Miten Wallinin ehdotus toimii jos äidillä ei ole työpaikkaa? Ja miehellä hyvä vakityö?

Pitäähän se nytkin saada jotenkin toimimaan, jos äidillä on hyvä palkkainen työ ja isä työtön/ opiskelija tms.

Siis jos äidillä ei kertakaikkiaan ole työpaikkaa mihin mennä! Ja milloin tuokin ehdotus sitten astuu voimaan jos menee läpi?

miehiä pitämään vanhempainlomia, niin kauhee vastustus ja älämölö. Samaan aikaan sitten nuristaan, kun työnantajat ei arvosta organisointikykyjä, jotka on tulleet kymmenen kotiäitivuoden aikana...



Mä en tiedä tuon ehdotuksen yksityiskohtia, mutta mun mielestä on ihan hyvä virittää isille sen verran hyviä, mutta vaativia, porkkanoita, että ne oikein todella houkuttelisivat jäämään kotiin.

että todellakaan ei ole aikomus alkaa yhteiskunnan elätiksi, vaan lähteä töihin, kun lapset ovat isompia. Tällä hetkellä olen toki mieheni "elätti", mutta ihan yhteisestä sopimuksesta. Meillä ei ole minun rahoja ja sinun rahoja, vaan perheen rahat ovat yhteisiä rahoja ja yhdessä päätetään, mihin ne käytetään. Minusta jokaisella perheellä pitää olla mahdollisuus itse valita omat ratkaisunsa, pakottaminen ei toimi. Vaikka minun mielestäni alle 3-vuotiaan paikka on kotihoidossa, en silti tuomitse niitä, jotka haluavat toimia toisin. Korkeasti koulutetut naiset ovat ymmärrettävästikin harmissaan tasa-arvon puutteesta työelämässä, mutta matalapalkka-aloilla työskenteleville tällainen uudistus olisi totaalinen katastrofi.

Mitä tehdään, jos äiti on yh??? Viedään lapsi hoitoon 5kk:n iässä...?

... tähän tulis joku poikkeus eli yh sais pitää koko vapaan. Silloin tietysti äidin pitäisi vannoa ja vakuuttaa, ettei isä ole mukana lapsen elämässä ja jos muuta ilmenis, tuet perittäis takaisin. Samoin meneteltäis, jos isyyksiä alettaisi vahvistella vasta, kun äiti olisi pitänyt kaikki vapaat.

Mutta siis jos on yhteishuoltajuus niin onhan sillä lapsella silti isä joka siis saisi nuo isän edut

On paljon tilanteita, joissa lapsi syntyy tiedettyyn suhteeseen, mutta isä katoaa esimerkiksi odotusaikana. Tälläistä isää ei välttämättä saa jäädä kotiin ja tässä tapauksessa sen yh:n asema jäisi luvattoman heikoksi. Wallinin ehdotus pidemmästä tukiajasta ei tule toteutumaan ja todennäköisesti malli tulee toteutuessaan olemaan 3+3+3 eli tässä tapauksessa se yh tipahtaisi tyhjänpäälle lapsen ollessa 4,5-5kk, ellei vie pientä hoitoon.

Ja tästä jatkona: saahan se yh palata isän kanssa yhteen myöhemmin... Sehän on lapsenkin etu, jos isä palaakin perheensä luokse kriiseiltyään. Miten todistetaan, että kyse ei ollut huijauksesta? Ei mitenkään. Tilanne tulee olemaan tasan sama kuin vaikka nykyään sosiaalitukien kanssa, kun isä on kirjoilla muualla. Ja tämä malli tulee kiihottamaan tälläistä käyttäytymistä.

... tähän tulis joku poikkeus eli yh sais pitää koko vapaan. Silloin tietysti äidin pitäisi vannoa ja vakuuttaa, ettei isä ole mukana lapsen elämässä ja jos muuta ilmenis, tuet perittäis takaisin. Samoin meneteltäis, jos isyyksiä alettaisi vahvistella vasta, kun äiti olisi pitänyt kaikki vapaat.

ja siinä todellakin saa tehdä niine että äiti pitää ensin 10 kk, ja sitten mies 5 kk + tietenkin kotihoidontukikin on edelleen olemassa.

Pitää vaan vielä kelvata jonnekin töihin sen kotikauden jälkeen. Uudella paikkakunnalla taidot vanhenneina keskellä lamaa. Siinä ei paljon tarkoitus auta.

niin eikö silloin pidä päätellä ettei hänestä ehkä siinä elämänvaiheessa ole isäksi? Vai mitä sanoisitte äidistä joka ei kerta kaikkiaan pytyisi ottamaan edes muutamien kuuakusien katkosta *mistään* vauvan syntymän takia. Se vaan otetaan kun on pakko.

Mä olin lapsen kanssa kotona 3v,eikä ollut työpaikkaa mihin mennä sitten. Otin vastaan ensimmäisen työn jonka sain ja en todellakaan siirtynyt suoraan työkkäriin.



Sain toisen lapsen ja taas sama,työsuhde oli päättymässä juuri kun äitiysloma alkoi,ehdin olla 3 vkoa työttömänä ja siitä eteenpäin 3v taas kotona. Nyt kuitenkin oli esikoisen aika mennä kouluun ja teimme yhdessä mieheni kanssa päätöksen,että olen kotona kunnes kuopuskin menee jo toiselle luokalle.



