Kadehdin niin teitä, jotka olette sektiolla saaneet synnyttää
Epäilen, että moni teistä varmaan itse on salaa toivonutkin sitä. Itselläni alapää repalainen, tuskin koskaan korjaantuu. Olen toivoton ja masentunut ja seksielämää ei enää ole.
Kommentit (33)
Vaan jatkuvat monta, monta viikkoa... : ( Kuten taalla vastauksista nakyy. Itse otan mielummin vaikka loysat paikat, kun sen monen viikon karsimyksen uudestaan. No thanks.
eli siksi voin sanoa olevani jonkin verran katkera synnytystavasta, en kateellinen helposti sektiolla vauvan saaneille.
Seksi palstalla tästä ulkonäöstä on kyselty, miehiä ei ulkonäkö juuri tunnu haittaavan, tiukkuus on se tärkein ;) Kai yksityisellä tehdään korjauksia. Mulla on välilihan seutu vekillä, muuten ei kaameaa jälkeä, mutta kyllä ottaa pattiin. Miestä ei haittaa yhtään!
Mulla meinasi kiireellisessä sektiossa henki lähteä. Toista lasta ei tule, sektion pelossa.
En voi ymmärtää mitä kivaa siinä on. Jos sulle on tullut pahat repeämät, niin mee lääkäriin ja korjausleikkukseen.
3 sektiota tehty. Alavatsa täysin tunnoton päältä, sekä arven kohdalta, että monta senttiä ympäriinsä. Leikkauksista tullut kiinnikkeitä paljon, jotka ovat jatkuvasti kipeitä. En esimerkiksi selällään pysty lainkaan nukkumaan, koska vatsa ja alaselkä puutuu, kääntyminen on tuskallista. Jos lapsi hyppää äkkiseltään syliin, sekin käy kipeää, eikä kestä lainkaan edes pieniä töytäisyjä. On myös jäänyt leikkauksien vuoksi sellainen kynnys vatsaan. Arven vuoksi näyttää kuin olisi roikkuva irtovatsa...
synnytin alateitse, kivunlievitys (epiduraali) toimi niin hyvin että mitään kunnon kipuja en tuntenut missään vaiheessa. En revennyt yhtään, yhtäkään tikkiä ei laitettu. Pystyin istumaan heti synnytyksen jälkeen, mitään kipuja alapäässä ei ollu missään vaiheessa. Seksiä harrastettiin vajaa 3 viikkoa synnytyksestä, tuntui että alapää oli päinvastoin paljon tuntoherkempi kuin aikaisemmin ja seksi tuntui paremmalta kuin ennen! Alapää ihan saman näköinen kuin ennenkin. Ainoan eron huomaa jos itse kokeilee kohdunsuuta joka on "repaleisen" oloinen.
Nyt odotan toista lasta syntyväksi syksyllä, saa nähdä miten käy... Varmaan järjettömät kivut ja III asteen repeämät on tuloksena minun tuurillani.
ovat saaneet synnytyksen kokea.
2x sektio
Ensimmäinen oli kiireellinen sektio. Kahteen päivään en päässyt liikkeelle. Ensimmäiset viikot oli todella kivuliaita. Kohtutulehdus kaupanpäälle ja lapsi teholle. 3 vuotta ensimmäisestä sektiosta ja ryhti ei ole vieläkään palautunut. Toinenkinkin oli kiireellinen sektio. Huomasivat valtavasti kiinnikkeitä edellisen sektion jälkeen. Vauva sai viillon nenän varteen (oli avosuutarjonnassa) vielä vuoden jälkeenkin on arpi jäljellä. Niin ja kaiken kukkuraksi sain palkinnoksi napatyrän itselleni.
Onpa todella kadehdittavaa. Pääasia, että nyt on kaksi tervettä lasta.
hätäsektio ja lapsi kuoli alle 24 H toimenpiteestä, haava tulehtui ja sain verenmyrkytyksen, meinasin kuolla itsekin.
En todella toivonut mitään näistä
Epäilen, että moni teistä varmaan itse on salaa toivonutkin sitä. Itselläni alapää repalainen, tuskin koskaan korjaantuu. Olen toivoton ja masentunut ja seksielämää ei enää ole.
