G: Miksi et arvosta lähihoitajan ammattia?

ap

ammatinharjoittaja tekee parhaansa eikä mene siitä missä aita on matalin.

Mietin miksei voi samalla lukea itseään sairaanhoitajaksi. Käydä vaikka lukio ensin.

-th

Mietin miksei voi samalla lukea itseään sairaanhoitajaksi. Käydä vaikka lukio ensin.

-th

tai lh-tutkinnon jälkeen jatkaa opiskeleman sh:ksi

oisko sitten hyvä jos joka ikinen lähihoitaja lukis itsensä sairaanhoitajaksi? haluaisitko itse lukea ensin lukion ja sitten viis vuotta amk:ssa ja sitten tehdä perushoitoa? kuka sitten tekisi perushoitoa? en ymmärrä, en...



ettekö koskaan mieti oikeesti sitä, että jos kukaan ei siivoaisi, myisi tuotteita kaupassa, hakisi roskia teidän roskiksesta jne, mitä tapahtuisi????

En minä niitä halveksukaan, mutta yleisessä asenneilmapiirissä ajatellaan, että noissa ammateissa olisi jotain erityistä glooriaa, jota niillä ei minun silmissäni ole. Mielestäni siis ihan ammatteja siinä kuin muutkin. Joissain lähihoitajissa taas ärsyttää se, että he hehkuttavat koulutustaan ihan kuin se olisi jotenkin erityisen vaativaa tai ihmeellistä vaikka tietääkseni kysessä on aika simppeli juttu kuitenkin.

Mietin miksei voi samalla lukea itseään sairaanhoitajaksi. Käydä vaikka lukio ensin.

-th

En minäkään. Lukio on käytynä, mutta sairaalamaailma ei ole minun juttunu :)

ap

en tosin pelkkää koulutusta, vaan sitä, miten hommat hoituu irl.



Jos pelkästä koulutuksesta puhutaan, arvostan enemmän lääkäreitä, koska ovat joutuneet tekemään enemmän ns. ammattinimikkeensä eteen.



Itsestäni ei olisi lähäriksi, joten miksipä en heitä arvostaisi.

oisko sitten hyvä jos joka ikinen lähihoitaja lukis itsensä sairaanhoitajaksi? haluaisitko itse lukea ensin lukion ja sitten viis vuotta amk:ssa ja sitten tehdä perushoitoa? kuka sitten tekisi perushoitoa? en ymmärrä, en...

ettekö koskaan mieti oikeesti sitä, että jos kukaan ei siivoaisi, myisi tuotteita kaupassa, hakisi roskia teidän roskiksesta jne, mitä tapahtuisi????

ap

ja koko sen ajan valitti, kuinka helvetin raskasta kaikki siellä koulutuksessa on. Joo! Meinasin sanoa sille, että mietipähän vähän. Onneks susta ei ole tulossa sairaahoitajaa tai lääkäriä. Kukin kykyjensä mukaan ja lähärit on aikas alhaalla tossa asteikossa.

Ihan niinkun jokaista sairaalassa työskentelevää ammattiryhmää: keittiötyöntekijöitä, laitoshuoltajia, huoltomiehiä, teknistä tukea, lähettejä ja muita jotka ei samalla tavalla "näy" sairaalan arjessa kuin lääkärit ja hoitajat. Ilman niitä ihmisiä ei hommat toimisi alkuunkaan.



Miusta on ihanaa olla osaavan ja kokemusta omaavan lähihoitajan/perushoitajan/lastenhoitajan työparina. Paljon olen heiltä oppinut keltanokkana :)



t. Th-opiskelija

En muista oliko lähäri vai sh ampulanssissa joka elvytti minut. Kävi tervehtimässä sairaalassakin ja vein kotiin päästyä palolaitokselle kiitokseksi kukat.

Lisäksi tyypilliset suoraan peruskoulusta alalle hakeutuvat eivät ole järjen jättiläisiä,

ehkä tupakoivatkin, ja haluavatkin suoraan töihin, mitä tahansa, ja eivät ole välttämättä edes kovin innostuneita ja motivoituneita itse työstä. Kunhan nyt jotain, helppoa, ja nopeesti. "Kuka tahansahan pystyy hoitamaan lapsia ilman koulutustakin..." Vanhustyöhön ja ns. sairaala-apulaiseksi ja kodinhoitajaksi kelpaa

myös kuka tahansa, ilman koulutustakin näinä päivinä kun tämmöisistä on pulaa.

Ei ilman lähihoitajia maailma pärjää. Sen lisäksi, jos nyt joku oikeasti on alalle suuntautunut, ja motivoitunut, voi olla kyllä ihan järkevää hakeutua lukion sijasta lähihoitajakoulutukseen, varsinkin jos jatkaa sen jälkeen jotain ammattikorkeassa tms.



Rahaa siitä hommasta ei saa tarpeeksi, minusta pitäisi saada enempi tai koulutusta voisi lisätä, ja kokemuksen tai työnkuvan mukaan palkkaa enempi.

Minusta se gloria, joka toisten ihmisten auttamiseen liittyy, tai ainakin on liitetty aiemmin, on ihan oikeutettua. Glorian lisäksi tietysti tarvitaan realismia ja kunnon palkkaus.