Tämän kotirupeaman jälkeen hakeuduin jälleen työmarkkinoille. Ja olen ollut töissä siitä lähtien.

"ymmärtääkseni tämä on se malli josta on puhuttu jo monta vuotta"

... tähän tulis joku poikkeus eli yh sais pitää koko vapaan. Silloin tietysti äidin pitäisi vannoa ja vakuuttaa, ettei isä ole mukana lapsen elämässä ja jos muuta ilmenis, tuet perittäis takaisin. Samoin meneteltäis, jos isyyksiä alettaisi vahvistella vasta, kun äiti olisi pitänyt kaikki vapaat.

niin sen, että isä jättää vapaansa pitämättä, pitäisi lyhentää ns. tuettua lapsen kotihoitoaikaa. Eli jos ajatellaan, että vanhemmille halutaan antaa mahdollisuus hoitaa lapsi tiettyyn ikään asti "valtion tuella" kotona, niin isä-vapaan käyttämättä jättäminen lyhentäisi tätä aikaa. Esimerkki voisi olla, että äidillä on 6 kk, isällä 6 kk, valinnainen 6 kk (nämä siis ansioon sidotuilla päivärahoilla) ja sitten olisi vielä vaikka 6kk hoitovapaa "minikorvauksella". Jos kaikki vapaat käytetään lasta voisi em. tuilla hoitaa kotona noin 2 vuotiaaksi, jos isä ei voi/ halua vapaata pitää aika olisi noin 1,5 vuotta. Nämä ajat vain esimerkin vuoksi, kun muuten on niin vaikea selittää.

"jos miehen työ ei salli muutamaa kuukautta poissaoloa"



Siis ainakin meillä niin. Omat tuloni on puolet miehen tuloista. Joten aika tiukoille menisi tuon systeemin kanssa.

lasten saamisesta. Meillä on jo pelkästään luonnon luomat roolit luonnostaan ja en tunne yhtäkään naista, joka olisi pakotettu olemaan kotona. Sen sijaan useimmat miehet ei halua jäädä lapsia hoitamaan, koska eivät koe sitä luotevaksi tai haluavat antaa äidille tämän työn. Nämä samat isät ovat silti hyviä isejä. Miksi meidän pitää vääntäytyä johonkin, joka ei istu ajatusmaailmaan? Miksei nainen voi ensisijaisesti äiti ja panostaa siihen elämässään? Mistä tulee mielikuva, että naiset nauttii työstä ja haluaa kauheasti uraa ja rahaa, ja jäävät jostain kauhean merkittävästä paitsi, jos ovat muutaman vuoden kotona?



On hienoa, että isätkin voivat olla kotona ja iseillä on myös sosiaalinen "lupa" olla nykyään kotona, mutta useimmissa tapauksissa perheet haluavat perinteisen ratkaisun, jossa äiti on kotona ja hyvä niin. Hyvä kumminkin päin ja parasta tukea lapsiperheille on antaa heille oma mahdollisuus ratkaista tilanteet tarpeen ja omien toiveiden mukaisesti.



Itse kadehdin kotiäitejä. Minulle koti ja lapset on suurin asia elämässä ja haluaisin tehdä tuota työkseni sen sijaan, että istun uraputkessa konttorirottana ja esitän, kuinka "kotona pää hajoaa". Ei mun pää hajonnut. Nautin siitä, että saan hoitaa ja hoivata. Nautin siitä, että olen ensisijaisesti äiti.

Mietippä miten nyky-systeemillä toimivat ne perheet, joissa äiti on se enemmän tienaava ja mies vaikka työtön. Äitiysloma on äidin, pakko on siis olla poissa töistä.

"jos miehen työ ei salli muutamaa kuukautta poissaoloa"

Siis ainakin meillä niin. Omat tuloni on puolet miehen tuloista. Joten aika tiukoille menisi tuon systeemin kanssa.

[

Ja kalliiksi tulee myös kunnille jos kaikki 1,5-2-vuotiaat viedään hoitoon. Kunnille (ja yhteiskunnalle) on halvempaa että lapset ovat kotihoidossa 3-vuotiaiksi. Ei tule ihan heti tässä taloustilanteessa tuo ehdotus läpi menemään. Ei valtiolla ole varaa maksaa noin pitkää vanhempainrahakautta. Ja kulut nousevat kun isät, jotka yleensä parempi tuloisia, pakotetaan jäämään kotiin.

tämä on totta, mutta hyvä ja tervetullut avaus Wallinilta joka tapauksessa.

Ja kalliiksi tulee myös kunnille jos kaikki 1,5-2-vuotiaat viedään hoitoon. Kunnille (ja yhteiskunnalle) on halvempaa että lapset ovat kotihoidossa 3-vuotiaiksi. Ei tule ihan heti tässä taloustilanteessa tuo ehdotus läpi menemään. Ei valtiolla ole varaa maksaa noin pitkää vanhempainrahakautta. Ja kulut nousevat kun isät, jotka yleensä parempi tuloisia, pakotetaan jäämään kotiin.

EIKÄ tämä ollut häneltä mikään LAKIehdotus,vaan hän ehdotti tätä HAASTATTELUSSA yhdeksi vaihtoehtoiseksi malliksi