Lapset ovat niin herkkiä ja ylivoimaisia asioita, että minä en asiaa käsittele oikeastaan edes vaikka saisin minkälaisia tuntemuksia.

Sairaudestasi nyt kuitenkin tuli sellainen tunne, että voit tehdä kaiketi aika paljon hyvinvoinnillesi. Kokeilemalla ruokavalion vaihtelua (ovatko tomaatit hyväksi vai pahaksi, saavatko äyriäiset tilanteen huonommaksi jne.) saat ehkä muutoksia aikaan. Ja sitten kävele, kävele, kävele. Hengitä syvään.

Viestimisestä. Käytä mielikuvaharjoituksia. Käy keskusteluja mielessäsi etukäteen, kun tiedät että Sinulla on tärkeää sanottavaa miehellesi. Pistä vaikka vähän paperille ylös. Ei sinulta verbaalisia lahjoja puutu, Sinulta puuttuu vähän uskoa itseesi. Toisekseen ehkä voisit alkaa selvittää miten mies YMMÄRTÄÄ sanomasi. Hän tarvitsee enemmän konkreettista tieto: kellonaikoja, päivämääriä, selkeitä työtehtäviä. Ei siis riitä, että pyydät apua siivouksessa. Sinun pitää sanoa, että imuroi tämä olohuone. Sohva ja tuolit pitää siirtää ja ne pitää myös imuroida.

Rakastaminen. On upeaa, kun rakkautta on vaikka toisinaan vain se yksi kymmenesosa käytässä siitä SUURESTA ROIHUSTA, joka aina silloin tällöin välillänne roihuaa. Rakkautta on riittävästi.

Korvissani alkoi soida Aretha Franklinin "Respect". Oletkohan se kiltti ja tunnollinen, joka tekee oman osansa ja vähän kaikkien muidenkin jos joku vain kysyy. Loput ajasta on huono omatunto, kun ei ole pystynyt olemaan kaikille mieliksi.



Ajatteletkohan, että jätät työkaverit pulaan, vaikka teet vain oikean valinnan hoitamalla lastasi. Voisiko miehesi välillä hoitaa sairastelevaa lasta? Voisitkohan käydä puhumassa ahdistavasta tilanteesta työterveydessä?



Muistathan kuitenkin, että kaikki työkavereiden sipinä ja supina ei ole Sinusta ja perheestäsi. Jokaisella on taakkansa ja murheensa, huolenaihetta yllin kyllin. Huomenna moikkaa kaikkia iloisesti. Puhu niitä näitä ja kysele toisten kuulumisia. Siirrä huomio omasta aristavasta tilanteestasi toisten ongelmiin tai iloihin. Pistä oranssia tai punaista ylle, vaikka päällysvaatteiden alle ja anna värien antaa Sinulle energiaa. Muutoinkin saattaisit hyötyä värien kanssa leikkimisestä: voisit valita päivän jolloin olet näkyvä ja päivän jolloin olet taustalla.



Perheenlisäys. Asia kutkuttaa teitä molempia. Pelkääköhän miehesi kuitenkin, että toinen lapsi voisi viedä jo kaiken huomion hänestä itsestään? Häntä ehkä pelottaa, että jos toinenkin lapsi sairastaa, on ongelmia ja huolta jo ihan liikaa. Tehkää suljettu lippuäänestys: liput lakkiin ja vastaus "kyllä" tai "ei". Perustella ei toistaiseksi tarvitse, halata kuitenkin kumppania ja pitää vähän aikaa hyvänä. Puhutte tai kirjoitatte asiasta toisillenne vaikka viikon kuluttua, sovittuna aikana sovitussa paikassa. Virkamiesmäisesti ja rauhallisesti, ilman tunteiden paloa. Ja äänestys ei ole lopullinen, lyötte lukkoon seuraavan äänestyspäivän, n. 6 kk päähän.



Upeimmastakin urhosta paljastuu se soffaperuna. Mutta kyllä se soffaperunakin ryhdistyy, kun alat häntä kehua. Sano hänen läheistensä/yhteisten ystävien/muiden tärkeiden ihmisten kuullen, kuinka hyvä isä tuo meidän mies onkaan. Kerro joku konkreettinen juttu. Jatka kehumiskäsittelyä niin kauan, että mies alkaa tätä profetiaasi toteteuttaa. Näen, että tämä miehesi kaipaa todellakin olla mies, pitää perheestä huolta. VOisi olla näitä hurjapäitä, jotka haluavat omin käsin rakentaan perheelle kodin. Ehkä vielä ei ole kuitenkaan sen aaika.



Älä masennu! Onhan Sinulla aurinkolasit. Muista käyttää niitä. Kevätauringon kirkkaus saa muuten kaiken näyttämään kuluneelta ja nuhruiselta.



Ja siitä kunnioituksesta. Sen aika tulee. Etene pienin askelin. Seuraavan kerran kun omatunto kilkattaa, että pitäisi sitä ja tätä, niin tokaiselle sille, että "suu kiinni". Tiedät, mikä on tärkeää, tiedät mikä ei ole Sinun tehtäväksesi tarkoitettu. Osaat pistää asiat tärkeysjärjestykseen.



Ihana kesä tulossa. Työpaikkasi säilyy samana jonkin aikaakin, mutta mikäänhän ei SInua estä katselemasta uuttakaan. Joskus onni potkaisee.