No kyllä mä toivoin sektiota siinä vaiheessa kun "sain" sen. Käynnistetty synytys eteni lopulta ponnistusvaiheeseen. Mutta se menikin pieleen... Kun lääkäri viimein ehti paikalle katsomaan tilanteen ja sitten vietiinkin samantien leikkaukseen. Viiden vuorokauden piina päättyi viimeinkin. Sektio olisi pitänyt tehdä jo aikasemmin. Onneksi lapsi oli kunnossa! Synnytyksestä nyt kolme viikkoa. Olin todella kipeä kaksi viikkoa. Leikkaushaavaa särki kauheasti, liikkuminen oli tosi vaikeaaa ja hidasta., ja kohtu oli myös erittäin kipeä ja epäiltiin kohtutulehdusta. Onneksi ei ollut, kohtu oli kipeä niin monen päivän kovien supistustusten takia. Vieläkin pitää varoa leikkaushaavaa, ei saa nostella kuin vauvaa. Suoraan sanottuna ihan paska kokemus tuo synnytys!
Etukäteen olin ajatellut että sektiota en ikinä halua, sen täytyy olla kamala kokemus. Pelkäsin kaikenlaisia leikkauksia. Ja muitakin "toimenpiteitä", kuten puudutuksia, piikkejä. Alatiesynnytys tuntui niin normaalilta ja luonnolliselta... Ja halusin mahdollisimman "luonnollisen synnytyksen". Eipä harmita etten saanut kokea sitä, ainoastaan se tuntuu pahalta että lapseni oli vaarassa... En vielä pysty puhumaan siitä tilanteesta enempää. Tuntuu niin pahalta vieläkin että olisin voinut menettää tuon vauvani joka nukkuu tuossa vieressäni...
Leikkaus oli pakko, ei ollut muuta vaihtoehtoa. Se oli helpoin osa tässä hommassa. Nopea ja kivuton. Sitä edeltävä ja sen jälkeinen aika oli kamalat. Mä kyllä todellakin pidän sektiota synnytyksenä! Siinäkin syntyy lapsi. Ja kyllä lääkäritkin pitävät sitä synnytyksenä, se on toinen synnytystapa. Sektio voi helppo tai vaikea, niinkuin se perinteinkin synnytys. Ei synnytyksiä voi vertailla. Ne on yksilöllisiä ja ainutlaatuisia. Toivon että mahdollinen seuraava synnytykseni olisi "tavallinen". En haluaisi enää sektiota. Mutta eipä se ole halusta kiinni.
En vielä halua erityisesti muistella synnytystäni. Se meni niinkuin meni. Mun toiveeni ja suunnitelmani todellakin menetti merkityksensä sillä hetkellä kun lapsi oli vaarassa ja hänet piti saada ulos mahdollisimman nopeasti!
Jotain meni sentään hyvinkin kuitenkin. Tunneside vauvaan mulla oli jo raskausaikana, ja täysillä se pamahti kun sain nähdä vauvan leikkauksen jälkeen ja voimistui edelleen kun pääsin osastolle vauvan luokse ja sain hänet syliini. Mutta hoitamaan en häntä päässyt kun jouduin olemaan yli vuorokauden sängyssä tilani vuoksi, ja mies oli osastolla aamusta iltaan niin kauan kun sai olla ja hoiti vauvan vieressäni ja antoi hänert aina takaisin viereeni ja imetettäväksi. Maidontulo mulla käynnistyi hyvin leikkauksesta huolimatta. Ja nyt saan hoitaa vauvaa mutta kun ei saa painavampaa nostella niin on hankalaa. Kun miehen isyysloma loppui juuri, hän hoiti muut hommat. Ja tietysti edelleen hoitaa esim kaupassakäynnit.
Mutta olen tyytyväinen kun saimme ihanan lapsen ja saan olla äiti ja hoitaa rakasta vauvaamme!
sektiolla ja alakautta synnytyksellä kummallakin on ne positiiviset ja negatiiviset puolensa. Minä vain kadehdin niitä jotka saavat juuri sellaisen synnytyksen kuin toivoivatkin.
Kyllä mulla oli toisen synnytyksen jälkeen pitkään alapää huonona, mutta kyllä se nyt on jo parantunut ja mun mielestä ennallaan.. Mutta sektiota en olisi halunnut kokea. Kaksi synnyttänyt ja yksi sektiolla syntynyt..