Ei siinä mitään, jos haluaa tyytyä lähäriksi.

Siis sekö on syysi arvostaa ihmistä. Vain kouluttautunut ihminen on arvostuksesi arvoinen?

Paras kaveri opiskeli lähihoitajaksi ja siinä sivussa tuli tutustuttua moniin alan opiskelijoihin. Stereotyyppi oli hieman simppeli, "äijämäinen", tupakoiva, kiroileva, alati huonoille vitseille räkättävä adidasverkkarihousuinen nainen, jolla yleissivistys kadoksissa :) (Ei tämä mun kaveri tosin.)

Arvostan kyllä sitä, että joku on valmis tekemään lähihoitajan hommia mutta itse en viihtyisi tällaisessa joukossa. Koulutus vaikutti myös todella helpolta.

Ite olen sairaanhoitaja ja todellakin arvostan OSAAVIA lähihoitajia. Heitä, jotka osaavat hommansa hyvin ja ottavat myös vastuun tekemisistään. Josta ovat lukeneet lähihoitajiksi juuri siksi, että haluavatkin tehdä sitä LÄHItyötä ja lähihoitoa. Niitä ihmisiä todellakin tarvitaan sillä sairaanhoitaja ei todellakaan ehdi sairaanhoidollisten tehtävien lisäksi juurikaan muuta tekemään, korkeintaan lähihoitajan avuksi voi joskus revetä. Mutta sillon jos lähihoitaja ottaa tehtäväkseen semmosia hommia mistä ei tiedä riittävästi tai ei ole saanut riittävästi koulutusta niin sillon mulla arvostus loppuu. En varmaan osaa ajaa takaa mitä tarkotan mutta jos joku ymmärtää niin hyvä :)

itse ainakin olen huomannut pahimpien, oikeasti kusipäisten psykopaattien istuvan niillä korkeimmilla palleilla... siinä ei jotkut verkkarit ja tupakanpoltto tunnu miltään enää... joka ammatista ja joka koulusta ja joka työpaikasta löytyy tyhmiä, koska tyhmyyttä on monenlaista. mielestäni korkea koulutus ei ihmisessä takaa yhtään mitään. minä arvostan KETÄ TAHANSA, joka elää elämänsä suurinpiirtein muita ihmisiä satuttamatta, itsensä ja perheensä parhaansa mukaan elättäen teki hän sitten mitä työtä tahansa. lähes kaikkia ammatteja ja työntekijöitä tarvitaan, eikä kaikkien ole todellakaan hyväksi lukea korkeakoulussa. esim hesarin koulutusliitteessä on mielenkiintoinen juttu siitä mitkä ovat varmoja työpaikkoja laman aikana. siinä kysytään tältä haastateltavalta mitkä korkeakoulutetut ammatit ovat varmoja laman aikana ja hän sanoo "sellaisia ei ole"... ei edes lääkäri, heitäkin oli edellisen laman aikana työttömänä pilvin pimein.



tunnen monia tosi fiksuja ja elämässään menestyviä lähihoitajia, siivoojia, roskakuskeja ym ym, jotka aika usein ovat valinneet "perus"-ammatin koska panostavat mieluummin muihin elämänaloihin kuten harrastukseen tai perheeseen. itsekin teen työni ohessa toista työtä joka on rakas harrastukseni ja siksi minulle sopii paremmin työ jossa vastuullani ei ole esim alaisia ja jota minun ei tarvitse iltaisin raahata kotiin.

Ensin suunnittelin hakevani sairaanhoitajakoulutukseen, mutta nähtyäni lähihoitajien työtä käytännössä vanhainkodissa jossa mummoni oli hoidossa, huomasin että se oli juuri sitä työtä mitä haluan tehdä. Perushoitoa; syöttämistä, pukemista, pesemistä, kädestä kiinni pitämistä ja halaamista, yhdessä tekemistä ja auttamista. Lähellä olemista. Sairaanhoitajien työtehtävät olivat etäisempiä ja he jäivät meille omaisillekin paljon vieraammiksi kuin aina lähellä olleet lähihoitajat. Ja ainakin tuossa kyseisessä vanhainkodissa tapaamani lähihoitajat olivat aitoja, lämminhenkisiä ja aidosti vanhuksista välittäviä, vaikkakin jokainen toki oma, erilainen persoonansa. En voi heistä millään nimetä yhtä ainoaa lähihoitajan stereotyyppiä.



Toivon että itsestäni tulee valmistuttuani myös heidän kaltaisensa. Itse olen tulevasta ammatistani ylpeä ja nämä keskustelut saavat mieleni kyllä todella murheelliseksi. Toki kaikissa ammattiryhmissä on työhönsä kyllästyneitä ja epäkelpoja "ammattilaisia", mutta ihmetyttää kuinka lähihoitajista on tullut se kaiken pahan alku ja juuri. Ja kuinka meidän tekemäämme työtä ei arvosteta lainkaan, vaikka sen kohteena ovat usein yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat, esim. vanhukset ja vammaiset. Ei voi kuin ihmetellä tällaisten arvostelijoiden arvomaailmaa.



t. lh-opiskelija 34v, entiseltä ammatiltaan "trendi" vaatekaupanmyyjä